Systeemisen muutoksen mittaaminen haastaa nopeiden tulosten tavoittelun
Yhteisövaikuttavuustyön virtuaaliverkostopäivät on kaikille avoin tapahtuma, jossa opitaan yhdessä sekä rakennetaan jaettua ymmärrystä lasten ja nuorten eri kasvuympäristöjen – kodin, päiväkodin, koulun ja harrastusten – yhteistyöstä. Lapsia ja nuoria koskettaviin monimutkaisiin ilmiöihin ei ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja. Sen sijaan tarvitaan yhteistä keskustelua, tiedon jakamista ja kykyä tarkastella asioita useista näkökulmista yhtä aikaa. Verkostopäivät tarjoavat tähän mahdollisuuden.
Itlan yhteisövaikuttavuustiimi järjestää verkostopäivät kaksi kertaa vuodessa. Kevään päivillä aiheena oli systeemisen muutoksen mittaaminen. Siinä keskeistä on näkökulman laajentaminen yksittäisistä tuloksista koko järjestelmään. Systeemistä muutosta voidaan tarkastella kolmella tasolla:
- väestötason vaikutukset
- järjestelmän rakenteet
- verkostot ja suhteet
Vasta kun nämä kaikki huomioidaan yhtä aikaa, voidaan puhua aidosta systeemisestä muutoksesta. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Mitä tapahtuu? Miksi? Mitä tämä tarkoittaa?
Systeemisen muutoksen mittaamisessa keskeistä on vastata kysymyksiin Mitä tapahtuu? Miksi? Mitä tämä tarkoittaa?
Mittaaminen on pitkäjänteistä yhdessä oppimista
Itlan kehitysjohtaja Laura Yliruka puhui päivillä systeemisen muutoksen mittaamisesta. Yhteisvaikuttavuustyössä muutos ei synny yhden toimijan yksittäisistä teoista, vaan monien rinnakkaisten toimien vuorovaikutuksesta.
Oppiminen tapahtuu sykleissä, sillä samanaikaisesti kokeillaan, havainnoidaan, opitaan ja suunnataan uudelleen. Tässä mittaamisella on keskeinen rooli. Mittaamista ei tehdä vain raportoimiseksi ja tulosten osoittamiseksi, vaan yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi. Se auttaa suuntaamaan toimintaa ja tekemään näkyväksi muuten huomaamatta jääviä muutoksia.
Systeemisen muutoksen mittaaminen on kuitenkin haastavaa. Muutos ei ole ennalta arvattavaa, toimijoita on paljon ja yksittäisen toimijan vaikutusta on vaikea erottaa. Lisäksi muutoksella voi olla odottamattomia seurauksia, jotka ovat merkityksellisiä, mutta suunnittelemattomia. Siksi mittaamisen on oltava pitkäjänteistä – muutos näkyy vasta ajan kuluessa.
Systeemisen muutoksen mittaaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä – muutos näkyy vasta ajan kuluessa.
Käytännön esimerkkinä lasten hyvinvointitiedot
Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori kertoi verkostopäivillä lasten hyvinvointitietojen – esimerkiksi neuropsykiatristen haasteiden määrän – hyödyntämisestä. Niiden haasteena on kuitenkin kattavan tilannekuvan rakentamisen vaikeus: vaikka seurantatietoa on runsaasti, liittyvät monet tiedot menneisyyteen.
Miten saadaan rakennettua yhteinen, myös tämän hetken ilmiöt sisältävä kokonaiskuva? Yhteisövaikuttavuustyössä alueille on rakentunut tilannekuvan rakentamisesta erilaisia käytäntöjä, mutta yhteistä mallia tähän ei vielä ole.
Syksyn verkostopäivillä puhutaan alueiden eriytymisen vaikutuksista perheisiin
Seuraavat verkostopäivät järjestetään 9–10.11.2026, ja niiden teemana on alueellisuuden vaikutus perheiden arkeen. Suomessa käydään vilkasta keskustelua suurten kaupunkialueiden eriytymisestä ja maaseudun tyhjentymisestä. Mitä nämä kehityskulut tarkoittavat lapsiperheiden näkökulmasta? Miten palvelut, arjen sujuvuus ja mahdollisuudet jakautuvat eri alueilla?
Kaikille avoimet verkostopäivät tarjoavat tilaisuuden pysähtyä näiden kysymysten äärelle yhdessä muiden kanssa. Lue lisää yhteisövaikuttavuustyön tapahtumista täällä ja merkkaa tapahtuma kalenteriisi!
Uutiset
