Uutiset>Blogit
04.04.2025

Lasten ja nuorten hyvinvointi vaaliohjelmissa – mitä puolueet lupaavat arjen tueksi?

Jokaisen kunnan ja hyvinvointialueen, ja puolueen, tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa. Miten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi näkyy puolueiden vaaliohjelmissa?

Viimeisimpien kannatusmittauksien mukaan suurimmat puolueet ovat SDP, Kokoomus, Keskusta ja Perussuomalaiset. Kaikkien näiden neljän puolueen vaaliohjelmat lupaavat panostuksia oppimistulosten parantamiseen ja hyvinvointiin koulussa. Ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin niin terveydenhuollossa kuin sosiaalipalveluissa ovat niin ikään valmiita satsaamaan kaikki.

Sitran hiljattain julkaiseman Tulevaisuusbarometrin mukaan suomalaiset pitävät lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantumista tärkeimpänä asiana, joka Suomessa tulisi tapahtua seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sitä painotetaan nyt aiempia vuosia enemmän – ja päättäjät priorisoivat lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantumisen vielä kansalaisiakin korkeammalle. 

Otimme tarkasteluun suurimpien puolueiden vaaliohjelmat ja katsoimme, millaisin keinoin ja lupauksin puolueet lähtisivät lasten ja nuorten hyvinvointia parantamaan hyvinvointialueilla ja kunnissa.  

Onko Kokoomus oikealla asialla?

Kokoomus on valmis panostamaan varhaiskasvatukseen, koulutuksen laatuun ja turvalliseen oppimisympäristöön.Vaaliohjelmassa korostetaan kulttuurin ja liikunnan merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja siksi kaikille halutaan tarjota monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Perheille Kokoomus lupaa monipuolisia palveluita ja tukea, jotta arki sujuu joustavasti. Sujuvaa arkea edesauttavat toimiva päivähoito ja perheiden hyvinvointipalvelut.

Hyvinvointialueiden lasten ja perheiden palveluja halutaan kehittää lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi kokoamalla sosiaalipalvelut perhekeskuksiin. Mielenterveyttä luvataan tukea matalan kynnyksen keskusteluavulla ja nopeuttamalla mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Kokoomus haluaa varmistaa, että hyvinvointialueilla on käytössä koko lasten ja nuorten terapiatakuun palveluvalikoima.

Kokoomuksen mielestä kuntien ja hyvinvointialueiden hallintojen rajat eivät saa muodostua esteeksi tai tekosyyksi, jonka vuoksi ennaltaehkäisyssä ei tehtäisi kaikkea voitavaa.

Miten SDP tekee kaiken reilummin?

SDP haluaa nostaa lasten ja nuorten oppimistulokset nousuun. Oppimistuloksiin puolue vaikuttaa muun muassa varmistamalla, että koulut ovat rauhallisia ja turvallisia paikkoja, joissa on riittävästi aikuisia ja riittävän pienet ryhmät. Huoltajien vastuuta korostetaan, mutta samalla myös huoltajien tukemista, jotta vanhemmat voivat puolestaan tukea lapsen kulunkäyntiä. Myös SDP on valmis panostamaan harrastusmahdollisuuksiin – jokaiselle lapselle harrastus – ja kulttuuriin.

Lasten ja nuorten lisääntyvään pahoinvointiin ja jakamisen haasteisiin SDP vastaa kehittämällä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää nuorisotyötä ja parantamalla esimerkiksi mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Nopea hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa on SDP:n mukaan avain vaikuttaviin mielenterveyspalveluihin.

SDP huomioi, että perheen aikuisten kriisitilanteissa on huolehdittava myös lasten avuntarpeesta ja päinvastoin.

Miten perussuomalaiset äänestävät Suomen terveeksi?

Puolue haluaa turvata neuvola- ja päiväkotipalvelut sekä kyläkoulut. Perussuomalaisten tavoitteena on ehjä ja turvallinen polku päiväkodista peruskouluun ja toisen asteen opintoihin. Peruskoulun tehtävää korostetaan myöhemmän oppimisen ja osallistumisen perustana. Perussuomalaiset painottavat suomalaisten perheiden tukemista ja arjen hyvinvoinnin edistämistä.

Ongelmiin halutaan puuttua ”halvimmalla ja tehokkaimmalla” tavalla, eli varhaisessa vaiheessa ja nopeasti. Tavoitteena tulee perussuomalaisten mielestä olla matalan kynnyksen asiakkuus ja perheen omaan tilanteeseen sopiva tuki, ei ennalta määrätty polku. Myös Perussuomalaiset nostaa ohjelmassa esille hyvinvointialueiden ja kuntien välisen yhteistyön, minkä avulla voidaan vähentää tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Perussuomalaisten ohjelmassa korostetaan vastuuta omasta elämästä: lisää arjen taitoja, uusavuttomuudesta eroon ja terveelliset elintavat kaikille.

Perussuomalaiset vahvistavat ammatillista koulutusta tarjoamalla enemmän lähiopetusta ja varmistamalla, että koulutusohjelmat vastaavat työmarkkinoiden tarpeisiin.

Miten Keskusta rakentaa turvallisen huomisen koko Suomelle?

Keskusta vastustaa koulujen eriytymistä ja koulushoppailua sekä kannattaa kaupunginosakouluja suurten keskuskoulujen sijaan. Jokaiselle oppilaalle halutaan taata turvallinen koulumatka sekä tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskeluun asuinpaikasta riippumatta. Digitalisaatiota hyödynnetään Keskustan ohjelmassa koulutuksen saavutettavuuden turvaamiseksi, mutta sosiaalisen median käytön rajoittamista tuetaan koulurauhan ja keskittymisen vahvistamiseksi.

Puolue tähtää lapsimyönteiseen yhteiskuntaan ja haluaa vahvistaa perhekeskustoimintamallia koko Suomessa. Vanhemmuutta se tukee ja perheiden hyvinvointia vahvistaa takaamalla oikeuden kunnan kotipalveluun kolmeksi tunniksi kuukaudessa sekä tukemalla erityisesti niitä perheitä, joissa tukiverkot ovat ohuet. Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut, ”walk in -terapian hengessä”, ja moniammatilliset tiimit ovat puolueen ehdottamia keinoja vastata lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteisiin. Keskusta haluaa, että lasten ja nuorten mielenterveyttä seurataan säännöllisesti terveystarkastuksissa ja tukea tarjotaan viiveettä.

Keskusta korostaa nuorten mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja osallistua yhteiskunnan päätöksentekoon. Tämä on puolueen mukaan tärkeä osa demokratiaa ja mahdollistaa nuorten äänen kuulumisen, mikä hyödyttää sekä nuoria itseään että koko yhteiskuntaa.

Onnellinen lapsuus on itseisarvo – ja välttämätön investointi tulevaisuuteen

Hienoa! Vaaliohjelmien perusteella Suomen lapsille, nuorille ja perheille on luvassa paljon hyvää: varhaista ja matalan kynnyksen tukea, panostuksia kouluun, terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin sekä monialaisesti jo perustasolla toteutettavia palveluita, jotka sovitetaan yhteen perhekeskuksissa. Sen sijaan vain Keskustan ohjelmassa mainittiin lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi. Terapiatakuu oli mainittu Kokoomuksen ohjelmassa, mutta ei vaikuttavia psykososiaalisia menetelmiä, joilla tarvitaan lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi. Monialaista yhteistyötä korostettiin, mutta työvoimapalveluiden ja perhepalveluiden yhteistyömahdollisuuksiin ei ollut tarttunut kukaan.

Itlassakin me olemme sitä mieltä, että lapsia, nuoria ja perheitä on tuettava kunnissa ja hyvinvointialueilla kokonaisvaltaisesti. Onhan onnellinen lapsuus itseisarvo ja kannattava investointi tulevaisuuteen.

Katso ratkaisumme:

Lapsilla ja nuorilla ei ole omaa ääntä näissä vaaleissa, ja siksi meidän aikuisten tehtävänä on äänestää myös heidän puolestaan. Vaaliohjelmat lupaavat paljon hyvää – ja lupaukset muuttuvat lasten ja nuorten lisääntyneeksi hyvinvoinniksi, kun ne lunastetaan käytännössä. Myös tämä on meidän aikuisten vastuulla.

Kannatusmittaukset Yle 6.3.2025 ja Helsingin sanomat 19.3.2025


Kirjoittaja

Kirsi Campello

Viestintäjohtaja, Itla

Kirjoittaja

Katri Vataja

Toimitusjohtaja, Itla

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.