Suomella ei ole varaa menettää lasten ja nuorten luottamusta
Seuraava hallitus rakentaa Suomea velkajarrun maailmassa. Se asettaa tiukat raamit talouspolitiikalle ja pakottaa tekemään valintoja. Siksi on entistä tärkeämpää tunnistaa, mitä meidän on turvattava nykyisille lapsille ja nuorille sekä tuleville sukupolville, mikä on vaikuttavaa – ja missä säästäminen olisi kohtalokasta.
Julkisen talouden niukkuus ei saisi kaventaa katsetta lyhyen aikavälin säästöihin. Sen pitäisi ohjata kysymään, mitkä ratkaisut ehkäisevät ongelmien kasautumista, vahvistavat lasten, nuorten ja vanhempien arjen sujuvuutta sekä rakentavat hyvinvointia ja luottamusta pitkälle tulevaisuuteen.
Millaisessa maailmassa lapset, nuoret ja perheet elävät nyt?
Kun aloimme työstää Itlan ehdotuksia seuraavaan hallitusohjelmaan, lähdimme liikkeelle sekä tilanne- että tulevaisuuskuvasta. Millaisessa maailmassa lapset, nuoret ja perheet elävät nyt? Mitkä ilmiöt vaikuttavat heidän arkeensa? Mitä ovat ne salakavalasti kehittyvät muutokset, jotka voivat muodostua tulevaisuuden suuriksi haasteiksi – jos emme tartu niihin ajoissa ja muuta suuntaa?
Lähtökohdaksi olemme ottaneet Itlan vision vuodesta 2040: Suomen, joka on lapsi- ja perhemyönteinen hyvinvointiyhteiskunta ja jossa lapset, nuoret ja kaikenlaiset perheet uskaltavat unelmoida ja luottaa hyvään tulevaisuuteen. Kysyimme, mitkä muutokset ovat välttämättömiä, jotta tämä tulevaisuus voisi toteutua. Tulevaisuuskuvan muodostamisessa hyödynsimme muun muassa valtioneuvoston tulevaisuusselonteon toimintaympäristöanalyysia ja siinä esitettyjä skenaarioita, joita vasten tunnistimme lasten ja nuorten kannalta keskeisiä ilmiöitä.
Lähtökohdaksi olemme ottaneet Itlan vision vuodesta 2040: Suomen, joka on lapsi- ja perhemyönteinen hyvinvointiyhteiskunta ja jossa lapset, nuoret ja kaikenlaiset perheet uskaltavat unelmoida ja luottaa hyvään tulevaisuuteen.
Monikriisien aika tekee lasten ja nuorten elämästä epävarmaa
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavat kehityskulut kietoutuvat toisiinsa. Hyvinvoinnin erot kasvavat, kun taloudellinen epävarmuus, lapsiperheköyhyys, alueellinen eriarvoistuminen ja perheiden erilaiset elämäntilanteet lisäävät lasten ja nuorten riskiä jäädä vaille tarvitsemaansa tukea. Kuormittava arki, mielenterveyden oireilu ja yksinäisyys heijastuvat oppimiseen, osallisuuteen ja tulevaisuususkoon. Palvelujärjestelmä reagoi liian myöhään.
Väestörakenne sekä syntyvyyden ja työikäisten määrän lasku haastavat hyvinvointivaltiota, ja digitalisaatio, tekoäly, työn murros, ekokriisi ja turvallisuusympäristön muutokset muokkaavat lasten, nuorten ja perheiden arkea nopeammin kuin yhteiskuntamme ja palvelujärjestelmämme ehtivät mukautua. Lasten ja nuorten elämästä on tullut epävarmaa.
Tulevaisuuskuva on vakava, mutta ei toivoton – mihin suuntaan lähdetään?
Ilman kunnianhimoista, vaalikaudet ylittävää strategista suuntaa ja ratkaisuihin tarttumista lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi heikkenee ja luottamus itseen, toisiin, yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen rapautuu. Se on riski, jota Suomella ei ole varaa ottaa.
Siksi keskitymme Itlan vaalitavoitteissa kolmeen kokonaisuuteen: vanhemmuuden tukemiseen, lasten ja nuorten yhteisöllisyyden lisäämiseen sekä ylisukupolvisen päätöksenteon vahvistamiseen.
Ensinnäkin vanhemmuutta on tuettava vauva-ajasta teini-ikään. Vanhemmuuden tuki on tutkitusti vaikuttavaa tukea lapselle, sillä myönteinen vanhemmuus vahvistaa lapsen turvallista ja kannustavaa kasvuympäristöä. Tarvitsemme kansallisen vanhemmuuden tuen ohjelman, varhaista apua vanhempien mielenterveyden haasteisiin sekä perhekeskusten vahvempaa roolia ja koordinaatiota. Yhteisövaikuttavuusmalli auttaa kuntia, hyvinvointialueita ja järjestöjä tukemaan perheitä yhdessä, varhain ja riittävän pitkään
Toiseksi lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä ja mielenterveyttä on vahvistettava siellä, missä lapset ja nuoret elävät, oppivat ja kasvavat – kotona, päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-ajalla. Mielenterveysosaamista tulee lisätä suunnitelmallisesti varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja harrastuksissa. Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluissa on varmistettava vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien käyttö. Lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyden osaamiskeskukset on vakiinnutettava, jotta osaaminen, menetelmät ja tuki eivät jää sattumanvaraisiksi. Siten tuetaan myös lasten ja nuorten terapiatakuun toteutumista.
Kolmanneksi päätöksenteon on suuntauduttava ylisukupolvisesti ja yli vaalikausien. Tarvitsemme pitkäjänteisiä tavoitteita lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnille sekä päätöksiä, joissa vaikutukset lapsiin, nuoriin ja tuleviin sukupolviin huomioidaan nykyistä systemaattisemmin ja johdonmukaisemmin. Lasten ja nuorten omia näkemyksiä on kuunneltava aidosti heille tärkeissä asioissa. Nuoret ovat samaan aikaan tämän päivän yhteiskunnan jäseniä ja tulevaisuuden rakentajia.
Suomen kriisinkestävyys rakennetaan lapsuudessa, nuoruudessa ja arjen yhteisöissä. Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen on investointi kykyymme kohdata muutoksia, kestää kriisejä ja uudistua. Kun vahvistamme arjen yhteisöllisyyttä, vanhemmuutta, mielenterveyttä ja vaikuttavia palveluja, rakennamme samalla perustaa demokraattiselle yhteiskunnalle, kestävälle taloudelle ja nuorten tulevaisuususkolle.
Luotettavaan tietoon perustuvia ratkaisuja on tarjolla, ja se antaa toivoa.
Uutiset
