SuomiAreenassa etsittiin ratkaisuja nuorten tulevaisuususkon lisäämiseen ja väestönkehityksen haasteisiin
Paneelissa ”Väki vähenee, päättyvätkö pidot?” keskustelivat kansanedustaja Pinja Perholehto, ministeri Mika Poutala, YK:n nuorisodelegaatti Cevor Tikerpuu ja toimittaja Adile Sevimli. Keskustelun juonsi Tuija Siltamäki, ja sen järjestivät strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamat DEMOGRAPHY– ja YOUNG-ohjelmat sekä Itla.
Nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan tulevaisuuskysymys
Nuorten tilanteessa kaksi näennäisesti ristiriitaista asiaa on totta samaan aikaan. Monilla nuorilla menee hyvin ja useilla hyvinvoinnin mittareilla jopa paremmin kuin aiemmin. Samalla kuitenkin nuorten tulevaisuususko on heikentynyt, ja yhä useampi kamppailee esimerkiksi mielenterveysongelmien, pienituloisuuden tai tulevaisuuden aiheuttaman epävarmuuden kanssa.
Keskustelussa kritiikkiä sai päätöksenteko, jossa tutkimustiedon sijaan nojataan toisinaan omiin tai lähipiirin kokemuksiin, vaikka nuoria koskevaa tutkimusta on runsaasti saatavilla. Esimerkiksi YOUNG- ja DEMOGRAPHY-ohjelmat sekä Itla tuottavat monipuolisesti nuoria koskevaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Myös säännöllisesti toteutettavat kyselytutkimukset, kuten Nuorisotutkimusseuran Nuorisobarometri ja THL:n Kouluterveyskysely antavat jatkuvaa tietoa nuorten hyvinvoinnista, arvoista ja asenteista.
Panelistit nostivat esiin myös nuoriin kohdistuvat kasvavat odotukset. Nuorilta vaaditaan jatkuvaa kehittymistä, tavoitteellisuutta ja menestystä, ja tilaa olla “vain nuori” on aiempaa vähemmän.
Laskevan syntyvyyden vuoksi nuorten hyvinvointi nähtiin entistä tärkeämpänä kysymyksenä.
Laskevan syntyvyyden vuoksi nuorten hyvinvointi nähtiin entistä tärkeämpänä kysymyksenä. Perholehto muistutti, että kehitys, jossa yhä useampi nuori päätyy työkyvyttömäksi jo ennen ensimmäistä työpaikkaansa, ei ole yhteiskunnan kannalta kestävää.
”Tämä on sellainen mittari, jota kannattaa katsoa ja pohtia, mitä se tarkoittaa meidän yhteiskunnallemme ja työelämällemme – puhumattakaan inhimillisistä kohtaloista”, Perholehto huomautti.
Toivottu lapsiluku jää monella toteutumatta
Monet syntyvyyden laskun taustalla olevat ilmiöt ovat nuorista itsestään riippumattomia. Vakaa työpaikka, toimeentulo ja asumisen mahdollisuudet vaikuttavat siihen, uskaltavatko nuoret suunnitella perheen perustamista. Moni nuori kokee paineita siitä, että ennen lasten hankintaa elämän pitäisi olla täydellisesti järjestyksessä. Omakotitalo, vakituinen työ ja taloudellinen turvallisuus näyttäytyvät yhä usein ihanteena, vaikka niiden saavuttaminen on monelle entistä vaikeampaa. Samalla panelistit korostivat sitä, että nyky-yhteiskunnassa kaikkien haaveisiin ei kuulu vanhemmuus, ja tämä tulee myös hyväksyä.
Toisaalta monen nuoren aikuisen kohdalla tilanne on päinvastainen.
”Iso haaste on myös se, että tällä hetkellä monilla toivottu lapsiluku ei toteudu. Eli perheelliset haluaisivat enemmän lapsia, kuin mitä saavat”, toteaa Poutala.
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että perheellistymiseen ”tuputtaminen” ei ole ratkaisu. Sen sijaan tärkeää on varmistaa, että ne nuoret aikuiset, jotka lapsia toivovat, voisivat niitä myös saada. Ratkaisuiksi ehdotettiin muun muassa hedelmällisyyshoitojen saatavuuden parantamista, lapsiperheiden palveluiden kehittämistä ja esimerkiksi taloudellista tukea perheellisille opiskelijoille.
Mielenterveyden haasteet ja osattomuuden kokemus nakertavat tulevaisuususkoa
Vuonna 2023 joka viides nuori asioi terveydenhuollossa mielenterveyssyistä, ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Samalla palveluihin pääsy koetaan vaikeaksi palvelujärjestelmän monimutkaisuuden vuoksi.
Ratkaisuiksi ehdotettiin muun muassa terapiatakuun laajentamista kaikille alle 29-vuotiaille nuorille, matalan kynnyksen palveluiden vahvistamista sekä palvelujärjestelmän yksinkertaistamista.
Ratkaisuiksi ehdotettiin muun muassa terapiatakuun laajentamista kaikille alle 29-vuotiaille nuorille, matalan kynnyksen palveluiden vahvistamista sekä palvelujärjestelmän yksinkertaistamista.
Tikerpuu kuitenkin muistutti, että palvelujärjestelmän lisäksi huomio tulisi kiinnittää myös ongelmien juurisyihin: ”Terapian tarvetta pitäisi vähentää. Jos olemme menossa siihen suuntaan, että yhä useampi ihminen tarvitsee terapiaa, niin onko se viesti jostakin isommasta ongelmasta meidän yhteiskunnassamme, johon pitäisi puuttua?”
Panelistien mukaan nuorten osattomuuden tunnetta vahvistavat samanaikaisten globaalien kriisien tuoma kokemus siitä, ettei omilla vaikutusmahdollisuuksilla ole merkitystä. Moni nuori tai nuori aikuinen ei ole koskaan kokenut talouskasvua, jolloin tulevaisuuden näkymät olisivat näyttäneet selkeästi paremmilta kuin nykyhetki.
”Tällä voi olla suuri merkitys sille kokemukselle, mitä itse kokee voivansa tehdä ja millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia itsellä on”, totesi Sevimli.
Kuva: Panelistit (vas.) toimittaja Adile Sevimli , nuorisodelegaatti Cevor Tikerpuu, ministeri Mika Poutala ja kansanedustaja Pinja Perholehto.
Tulevaisuuden Suomi tarvitsee uusia ratkaisuja ja yhteistä vastuunkantoa
Keskustelun lopuksi esitettiin useita ratkaisuja niin nuorten hyvinvoinnin kuin väestönkehityksen haasteisiin. Esillä olivat muun muassa nuorten vahvempi osallistuminen päätöksentekoon esimerkiksi äänestysiän laskun avulla, tutkimustiedon nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen päätöksenteossa, lapsiperheköyhyyden torjuminen, kieli- ja kotoutumispalveluiden turvaaminen sekä ammatillisen koulutuksen oppisisältöjen kehittäminen niin, että ne valmistaisivat paremmin korkeakouluihin.
Väestön ikääntymiseen vastaaminen ei panelistien mukaan voi perustua pelkästään työurien pidentämiseen uran loppupuolelta. Huomiota tulisi kiinnittää myös työurien alkuvaiheisiin ja työssä jaksamiseen. Lisäksi maahanmuutolla nähtiin olevan tärkeä rooli työvoiman saatavuuden turvaamisessa.
Lopulta keskustelu kiteytyi kysymykseen yhteiskunnallisesta vastuusta: miten Suomi järjestää palvelunsa ja rakentaa tulevaisuutensa tilanteessa, jossa väestö vähenee ja nuoret ikäluokat pienenevät.
Katso Väki vähenee, päättyvätkö pidot? -paneelikeskustelun tallenne MTV Katsomossa.
Lisätietoja
Kehitysjohtaja
Director of Development
YOUNG -ohjelma
Kasvun tuki
marjo.kurki@itla.fi
Uutiset
