Yhteisövaikuttavuus on tuonut verkostoomme uuden innon perhekeskustyöhön
Uusi tapa toimia on tuonut etenkin uutta intoa perhekeskustyöhön. ”Ulkopuoliset silmät näkevät aina paremmin ja avartavat meidänkin ajatuksiamme. Ulkopuolelta tulevat kehittämisajatukset otetaan myös eri tavalla vastaan”, toteavat asiakkuuspäällikkö Päivi Mattila ja vastaava perhekeskuskoordinaattori Mari Nieminen Kymenlaakson hyvinvointialueelta.
Viime keväänä mukaan tullut Kymenlaakso on yksi neljästä tänä vuonna yhteisövaikuttavuustyöhön liittyneestä uudesta alueesta Keski-Suomen, Länsi-Uusimaan ja Varsinais-Suomen ohella. Monialaista yhteistyötä on tehty alueella aiemminkin, sillä kuntien, sote-kuntayhtymän (nykyisen hyvinvointialueen), järjestöjen, seurakuntien ja poliisin yhteinen maakunnallinen lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä on toiminut jo kahdeksan vuoden ajan.
Hyvän yhteishengen merkityksestä on positiivisia kokemuksia
”Lapsi- ja perhepalveluiden yhteinen ryhmä loi luottamusta ja yhteishenkeä, ja siinä laadittiin esimerkiksi ensimmäinen maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma”, Päivi Mattila kertoo.
Yhteishenkeä on vaalittu myös hyvinvointialueen perustamisen jälkeen. Maakunnallinen lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä jatkaa lähes samalla rakenteella ja kokoonpanolla, ja jokaisella perhekeskusalueella toimivat myös alueverkostot. Nämä sekä kuntien lasten, nuorten ja perheiden asioita käsittelevät ryhmät luovat pohjan perhekeskuksissa tehtävälle käytännön yhteistyölle ja sen onnistumisen kannalta äärimmäisen tärkeälle vuoropuhelulle.
”Voimme hyödyntää myös muita jo toimivia verkostojamme kehittämistyössä, esimerkiksi yhden kontaktin periaatteen käyttöönotossa”, Mari Nieminen sanoo.
“Yhteisövaikuttavuustyö perustuu tutkittuun tietoon. Sen avulla pystytään perustelemaan miksi jotain tehdään.”
Tutkimusperustaisuus viehättää
Kymenlaaksossa yhteisövaikuttavuustyöltä odotetaan erityisesti uusia ajatuksia sekä kokemusten ja yhteisten haasteiden jakamista Itlan koordinoimassa Alueellisessa oppimisverkostossa.
”Ulkopuoliset silmät näkevät aina paremmin ja avartavat meidänkin ajatuksiamme. Ulkopuolelta tulevat kehittämisajatukset otetaan myös eri tavalla vastaan”, Mattila ja Nieminen toteavat.
Heitä viehättää myös yhteisövaikuttavuustyön tutkimusperustaisuus.
”Toiminta perustuu tutkittuun tietoon. Sen avulla pystytään perustelemaan, miksi jotain tehdään. On hienoa, että saamme sekä esimerkkejä muualta että tutkimusdataa kehittämistyömme pohjaksi. Yhteisövaikuttavuustyö on tuonut koko verkostollemme uuden innon perhekeskustyöhön, tunteen siitä, että tämä on tärkeä yhteinen juttumme.”
Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!
Lisätietoja
Erityisasiantuntija
Senior Specialist
Yhteisövaikuttavuus
mari.hirvonen@itla.fi
Erityisasiantuntija
Senior Specialist
Yhteisövaikuttavuus
oona.palosaari@itla.fi
Erityisasiantuntija
Senior Specialist
Yhteisövaikuttavuus
eija.viitala@itla.fi
Uutiset
