Uutiset>Blogit
18.02.2022

Pintaa syvemmältä: Miksi Itla on olemassa?

Tervetuloa lukemaan ensimmäistä Pintaa syvemmältä -uutiskirjettä. Kirjeen tarkoituksena on valottaa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön toiminnan tavoitteita, yhteiskunnallista roolia ja sitä, miksi Itla on olemassa. Julkaisemme tuttuun tapaan kerran kuukaudessa myös ajankohtaisista tapahtumista kertovan Uutisia Itlasta -kirjeen.

Itlan toiminnan perustana ovat eduskunnan vahvistamat säännöt ja säätiön hallituksen linjaama strategia.  Vuonna 2021 toteutetussa sidosryhmäselvityksessä tuli esille, että Itlan toiminnan osa-alueita tunnetaan yhteistyön kautta, mutta säätiö kokonaisuudessaan hahmottuu huonommin. Vastauksissa toivottiin toiminnan punaisen langan ja painopisteiden kirkastamista. Tätä aiomme tehdä ja siitä kertoo tämä uutiskirjekin.

Itlan visio on tehdä Suomesta lapsille maailman paras paikka. Tämä tapahtuu rakentamalla lapsimyönteistä yhteiskuntaa. Siitä hyötyvät noin miljoonan tällä hetkellä lapsuuttaan elävän lisäksi myös tulevat sukupolvet.

Lapsimyönteisessä yhteiskunnassa lapsen etu huomioidaan kaikessa päätöksenteossa ja lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla. Tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.


”Miten me tähän tavoitteeseen ponnistelemme? Vastaus yhteiskunnan kokoisen muutoksen edistämisestä ei ole lyhyt tai yksinkertainen, mutta tätä haluamme yrittää.”


Tuotamme ja jalostamme tietoa palvelujen kehittämiseksi

Säätiön toimintatavaksi kirjattiin lakialoitteessa vuonna 2017 saadun lahjoituksen yhteydessä pyrkimys ”…parantaa olemassa olevia palveluja ja suunnata palvelujen kehitystä tieteelliseen näyttöön perustuen vaikuttavammaksi ja näin tukea vanhemmuutta sekä palvelujen tuottajia ja järjestäjiä”. Rakennamme lapsimyönteistä Suomea tuottamalla tietoa ja innovaatioita sekä järjestämällä koulutusta päätöksenteon tueksi ja palveluiden kehittämiseksi. Teemme siis pitkäjänteistä taustatyötä yhteiskunnan rakenteiden uudistamiseksi.

Tutkimus on perusta ilmiöiden syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiselle. Itla tekee tutkimusta itse ja useiden toimijoiden yhteistyöhankkeissa. Säätiö on myös lahjoittanut kolme professuuria suomalaisiin yliopistoihin. Ne kaikki liittyvät lasten hyvinvoinnin kannalta olennaisiin tutkimusteemoihin.

Arvioimme tutkimusperustaisesti niiden psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta, joilla lapsia ja lapsiperheitä voidaan tukea palveluissa. Samalta viivalta –ohjelmassa pureudumme lapsiperheköyhyyteen ja etsimme tutkimustietoon perustuvia uusia ratkaisuja köyhyyden vähentämiseksi.

Olemme mukana myös Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) PANDEMICS-ohjelmassa vahvistamassa tietopohjaa pandemioiden aiheuttamien kriisien ennakointiin ja taltuttamiseen.

Siltoja tutkimuksesta käytäntöön ja päätöksentekoon

Tutkimustiedon lisäksi tarvitaan vuoropuhelua tiedon ja sen hyödyntäjien välillä sekä käytännön kokeiluja.

Esimerkki eri toimijoiden yhteistyön tukemisesta on Itlan ja Oulun yliopiston yhteistyössä käynnistämä Lapsuuden rakentajat alueellinen oppimisverkosto, joka auttaa kehittämään palveluja paremmin yhteen toimiviksi.

Edistämme muutosta myös järjestämällä tulevaisuuden sote-päättäjille johtamiskoulutusta ja koulutusta tutkimusperustaisten menetelmien käyttöönottoon ja juurruttamiseen.

Itlan, kuten monien muidenkin säätiöiden merkitys näkyy etenkin siinä, että ne pystyvät toimimaan sellaisen yhteistyön edistäjinä, mihin muilla toimijoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta.


”Kompleksisissa kysymyksissä monialainen yhteistyö on usein onnistumisen edellytys.”


Säätiöt ja rahastot ry:n selvitys vuodelta 2021 kertoo, että säätiöt tukivat vuonna 2020 tiedettä 279 miljoonalla eurolla, taidetta 72 miljoonalla eurolla ja yhteiskunnan muuta kehittämistoimintaa 150 miljoonalla eurolla.

Säätiöiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mahdollistaa säätiöiden varallisuus ja sen hyvä hoito. Itlan toiminta rahoitetaan pääasiassa sijoitetun pääoman tuotolla. Itlan sijoitusvarallisuuden markkina-arvo oli vuoden 2021 lopussa 64,1 miljoonaa euroa. Itlan toteutunut budjetti 2021 oli 2,3 miljoonaa euroa. Itlan varainhoidon tarkoituksena on turvata säätiön sääntöjen mukainen toiminta nyt ja tulevaisuudessa. Itlan varainhoitotoimikunnan puheenjohtaja Mikko Mikkola avaa Itlan varainhoitoa ja varainhoidon merkitystä blogissa.

Uuden strategiakauden valmistelu käynnistyy

Lapsimyönteistä Suomea rakennetaan monella tasolla ja taholla. Itlan strategiakausi päättyy vuoden 2022 lopussa ja tämän vuoden aikana valmistelemme seuraavan nelivuotiskauden strategiaa. Säätiön toiminnan tarkoitus – edistää ja tukea Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta – pysyy ennallaan. Strategiaa suunnitellessamme haluamme kuulla yhteistyökumppaneitamme, jotta voisimme jatkossa toteuttaa tarkoitustamme ja toimia entistä vaikuttavammin sillanrakentajana käytännön, tutkimuksen ja päätöksenteon välillä.

Maaliskuun Pintaa syvemmältä -uutiskirjeessä kerromme ensimmäisistä strategiatyöpajoista ja jatkossa avaamme lisää Itlan teemoja.


Kirjoittaja

Petri Virtanen

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme?