Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Kun mielenterveysaktivismia tekevän Koala-ryhmän Laura Jylänki ja Jenni Varjos alkavat puhua mielenterveyden tuesta, he korostavat matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen ja yhteisöjen merkitystä.
Heidän mukaansa nuorten yksinäisyys ja sosiaalinen osattomuus pitää ottaa mielenterveystyössä tosissaan ja tukea nuoria omien yhteisöjen löytämisessä. Yhteisöllisten palveluiden pitäisi kattaa koko Suomi.
Yhteisöllisyys tukee nuorta mieltä
”Yhteisöllisyys tuo sen kokemuksen siitä, että kuuluu jonnekin. Että on osa jotain isompaa porukkaa, ei vain yksilö yksin omien asioidensa kanssa. Sillä on aika paljon väliä, että ei ole yksin”, sanoo Laura.
Hänelle Jyväskylän Tyttöjen talolta löytyi paikka, johon kuulua. Tyttöjen talolla yhteisöä rakentavat sekä kävijät että työntekijät. Erityistä talolla on, että ihmisillä on aikaa olla läsnä.
”Siellä osataan olla läsnä, ohjaajat kävijöille ja me kävijät toisillemme. Ei oo kiireen tunnetta että asiat pitää ratkaista nyt ja heti, tai että pitäisi edetä koko ajan jonnekin.”
Läsnäolo näkyy pienissä asioissa: siinä, että ohjaaja palaa kysymään aiheesta, josta nuori on aiemmalla tapaamisella kertonut. Silloin tuntee, että toinen on todella kuullut ja välittää.
Matala kynnys yhteisöllisyyteen
Matalan kynnyksen palvelu tarkoittaa paljon muutakin kuin sitä, että osallistuminen ei vaadi lähetettä.
Kynnystä madaltaa esimerkiksi se, että mukaan on helppo tulla myös ja erityisesti silloin, kun voimia on vähän. Jos välillä ei jaksa olla aktiivisesti mukana, ovi on auki myös myöhemmin.
”On tärkeää luoda ilmapiiri, jossa ei tule heti sellainen huoli, että jos lähden tähän mukaan niin sitoudun jaksamaan kaikkea mahdollista”, Laura kuvaa.
Ympäristöllä on väliä. Kotoisassa tilassa ei olla kiinni lomakkeissa tai tietokoneissa. “Ja sitten yks tosiasia, joka myös houkuttaa nuoria, on ruoka”, nauraa Laura.
Matalan kynnyksen palvelut voivat toimia siltana varsinaiseen hoitoon. Ne suojaavat nuorta silloin, kun hoitoa ei vielä ole saatavilla. Niiden tuella nuori pysyy kiinni arjessa ja muissa ihmisissä.
“Tärkeää on juuri se kiireetön kohtaaminen ja läsnäolo, sekä tietenkin ne muut nuoret”, Jenni summaa.
Yksinäisyys pitää ottaa vakavasti
Sosionomiksi opiskelevalla Jennillä on pitkä kokemus mielenterveyspalveluiden käyttäjänä. Hän toivoo, että ammattilaiset kysyisivät nuorelta, mitä tämä tarvitsee.
“Pitäisi kysyä asiakkaalta itseltään että mitä sinä kaipaat. Ja sitten ottaa tosissaan ja alkaa työstää asiakkaasta nousevaa teemaa, eikä sitä minkä asiantuntija ajattelee olevan ongelma.”
Nuoren raportoima yksinäisyys pitäisi ottaa hoidettavana asiana yhtä vakavasti kuin muutkin esiin nousevat ongelmat.
”Ja että hoitopolkuun kuuluisi vertaistuellisuutta kaikilla tasoilla! Myös erikoissairaanhoidossa saisi olla ryhmämuotoista vertaistukea”, Jenni sanoo.
Nuoret toivovat palvelujärjestelmältä rinnallakulkijuutta – pysyvää tukihenkilöä, joka kulkisi mukana eri palveluissa, ja auttaisi nuorta löytämään itselleen yhteisön. Tämä olisi tärkeää erityisesti niille nuorille, joille sosiaalisiin tiloihin meneminen on vaikeaa.
“Läsnäolo on yhteiskunnassa katoava luonnonvara.”
Lisäksi nuoret peräänkuuluttavat pitkäjänteisyyttä. Kun luottamus aikuiseen on vihdoin rakentunut ja oma yhteisö löytynyt, eivät rakenteet saisi kadota ympäriltä hankkeen päättyessä.
”Suomessa pitäisi päästä pois hankeajattelusta, koska silloin pitkäjänteisyys puuttuu aina. Kolmen vuoden jälkeen hanke kuolee pois, vaikka sillä olisi ollut kuinka hyviä vaikutuksia”, Laura summaa.
Ennaltaehkäisevän ja yhteisöllisen työn katoaminen edesauttaa ongelmien kasautumista, ja ohjaa nuorta ennen pitkää raskaampien palveluiden asiakkaaksi.
”Ihmisen hätä ei aina ehkä kuulosta suurelta, mutta se on ihmiselle itselleen oikeasti hätätilanne”, sanoo Laura. “Asioihin on helpompi vaikuttaa silloin, kun ongelmat eivät ole vielä suuria. Voitaisiinko kaikki avunhuudot ottaa tosissaan?”, täydentää Jenni.
Nuorten mielenterveydestä puhuminen ja se, että aihetta tutkitaan, antaa kuitenkin toivoa.
“Sidosryhmäpäivästä jäi sellainen olo, että nuoret on oikeasti nähty ja että yritetään ymmärtää nuorten tilannetta ja mielenterveyttä”, sanoo Laura lopuksi. “Että tulevaisuudessa voisi olla paremmin.“
Nuorten mielenterveyden tuen resepti
Mielenterveyden tuki on paljon muutakin kuin vastaanottoaika ammattilaiselle silloin, kun ongelma on jo suuri.
Lauran ja Jennin resepti nuorten mielenterveyden tukeen:
- palveluiden välistä yhteistyötä ja rinnallakulkijoita
- turvallisia ja helposti lähestyttäviä yhteisöjä
- aidosti läsnä olevaa aikuista tukea
- apua sosiaalisten suhteiden rakentamiseen
- vertaistukea myös mielenterveyspalveluiden yhteyteen
- pitkäjänteisiä palveluita hankkeiden sijaan.
Teksti: Ninnu Koskenalho
Lisätietoja YOUNG-ohjelmasta
Kehitysjohtaja
Director of Development
YOUNG -ohjelma
Kasvun tuki
marjo.kurki@itla.fi
Uutiset
