Uutiset>Blogi
16.04.2025

Yhteisövaikuttavuustyössä tärkeintä on säilyttää asiakas keskiössä

Yhteisövaikuttavuustyö etenee mainiosti Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeessä. Yhteisjohtamisen käytäntöjen kanssa on päästy vauhtiin, ja parhaillaan käynnistetään asiakastyön yhteisiä rakenteita. Haastavinta muutoksen toteuttamisessa on erilaisten näkökulmien kohtaaminen. Ratkaisu on vuorovaikutus.

”Kun oivalletaan, että jokainen katsoo asiaa tietystä vinkkelistä, voidaan niistä koota yhteinen kokonaisnäkemys. Tärkeintä on säilyttää asiakas keskiössä ja ymmärtää hänen todellisuuttaan”, korostavat perhekeskusasiantuntija Milla Mäkikomsi Oma Hämeestä ja hyvinvointipäällikkö Anne Riihilahti Hattulan kunnasta.

Yhteisövaikuttavuustyö muodostuu kahden toisiaan tukevan rakenteen – johtamisen ja käytännön työn – varaan. Oma Hämeen maakunnallisilla ja seudullisilla yhteistyöryhmillä on omat vakiintuneet toimintatapansa: maakunnallisissa ryhmissä keskitytään strategiseen johtamiseen, kun taas seudullisissa käsitellään arkisempia johtamisen ja yhteistyön kysymyksiä. Parhaillaan alueella luodaan asiakastyötä tukevia rakenteita.

”Huomasimme, että tarvitsemme monialaisen verkoston, jossa yksittäisten asiakkaiden asioiden sijaan edistetään yhteisön hyvinvointia laajemmin. Tähän tarpeeseen syntyi Arkitiimiksi kutsuttu yhteisöllinen rakenne ja sen rinnalle asiakaskohtainen Oma Tiimi”, Milla Mäkikomsi kertoo.

Arkitiimien keskeisenä tavoitteena on tutustuttaa samalla alueella asiakastyötä tekeviä toisiinsa, kehittää eri toimijoiden monialaista ajattelua ja tehdä havaintoja asukkaiden elinympäristöstä. Arkitiimit myös järjestävät yhdessä asukkaille suunnattua toimintaa, kuten ryhmiä, teemapäiviä ja tapahtumia.

Oma Tiimi taas on monialainen verkostotyön malli, jota hyödynnetään, kun yksittäisen asiakkaan tai perheen ympärille tarvitaan usean eri organisaation muodostama verkosto. Malli on kehitetty yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja asiakkaiden kanssa, ja se otetaan Kanta-Hämeessä käyttöön vuoden 2025 aikana.

Arkitiimeissä kannattaa hyödyntää olemassa olevia rakenteita

Arkitiimit käynnistettiin Oma Hämeessä viime vuonna kokeiluna. Niitä on testattu onnistuneesti muun muassa Hattulassa, jossa tiimiin kuuluu edustajia koulusta, nuorisotyöstä, ehkäisevästä päihdetyöstä, poliisista, asumisneuvonnasta, työllisyyspalveluista, Hämeenlinnan ammattiopistosta, seurakunnasta ja järjestöistä.


”Ei kannata perustaa uusia työryhmiä, jos kunnassa on valmiiksi olemassa jokin laaja ryhmä.”


”Ei kannata perustaa uusia työryhmiä, jos kunnassa on valmiiksi olemassa jokin laaja ryhmä. Meillä arkitiimi liitettiin osaksi jo aiemmin toiminnassa ollutta yhteistyöelintä, Hattula-verkkoa”, Anne Riihilahti vinkkaa

Milla Mäkikomsi kehuu Hattulan ratkaisua.

”Alkuperäinen idea olikin, että arkitiimi voidaan toteuttaa jo olemassa olevassa rakenteessa, ja Hattula on tässä edelläkävijä. Kannustamme myös muita kuntia miettimään vastaavantyyppisiä, juuri niille sopivia ratkaisuja.”

Vuoden kestäneen kokeilun jälkeen arkitiimien todettiin vuodenvaihteessa tarvitsevan vielä kehittämistä. Tiimejä työstetään tänä keväänä, ja ne on tarkoitus ottaa uudelleen käyttöön huhtikuussa entistä laajempina kokonaisuuksina.

Oleellisinta on tiedonkulku eri ammattiryhmien kesken

Oma Hämeessä on työstetty myös Oma Tiimi -rakennetta jo pidemmän aikaa. Tiimin mallinnus on pian valmis, ja se otetaan käyttöön vaiheittain. Tavoitteena on sujuvoittaa sen avulla monialaista verkostotyötä. Myös Hattulassa odotetaan innostuneena Oma Tiimi -työskentelyä. Palavereissa tulee olemaan edustettuna monia ammattiryhmiä eri organisaatioista, ja Anne Riihilahtea kiinnostaa etenkin tiedon kulun onnistuminen.

”Jotta työryhmä toimii, pitää mielestäni tietää, mitä toisen toimenkuvaan kuuluu. Tällöin syntyy luottamus, uskalletaan kertoa asioista ja ottaa niihin kantaa.”

Myös muutosvastarinta edistää muutosta

Milla Mäkikomsin ja Anne Riihilahden mielestä vaikeinta yhteisövaikuttavuustyössä on saada erilaiset näkökulmat kohtaamaan.

”Lähestymme elämää, ilmiöitä ja ihmisyyttä eri tavoilla sekä nostamme tilanteista esiin eri asioita. Myös organisaatioissamme on erilaiset rakenteet ja toimintalogiikat”, Mäkikomsi luettelee. 


”Tärkeintä on säilyttää asiakas koko keskiössä ja ymmärtää hänen todellisuuttaan. Tämä vaatii rohkeutta luopua asiantuntijaroolista.”


Ratkaisu ongelmaan on vuorovaikutus.

”Kun oivalletaan, että jokainen katsoo asiaa jostakin näkökulmasta, voidaan niistä koota yhdessä näkemys koko tilanteesta. Tärkeintä on säilyttää asiakas koko ajan keskiössä ja ymmärtää hänen todellisuuttaan. Tämä vaatii rohkeutta luopua asiantuntijaroolista.”

Muutokset ovat herättäneet myös vastarintaa, mutta se on Mäkikomsin mielestä vain hyvä asia: kriittiset äänet ovat tärkeitä, kun puretaan olemassa olevia ratkaisuja uusien muodostamiseksi. Niiden avulla huomataan kohtia, joita pitää pysähtyä pohtimaan tarkemmin.

Myös Hattulassa Arkitiimi kohtasi aluksi hieman vastustusta, mutta nyt laaja toimijajoukko on havaittu hyväksi. Epäilykset vähentyivät, kun muutoksissa edettiin pienin askelin ja osalliset saivat itse miettiä, miten asioita voisi tehdä toisin.

Toimintakulttuurin muuttaminen on suuri kasvumatka

Milla Mäkikomsi kertoo, että yhteisövaikuttavuustyön edistäminen Oma Hämeessä on ollut hänelle suuri kasvumatka.

”Teemme isoa toimintakulttuurin muutosta ja kasvamme toisenlaiseen tapaan ajatella ja tehdä.  Seuraava iso haasteemme on mukauttaa palveluvalikoimaamme asiakkaiden nykyisiin tarpeisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että luovumme rohkeasti joistain asioista lisätäksemme toisia. Päätösten on kuitenkin perustuttava tietoon, jolloin rajalliset resurssit voidaan kohdentaa asiakasta hyödyttävimmin.”

Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!


Lisätietoja

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mari.hirvonen@itla.fi

044 363 7276
Oona Palosaari

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

oona.palosaari@itla.fi

040 586 0560
Mika Niemelä

Työelämäprofessori

Professor of Practice

040 5069 793
Eija Viitala

Erityisasiantuntija

Yhteisövaikuttavuus

eija.viitala@itla.fi

040 621 4196

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tapahtumat
YOUNG-ohjelman tutkijatapaaminen
Tapaamisen tavoitteena on tukea tutkijoiden verkostoitumista, lisätä keskustelua eri tutkimusaiheista ja oppia toisten tutkimuksesta.
07.05.2025
12.00-16.00
Siltasaarenkatu 8-10, 00530 Helsinki
YOUNG-ohjelma
Vaaleatukkainen lapsi leikkii autoilla liikennematon päällä
Blogi
|
16.04.2025
Yhteisövaikuttavuustyössä tärkeintä on säilyttää asiakas keskiössä
Yhteisövaikuttavuustyö etenee mainiosti Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeessä. Yhteisjohtamisen käytäntöjen kanssa on päästy vauhtiin, ja parhaillaan käynnistetään asiakastyön yhteisiä rakenteita. Haastavinta muutoksen toteuttamisessa on erilaisten näkökulmien kohtaaminen. Ratkaisu on vuorovaikutus.
Yhteisövaikuttavuus
Tapahtumat
Psykososiaalisten menetelmien onnistunut käyttöönotto lasten ja nuorten palveluissa
Onnistuneen implementoinnin eli käyttöönoton webinaarisarja toteutuu jälleen! Tällä kertaa tutustumme konkreettisiin työkaluihin, jotka helpottavat psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa lasten ja nuorten palveluissa. Luvassa on myös inspiroivia puheenvuoroja muutoksen johtamisesta!
Ma 26.5.-29.9.2025
Klo 13-15
Teams
Kasvun tuki
Pöydällä on Kasvun tuki -aikakauslehtiä.
Artikkelit
|
15.04.2025
Implementoinnin tulosten arviointi mittareilla – kirjallisuuskatsaus
Implementoinnin tulosten arviointiin on useita mittareita, mutta tutkimusta niiden hyödyntämisestä osana laajamittaista psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa ei juurikaan ole. Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa kartoitetaan, millaisia mittareita palvelujärjestelmässä voitaisiin käyttää, kun arvioidaan psykososiaalisten menetelmien juurtumista.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Värikäs keinuhevonen, pöytä ja tuoli.
Blogi
|
14.04.2025
Etelä-Pohjanmaalla on sitouduttu verkostomaiseen perhekeskustoimintaan – uudessa Seinäjoen perhekeskuksessa palvelut myös fyysisesti saman katon alla
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella verkostomainen perhekeskustoiminta on saatu hyvin käyntiin. Seinäjoen uudessa perhekeskuksessa yhteiseen toimintaan kannustaa myös fyysisesti saman katon alla toimiminen. Palvelualuejohtaja Satu Mäki-Fossin mukaan perhekeskustyössä on tärkeää nähdä kokonaiskuva ja se, miten nyt valitut toimet vaikuttavat pitkällä aikavälillä.
Johtamiskoulutus
Yhteisövaikuttavuus
Taapero istuu eduskunnan valtiosalin lattialla.
Uutiset
|
11.04.2025
Lasten hyvän kasvun tukeminen edellyttää sitoutumista, ekosysteemimäistä kehittämistä & hallituskaudet ylittäviä tavoitteita  
Itla kutsui alkuvuonna tutkijoita, johtajia, 3. sektorin edustajia ja käytännön ammattilaisia keskustelemaan Suomen tulevaisuuden avainkysymyksestä: mitä pitäisi tehdä, jotta lapsemme ja nuoremme voisivat kasvaa täyteen potentiaaliinsa ja saada siihen tarvitsemaansa tukea? Vastaus tarjoaa konkreettisia keinoja Sotevisio 2030 -työhön, ja se on lähetetty sosiaali- ja terveysministeriöön.
Sotevisio 2030