Psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoon tarvitaan leveät kansalliset hartiat
Itla ehdotti kesäkuussa lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevassa lausunnossaan kansallisen asiantuntijaryhmän perustamista. Ryhmä tukisi hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa, ja sen jäsenillä tulisi olla kykyä arvioida monipuolisesti menetelmien vaikuttavuutta sekä kansallisen käyttöönoton edellytyksiä.
“Meillä on Suomessa käytössä runsaasti lasten ja nuorten psykososiaalisia menetelmiä, joiden vaikuttavuudesta ei ole tarpeeksi tietoa, ja osaa käytetään toisin kuin alun perin on tarkoitettu”, ohjelmajohtaja Marjo Kurki toteaa.
“Isoilla investoinneilla jalkautettujen menetelmien käytön toteutumista ei myöskään seurata riittävästi. Usein ne hiipuvat pois käytöstä tai muuntuvat jo muutaman vuoden päästä. Suomessa tarvitaan kansallinen strategia vaikuttavien menetelmien käyttöönottoa varten.”
Kurki johtaa Itlassa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuuden arviointia sekä strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien PANDEMICS- ja YOUNG-ohjelmien vaikuttavuustyötä. Edellinen ohjelma hakee tutkimusperustaisia ratkaisuja pandemioiden yhteiskunnallisiin vaikutuksiin ja parempaan varautumiseen, jälkimmäinen lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin.
Menetelmäkentällä vähemmän on enemmän
“Psykososiaalisen menetelmän käyttöönotto ja juurtuminen pysyvään käyttöön on vaativa ja pitkä prosessi. Se edellyttää monipuolista erityisosaamista menetelmien arvioinnista, valinnasta ja Suomen oloihin mukauttamisesta. Uudet menetelmät kannattaisi ottaa käyttöön niin, että koko maa hyötyy – sen sijaan että pyörä keksitään aina uudelleen. Alueille tarvitaan kansallista ohjausta ja tukea”, menetelmien suunnitelmallisen käyttöönoton uranuurtaja Petra Kouvonen sanoo.
”Voisimme välttyä kaikkein kipeimmiltä säästöiltä, kun menetelmien valinta alueilla olisi harkittua ja systemaattista. Käytössä pitäisi olla vain tutkitusti vaikuttaviksi arvioituja menetelmiä, joilla saadaan todellista hyötyä aikaan. Menetelmäkentällä kaikkien kukkien kukkiminen ei ole rikkaus. Ei myöskään ole eettistä tarjota menetelmiä, joiden vaikutuksista emme tiedä tarpeeksi”, Kouvonen ja Kurki korostavat.
Johtamisella on suuri merkitys menetelmien käyttöönotossa ja juurtumisessa, sillä ne tarkoittavat paljon muutakin kuin henkilöstön kouluttamista.
”Onnistunut implementointi edellyttää systemaattista suunnittelua sekä erillisiä prosesseja palvelujärjestelmän kaikille tasoille. Koulutukseen käytetään meillä valtavasti resursseja, mutta menetelmien säännöllistä käyttöä arjessa ei tueta ja seurata riittävästi. Lähiesihenkilön tulisi tukea työntekijää menetelmien käytössä sekä menetelmäosaamisen hyödyntämisessä ja ylläpitämisessä”, Marjo Kurki korostaa.
Ilmiön huolellinen analysointi tarjoaa ratkaisun
Sata vuotta sitten sosiaali- ja terveydenhuollon kehitystä ohjasivat helposti tunnistettavat ilmiöt. Ruokaa oli liian vähän tai naiset kuolivat synnytyksiin. Nykyisten psykososiaalisten ilmiöiden – nuorten ahdistuneisuuden tai lasten aggressiivisen käytöksen lisääntyminen – taustalla olevien syiden löytäminen on paljon haastavampaa.
”Olisi tärkeää tunnistaa monisyisen ilmiön ydin, sen sijaan että haetaan pikavoittoja. Tiedämme esimerkiksi, että lasten vakavia käytöshäiriöitä pystytään vähentämään tukemalla vanhempia vaikuttavalla menetelmällä. Tämä supistaa erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun tarvetta sekä kustannuksia”, Marjo Kurki sanoo.
Ylppökin löysi innoituksen ulkomailta
Petra Kouvonen ja Marjo Kurki peräänkuuluttavat lasten ja nuorten mielenterveyskentälle kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi ruotsalaiset ja hollantilaiset tutkimusryhmät ovat tehneet jo yli kymmenen vuoden ajan mielenterveysmenetelmiin liittyvää tutkimusyhteistyötä. Kansainvälistä yhteistyötä kaivattaisiin enemmän myös Suomeen.
Sata vuotta sitten Arvo Ylppökin sai innoituksen neuvoloiden kehittämiseen ulkomailta.
”Neuvolajärjestelmä oli vasta itsenäistyneen Suomen suurimpia innovaatioita. Ylppö oivalsi ulkomailla opiskellessaan oman maansa suurimman ongelman ja keinon sen ratkaisemiseksi. Kansainväliset herätteet ja kotimaisen ilmiön huolellinen analysointi sekä niiden pohjalta kehitetty paikallinen ratkaisu olivat avainasemassa. Siten kannattaisi toimia tänäkin päivänä.”
Lue myös Vieraskynä-kirjoituksemme “Lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon laatua on parannettava” Helsingin Sanomissa.
Lisätietoja
Kehitysjohtaja
Director of Development
YOUNG -ohjelma
Kasvun tuki
marjo.kurki@itla.fi
Uutiset
