Rannikon mallissa perheiden palveluohjaus auttaa sekä asiakkaita että ammattilaisia
Yhden yhteydenoton periaate on yksi Pohjois-Pohjanmaan keskeisistä strategisista tavoitteista. Siksi Pohteessa käynnistettiin lapsiperheiden palveluohjaus, jonka kautta niin perheet kuin ammattilaisetkin tavoittavat kaikki lapsiperhepalvelut yhdestä paikasta. Malli on saanut nimensä Rannikon alueelta, jossa palveluohjaus aloitettiin puolitoista vuotta sitten. Tänä vuonna sen on tarkoitus laajentua koko Pohteen alueelle.
Yhteydenottoihin vastaa palveluohjaaja, jonka työnkuvaan kuuluu ratkaisujen pohtiminen ammattilaisten ja perheiden kanssa sekä eri toimijoiden yhdistäminen.
Johdon sitoutuminen avainasemassa
Oleellista uuden mallin kehittämisessä on ollut johdon ja etenkin lähijohdon sitoutuminen. Työssä on mukana esihenkilöitä laajasti eri palveluista, kuten alkuarvioinnista, lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluista, lapsiperhepalveluista ja opiskeluhuollosta.
”Mallin juurtumisen kannalta tärkeimpiä asioita ovat yhteinen suunta ja halu kehittää työtä”, korostavat projektisuunnittelija Sari Jussinniemi ja perhekeskusvastaava Heidi Laitila Pohteesta.
Palveluohjauksen taustalla oli huomio siitä, että alueella on tehty paljon päällekkäistä työtä. Se vei ammattilaisten resursseja ja hankaloitti palvelujen saamista.
“On tärkeää, että kaikilla ohjaajilla on käytettävissään samat tiedot. Myös asenteella on todella paljon merkitystä: kun lähdetään luomaan uutta, kaikki ei aina onnistu heti.”
”Kun päällekkäistä työtä on karsittu, ammattilaiset pystyvät palvelemaan asiakkaita paremmin. Palveluohjaus onkin saanut niin perheiltä kuin ammattilaisiltakin positiivista palautetta: nykyään riittää, kun on yhteydessä yhteen paikkaan. Yhteydenottoihin vastataan välittömästi, ja asia lähtee eteenpäin”, Sari Jussinniemi kertoo.
Hoitojonot ovat lyhentyneet
Ennen palveluohjausta esimerkiksi psykiatrisille sairaanhoitajille tuli asiakkaita monelta eri taholta, ja tilannetta oli vaikea hallita. Palveluohjauksen avulla asiakkaat pääsevät hoidon tarpeen arviointiin aiempaa nopeammin, eivätkä ongelmat ehdi eskaloitua.
”Kun kaikki yhteydenotot tulevat samaan paikkaan, tiedämme, milloin jonoja alkaa muodostua ja mistä se johtuu. Hoitojonoja on jo purettu”, Heidi Laitila kuvailee.
Sari Jussinniemi on havainnut palveluohjauksen kehittävän myös systeemistä työotetta ja toisten työn tuntemusta, kun perhe asetetaan keskiöön ja erilaiset ammattilaiset kohtaavat sen yhdessä.
“Parhaita onnistumisia ovat tilanteet, joissa hätääntynyt vanhempi rauhoittuu: kun saamme yhdessä mietittyä, mikä auttaisi ja asia lähtee etenemään.”
”Meillä on upeita ammattilaisia, mutta olemme tottuneet työskentelemään itsenäisesti asiakkaiden kanssa. Tarvitaan rohkeutta toimia yhdessä”, Jussinniemi toteaa.
Palveluohjaaja on yhdistävä tekijä perheen ja muiden ammattilaisten välillä
Rannikon mallissa asiakkaita ja ammattilaisia neuvotaan, ohjataan ja tuetaan monikanavaisesti: yhteyttä voi ottaa puhelimitse ja sähköpostitse sekä perheille tarkoitetun sähköisen Pyydä apua -painikkeen kautta. Palveluohjauksen kautta järjestetään myös verkostoja perheiden ympärille.
Palveluohjaaja Johanna Arffman on linkki ammattilaisten ja perheiden välillä. Hän tukee, jakaa tietoutta ja yhdistää eri toimijoita tavoitteenaan auttaa niin ammattilaisia kuin perheitäkin.
Parhaalta tuntuu kuitenkin se, että pystyy rauhoittamaan hätääntynyttä vanhempaa.
”Kun saamme yhdessä mietittyä mikä auttaisi, ja asia lähtee etenemään. Silloin asiakkaalle tulee tunne, että hänen asiallaan on merkitystä ja hänestä välitetään.”
Tavoitteena tasalaatuisuus
Sekä perheet että ammattilaiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä uuteen malliin, mutta palveluohjauksen tasalaatuisuudessa on vielä kehitettävää.
“On tärkeää, että kaikilla ohjaajilla on käytettävissään samat tiedot. Myös asenteella on todella paljon merkitystä: kun lähdetään luomaan uutta, kaikki ei aina onnistu heti. Meillä kaikki palveluohjaajat haluavat kehittää toimintaa yhä paremmaksi, ja uskon että vähitellen työn merkitys alkaa näkyä myös taloudellisesti”, Sari Jussinniemi kertoo.
Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!
Lisätietoja
Erityisasiantuntija
Senior Specialist
Yhteisövaikuttavuus
mari.hirvonen@itla.fi
Erityisasiantuntija
Senior Specialist
Yhteisövaikuttavuus
oona.palosaari@itla.fi
Erityisasiantuntija
Senior Specialist
Yhteisövaikuttavuus
eija.viitala@itla.fi
Uutiset
