Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Lasten ja nuorten tekoälyn käyttö tapahtuu ennen kaikkea mobiililaitteilla. Tekoälyä käyttävistä peräti 94 prosenttia käyttää sitä puhelimellaan. Kyse ei ole satunnaisista kokeiluista, vaan lähes puolet tekoälyä käyttävistä lapsista ja nuorista hyödyntää sitä päivittäin.
“Aikuisten kesken saatetaan edelleen pohtia, pitäisikö lasten käyttää tekoälyä ja millä tavoin. Tulosten perusteella kysymys on osittain vanhentunut, sillä valtaosa lapsista ja nuorista käyttää jo tekoälyä arjessaan monin eri tavoin. Lapset ovat uteliaita ja se näkyy myös tutkimuksen tuloksissa: yli puolet vastanneista kertoo saaneensa tietoa tekoälyn käytöstä itse kokeilemalla. Nyt on tärkeä varmistaa, että tekoälyn kehitys ja käyttö on lapsille ja nuorille turvallista ja tukee heidän hyvää kasvuaan, hyvinvointiaan ja toimijuuttaan”, kertoo Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja.
Koulut ovat keskellä oppimisen suurta murrosta
Lapsilta ja nuorilta kysyttiin myös, mihin he tekoälyä käyttävät. Vastaajista 67 prosenttia käyttää tekoälyä tiedon etsimiseen ja melkein puolet koulutehtävien ja läksyjen apuna. Ylemmillä kouluasteilla vastauksissa painottuivat koulutehtävät ja kirjoittaminen, kun taas alakouluikäiset tekevät muita useammin kuvia ja videoita tekoälyn avulla.
“Tämä on erityisen tärkeä huomio kouluille ja ylipäätään yhteiskunnalle siitä, miten voimme tukea opettajia suuren murroksen keskellä ja miten voimme taata kaikille koululaisille yhtäläiset perustaidot tekoälystä. Meidän hienon opettajakunnan tulisi saada tarvitsemaansa tukea esimerkiksi täydennyskoulutuksen muodossa. Kyseessä on niin budjetointiin kuin koulutukselliseen tasa-arvoon liittyvä asia. Emmehän me jätä matematiikkaa tai historiaa perheiden ja lasten oman oppimisen varaan. Tässä on kyse samantasoisesta taidosta”, kommentoi Digirauha ry:n hallituksen puheenjohtaja Riikka Ihamuotila.
”Iso osa vastanneista kertoo, ettei koulussa ole keskusteltu tekoälyn hyödyistä, haitoista tai sen käytön pelisäännöistä. Tulokset osoittavat, että lasten ja nuorten tekoälyyn liittyviä tietoja ja taitoja on vahvistettava nykyistä aikaisemmin ja kattavammin. Parhaimmillaan tekoäly voisi vahvistaa oppimista, ajattelun kehittymistä ja yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia. Se tarkoittaa kuitenkin yhteisiä pelisääntöjä ja esimerkiksi sitä, että tärkeät taidot on omaksuttu ennen kuin niitä annetaan tekoälyn tehtäväksi”, jatkaa Vataja.
Tekoäly uimassa osaksi sosiaalista elämää
Joka viides nuori kertoo keskustelleensa tekoälyn kanssa asioista, joista ei halua puhua muiden kanssa. Vanhemmista nuorista näin kertoo yli neljännes.
Erityistä huolta herättävät ne 7 % lapsista ja nuorista, jotka kertoivat juttelevansa tekoälyn kanssa, koska ei ole muita ihmisiä, joiden kanssa keskustella. Yksinäiselle lapselle tekoälystä voi muodostua huomattavasti merkityksellisempi emotionaalisen tuen lähde. Tulokset herättävät kysymyksiä lasten ja nuorten sosiaalisen elämän uudenlaisesta järjestyksestä, jossa perheen, ystävien, harrastusten ja koulun rinnalla on myös tekoäly.
Uusi kansalaistaito: tunnistatko tekoälysisällöt?
Tekoälyn käytön nopeasti yleistyessä, lasten ja nuorten valmiudet tunnistaa tekoälyllä tuotettuja sisältöjä eivät pysy vauhdissa mukana. Noin kolmannes vastaajista kertoo, että tekoälyllä tehtyjen kuvien ja videoiden tunnistaminen on vaikeaa. Ala- ja yläkouluikäisistä näin kokee lähes 40 prosenttia. Kuitenkin yli puolet lapsista ja nuorista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä: ”luotan tekoälyn antamaan tietoon”. Pojat luottavat luottavat tekoälyyn hieman tyttöjä useammin.
“Kun prosentteja katsoo, kiinnostavaa on myös niiden lasten ja nuorten taidot, jotka ilmoittavat tunnistavansa tekoälyllä tuotettuja sisältöjä. Kehitys on niin nopeaa, että uskallan väittää niin lapsilla, nuorilla kuin aikuisillakin olevan haasteita tunnistaa tekoälyllä tuotettuja sisältöjä. Kenties sisältöjen tunnistaminen on uusi kansalaistaito. Vielä merkittävämpää olisi pohtia, mitä tämä ilmiö tarkoittaa tiedon luotettavuuden, informaatiovaikuttamisen ja demokratian kannalta. Tarve kriittiselle ajattelulle ja asiantuntijuudelle ei tule vähenemään, vaan pikemminkin se kasvaa entisestään”, kertoo Ihamuotila.
Tutkimuksen rahoittivat Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla sekä Digirauha ry. Raportoinnista ja aineiston tilastollisesta analyysista vastasi E2 Tutkimus.
Kyselyaineisto kerättiin Norstatin internetpaneelista 14.–29.9.2026. Kysely toteutettiin valtakunnallisesti ja se edustaa 11–17-vuotiaita lapsia ja nuoria. Alle 15-vuotiaiden kohdalla tutkimuspyyntö osoitettiin lasten vanhemmille ja vanhemmat ohjasivat kyselyn vastattavaksi lapselleen. Yli 15-vuotiaat lapset ja nuoret saivat henkilökohtaisen kutsun osallistua kyselyyn.
Lisätietoja
Riikka Ihamuotila
Digirauha ry:n perustajajäsen ja hallituksen puheenjohtaja
riikka.ihamuotila@digirauha.fi
Uutiset
