Ruotsin kokemukset näyttöön perustuvasta sosiaalityöstä kiinnostavat Suomessa
Vaikuttavat psykososiaaliset menetelmät ja näyttöön perustuva sosiaalityö on Suomessa kuuma peruna, sillä lasten ja nuorten terapiatakuu otettiin käyttöön keväällä, ja STM:n on käynnistänyt selvityksen sosiaalihuollon vaikuttavuudesta.
Suomea ja Ruotsia yhdistää tieto- ja tutkimusperustaisuuden korostaminen sosiaalityön kehittämisessä. Lisäksi meidän keskustelumme kansallisen ohjauksen ja rakenteiden tarpeesta vaikuttavien menetelmien käytössä muistuttaa Ruotsin uutta lakia edeltänyttä debattia.
Näyttöön perustuva sosiaalityö ei ole yksittäinen menetelmä, vaan kokonaisvaltainen ja tutkimusperustainen tapa kehittää palvelujen laatua.
Siksi Itla järjesti viime vuoden lopulla työpajan, jossa asiantuntija Anna Fridell ja tutkija Johan Glad Ruotsin Socialstyrelsenistä kertoivat sikäläisestä kehittämistyöstä. Tilaisuuteen osallistui tutkijoita, virkahenkilöitä, kehittäjiä ja asiantuntijoita Helsingin yliopistosta, sosiaali- ja terveysministeriöstä, sosiaalialan osaamiskeskuksesta, järjestöistä sekä Itlasta.
Johan Glad ja Anna Fridell Ruotsin Socialstyrelsenistä.
Dagens Nyheterissä julkaistu mielipidekirjoitus johti uuteen lakiin
Ruotsissa on vuosikymmenten ajan kehitetty mallia, jossa sosiaalipalvelujen vaikuttavuus syntyy tutkitusti vaikuttavista menetelmistä, niiden käytön systemaattisesta seurannasta sekä ammattilaisten ja asiakkaiden kokemuksista. Kokemusperäisen tiedon halutaan olevan dokumentoitua ja kriittisesti arvioitua – pelkkä käytännön tieto ei riitä.
Vilkas keskustelu ja kansallinen kehittämistyö alkoi Dagens Nyheterissä vuonna 1999 julkaistusta mielipidekirjoituksesta. Siinä todettiin, että asiakkailla on oikeus tietää sosiaalityössä käytettyjen menetelmien vaikuttavuudesta – ja myös mahdollisista haitoista.
Tämä johti lopulta viime kesänä voimaan tulleeseen uuteen lakiin, joka velvoittaa sosiaalipalvelut toimimaan tutkimuksen ja käytännössä todennetun vaikuttavuuden pohjalta. Tämä koskee niin resurssien kohdentamista, henkilöstön koulutusta kuin asiakastyötäkin. Päätöksenteossa tulee yhdistää tutkimustieto, ammattilaisten osaaminen ja asiakkaiden kokemukset.
Muutos kohti tutkittuun näyttöön perustuvaa sosiaalityötä on pitkä prosessi
Ruotsin kokemukset osoittavat, että matka kohti tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvia sosiaalipalveluita on pitkä ja askel kerrallaan etenevä prosessi – jolla ei ole päätepistettä. Tällä hetkellä ruotsalaisilla sosiaalityöntekijöillä on käytössään valtava määrä erilaisia menetelmiä, mutta toistaiseksi vain harvasta niistä on vahvaa tieteellistä näyttöä. Lisäksi menetelmien soveltuvuus riippuu kohderyhmästä ja paikallisista olosuhteista.
Menetelmien valinnasta halutaan tehdä mahdollisimman läpinäkyvää ja tietoon perustuvaa, kuunnella tarkasti ammattilaisten kokemuksia sekä vähentää vastakkainasettelua näyttöön perustuvien menetelmien ja tavanomaisen palvelun (TAU – Treatment As Usual) välillä. Tietoa vaikuttavista menetelmistä tarvitaan kuitenkin lisää ja tiedon saatavuutta sekä käyttöönoton tukea pitää kehittää.
Ruotsin uudessa mallissa korostuvatkin vaikuttavien menetelmien lisäksi ammattilaisten kokemukset ja asiakkaiden näkemykset. Niiden tunnistamisesta, arvioinnista ja järjestelmällisestä yhdistämisestä syntyy uutta tietoa, jota on tärkeä seurata, dokumentoida, tarkastella kriittisesti ja jakaa eteenpäin.
Ruotsin keskeiset opit:
- Keskustelu näyttöön perustuvasta sosiaalityöstä kannattaa laajentaa tiukasta vaikuttavien menetelmien rajauksesta määritelmään, jossa ammattilaisten todennetulla kokemustiedolla (proven experience) ja asiakkaiden näkemyksillä on suuri rooli.
- Kaikkien osapuolten on tärkeä osallistua näyttöön perustuvan sosiaalityön kehittämiseen. Ruotsissa tutkijoiden ja kansallisten toimijoiden vaikeaselkoinen keskustelu johti siihen, että käytännön työntekijät jäivät keskustelun ulkopuolelle.
- Näyttöön perustuvan sosiaalityön tukeminen ja seuranta on laaja kokonaisuus, joka vaatii monia yhteisiä ponnistuksia. Oleellista on kansallinen ja alueellinen yhteistyö sekä tuki vaikuttavien menetelmien käyttöönotolle.
- Vaikuttavien menetelmien käyttöä ja tuloksia tulee seurata systemaattisesti.
- Ammattilaisten roolia tulisi vahvistaa kannustamalla heitä dokumentoimaan ja arvioimaan omaa työtään.
- Ruotsissa kehitetään parhaillaan sosiaalipalveluille kansallista tietorekisteriä, jonka avulla voitaisiin tulevaisuudessa seurata vaikuttavien menetelmien käyttöä.
Suomessa tarvitaan ajantasaista tietoa suosituksista ja rakenteista
Näyttöön perustuva sosiaalityö ei ole yksittäinen menetelmä, vaan laaja kokonaisuus: sitä tulee edistää hallituskaudet ylittävillä päätöksillä sekä vaikuttavien menetelmien valintaa ja käyttöönottoa tukevilla kansallisilla suosituksilla ja rakenteilla.
Itla järjestää uuden keskustelutilaisuuden ensi keväänä.
Suomen ja Ruotsin tilanteessa on paljon yhteistä. Meillä tarvitaan kuitenkin vielä paljon pitkäjänteistä tutkimustiedon, ammattilaisten osaamisen ja asiakkaiden kokemukset yhdistävää kehittämistä. Suomessa palautetietoista työskentelyä edistetään FIT-mittareilla – ja tästä kehittämistyöstä halutaan puolestaan Ruotsissa kuulla lisää.
Suurin haasteemme on tällä hetkellä se, että menetelmien käyttöönottoa tukevat rakenteet ja ohjaus puuttuvat. Eri toimijoilla alkaa kuitenkin olla yhteinen käsitys siitä, että suosituksia vaikuttavien menetelmien käytöstä tarvitaan. Lisäksi voimme hyödyntää sitä, että samoja vaikuttavia menetelmiä voidaan joskus käyttää sekä sosiaali- että terveydenhuollossa.
Virkahenkilöiden, tutkijoiden, sosiaalityön kehittäjien, ammattilaisten ja vaikuttavien menetelmien asiantuntijoiden on tärkeä kokoontua jatkossakin yhteen keskustelemaan ajankohtaisista teemoista. Palaamme tähän keväällä!
Lue lisää!
- Menetelmien hyöty käytännössä riippuu tutkitun vaikuttavuuden lisäksi paljon siitä, miten menetelmä soveltuu lapsille tai nuorille, ammattilaisten työhön sekä siihen ympäristöön, jossa sitä käytetään. Itlan Kasvun tuki on kehittänyt uusia työkaluja lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevien menetelmien soveltuvuuden arviointiin.
- Ruotsin kokemukset osoittavat, että johdon ja ammattilaisten saattaa olla haastavaa pystyä arvioimaan esim. menetelmien tutkimustiedon luotettavuutta ja tulosten yleistettävyyttä. Itlan tavoitteena on rakentaa moninäkökulmaista vuoropuhelua menetelmien tutkimusnäytön ja käytäntöön soveltuvuuden välillä. Järjestämme muun muassa Menetelmän ytimessä – tilaisuuksia, joissa Itlan Kasvun tuen arvioinnin asiantuntijat käyvät monipuolista, arvostavaa ja rohkeaakin keskustelua asiakastyön ammattilaisten ja menetelmän ylläpitäjän kanssa. Seuraathan somekanaviamme!
- Lue psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudesta, soveltuvuudesta ja suunnitelmallisesta käyttöönotosta: Kasvun tuki – Itla
- Lue sosiaali- ja terveysministeriön selvityksestä: https://stm.fi/-/sosiaali-ja-terveysministerio-selvittaa-sosiaalihuollon-interventioiden-arviointi-ja-suositustoimintaa
- Lue sosiaalihuollon psykososiaalisen tuen menetelmistä: Koodistopalvelutiedote 80/2025: Sosiaalihuolto – Sosiaalihuollon psykososiaalisen tuen työmenetelmät on julkaistu koodistopalvelimella – THL
Tämän uutisen tekemisessä on hyödynnetty Copilot-tekoälyohjelmaa.
Lisätietoja
Kehitysjohtaja
Director of Development
YOUNG -ohjelma
Kasvun tuki
marjo.kurki@itla.fi
Kehitysjohtaja
Director of Development
Yhteisövaikuttavuus
laura.yliruka@itla.fi
Uutiset
