Uutiset>Blogit
08.09.2025

Yhteisövaikuttavuus on tuonut verkostoomme uuden innon perhekeskustyöhön 

Yhteistyörakenteiden kehittäminen on ollut toiminnan keskiössä, kun Kymenlaakso liittyi mukaan yhteisövaikuttavuustyöhön. Se mahdollistaa vuoropuhelun, joka puolestaan on uusien ajatusten edellytys – ja juuri sitä yhteisövaikuttavuustyöltä Kaakkois-Suomessa odotetaan.

Uusi tapa toimia on tuonut etenkin uutta intoa perhekeskustyöhön. ”Ulkopuoliset silmät näkevät aina paremmin ja avartavat meidänkin ajatuksiamme. Ulkopuolelta tulevat kehittämisajatukset otetaan myös eri tavalla vastaan”, toteavat asiakkuuspäällikkö Päivi Mattila ja vastaava perhekeskuskoordinaattori Mari Nieminen Kymenlaakson hyvinvointialueelta. 

Viime keväänä mukaan tullut Kymenlaakso on yksi neljästä tänä vuonna yhteisövaikuttavuustyöhön liittyneestä uudesta alueesta Keski-Suomen, Länsi-Uusimaan ja Varsinais-Suomen ohella. Monialaista yhteistyötä on tehty alueella aiemminkin, sillä kuntien, sote-kuntayhtymän (nykyisen hyvinvointialueen), järjestöjen, seurakuntien ja poliisin yhteinen maakunnallinen lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä on toiminut jo kahdeksan vuoden ajan.  

Hyvän yhteishengen merkityksestä on positiivisia kokemuksia  

”Lapsi- ja perhepalveluiden yhteinen ryhmä loi luottamusta ja yhteishenkeä, ja siinä laadittiin esimerkiksi ensimmäinen maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma”, Päivi Mattila kertoo. 

Yhteishenkeä on vaalittu myös hyvinvointialueen perustamisen jälkeen. Maakunnallinen lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä jatkaa lähes samalla rakenteella ja kokoonpanolla, ja jokaisella perhekeskusalueella toimivat myös alueverkostot. Nämä sekä kuntien lasten, nuorten ja perheiden asioita käsittelevät ryhmät luovat pohjan perhekeskuksissa tehtävälle käytännön yhteistyölle ja sen onnistumisen kannalta äärimmäisen tärkeälle vuoropuhelulle. 

”Voimme hyödyntää myös muita jo toimivia verkostojamme kehittämistyössä, esimerkiksi yhden kontaktin periaatteen käyttöönotossa”, Mari Nieminen sanoo.


“Yhteisövaikuttavuustyö perustuu tutkittuun tietoon. Sen avulla pystytään perustelemaan miksi jotain tehdään.”


Tutkimusperustaisuus viehättää 

Kymenlaaksossa yhteisövaikuttavuustyöltä odotetaan erityisesti uusia ajatuksia sekä kokemusten ja yhteisten haasteiden jakamista Itlan koordinoimassa Alueellisessa oppimisverkostossa. 

”Ulkopuoliset silmät näkevät aina paremmin ja avartavat meidänkin ajatuksiamme. Ulkopuolelta tulevat kehittämisajatukset otetaan myös eri tavalla vastaan”, Mattila ja Nieminen toteavat. 

Heitä viehättää myös yhteisövaikuttavuustyön tutkimusperustaisuus. 

”Toiminta perustuu tutkittuun tietoon. Sen avulla pystytään perustelemaan, miksi jotain tehdään. On hienoa, että saamme sekä esimerkkejä muualta että tutkimusdataa kehittämistyömme pohjaksi. Yhteisövaikuttavuustyö on tuonut koko verkostollemme uuden innon perhekeskustyöhön, tunteen siitä, että tämä on tärkeä yhteinen juttumme.”  

Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!


Lisätietoja

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mari.hirvonen@itla.fi

044 363 7276
Oona Palosaari

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

oona.palosaari@itla.fi

040 586 0560
Eija Viitala

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

eija.viitala@itla.fi

040 182 2401

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
11.11.2026
Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Itla selvitti, kuinka lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa. Asiantuntijat ehdottavat valtioneuvostolle vuosittain koottavaa pitkän aikavälin tilannekuvaa, jonka avulla tieto hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden kehityksestä saataisiin tiiviimmäksi osaksi julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi hallituskausittain tulisi toteuttaa riippumaton arvio Suomen kehityksen suunnasta suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.