Uutiset>Blogi
29.03.2023

Lieviä mielenterveysongelmia pitää tunnistaa ja hoitaa entistä tehokkaammin kouluissa

Nuorten mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut Suomessa jo pitkään, eivätkä palvelut ole pysyneet perässä. Asia on noussut monien puolueiden vaaliohjelmiin keskeiseksi teemaksi. Kuitenkaan konkreettisia esimerkkejä ongelman ratkaisemiseksi ei juuri ole esitetty.

Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat yleistyneet merkittävästi erityisesti tytöillä. Nuorten mielenterveysperusteiset tutkimus- ja hoitokäynnit ovat lisääntyneet vuodesta 2015 yhteensä noin kolmanneksella. Mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi esimerkiksi vuonna 2021 kaikkiaan 3 568 17–34-vuotiasta.

Ongelman kärjistymistä ei selitä yksin koronapandemia, sillä nuorten mielenterveyskäyntien määrän kasvu alkoi jo ennen koronaa.

Palvelutarpeen lisääntymistä eivät selitä tyhjentävästi liioin mielenterveydessä tapahtuneet muutokset. Kuormitus liittyy myös palvelurakenteisiin, hyvinvointiammattilaisten väliseen työnjakoon ja tehtävien sisältöön nuorille suunnatuissa palveluissa. Liioittelematta voi sanoa, että nuorten mielenterveyden tuen ja varhaisen hoidon ketju ei toimi optimaalisesti.

Ongelman ratkaisemiseksi tulisi tarkastella, miten nuorten lieviä mielenterveyden häiriöitä voitaisiin paremmin hoitaa perustasolla ja miten koulu voitaisiin ottaa mukaan hoidon toteuttamiseen.

Mielenterveyttä tuetaan parhaiten nuorten kasvuympäristöissä

Suurin osa nuorista viettää arkisin valtaosan valveillaoloajastaan koulussa. Koska koulu tavoittaa käytännössä kaikki lapset ja nuoret, siellä voidaan edistää mielenterveyttä sekä tunnistaa ja ehkäistä mielenterveyshäiriöitä jo varhaisessa vaiheessa. Vaikuttavaa mielenterveyden tukea ja hoitoa pitää olla saatavilla siellä, missä lapset ja nuoret ovat.

Tällä hetkellä opiskeluhuollon tehtävä on tarjota varhaista tukea kaikille. Sen tehtäviin tulisi kuitenkin sisällyttää myös lievien mielenterveysongelmien hoitaminen, jotta ongelmien kärjistymistä voitaisiin ehkäistä.

Opiskeluhuollon lisäksi avainasemassa on myös muu kouluyhteisö. Koulussa mielenterveyttä tukevia tekijöitä ovat toimiva ryhmädynamiikka, turvallinen ja ennakoitava ympäristö, onnistumisen kokemukset, vahvuuksien tukeminen ja positiiviset ihmissuhteet. Esimerkiksi mielenterveystaitoja ja turvallisen ilmapiirin luomista voidaan myös harjoitella, ja tästä onkin jo saatu rohkaisevia tuloksia.


”Koulu on otollinen ympäristö ehkäistä ja hoitaa lieviä mielenterveysongelmia.”


Kouluissa opettajien tulee toimia opiskeluhuollon rinnalla oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Opettajilla on keskeinen rooli

  1. oppilaiden mielenterveysongelmien tunnistamisessa
  2. opiskeluhuollon palveluihin ohjaamisessa
  3. kaikille oppilaille tarkoitettujen mielenterveysinterventioiden toteuttamisessa.

Opettajilla ei kuitenkaan välttämättä ole näissä tehtävissä tarvittavia valmiuksia. Opettajat kaipaavatkin lisää tietoa lasten ja nuorten mielenterveydestä sekä mielenterveysongelmien varhaisesta tunnistamisesta.

Hoidolliset interventiot systemaattisesti osaksi koulujen kolmiportaista tukea

Kouluissa käytettävä oppimisen ja hyvinvoinnin kolmioportaisen tuen malli koostuu yleisestä, erityisestä ja tehostetusta tuesta. Malli määrittää tuen tasot, mutta ei keinoja oppilaiden mielenterveyden ongelmien varhaiseksi tunnistamiseksi ja tukemiseksi eri tasoilla. Se ei ota kantaa myöskään siihen, millaisia keinoja opettajat tai oppilashuolto voivat käyttää erilaisten ryhmien ja koko yhteisön tukemiseksi.

Kolmiportaisen tuen mahdollisuuksia tukea oppilaiden psyykkistä hyvinvointia rajoittaa se, että koulua ei perinteisesti ole nähty paikkana, joka tarjoaa hoitoa. Tällaisen jäykän toimintakulttuurin on aika muuttua.

Tutkimusperustaisten psykososiaalisten menetelmien ja strukturoitujen käytäntöjen juurtumista kolmiportaiseen tukeen tulisi tehostaa, jotta lapset ja nuoret saisivat yhdenvertaisesti laadukasta tukea myös kouluissa.

Muutamien mielenterveyden hoidollisten interventioiden toteuttamisesta kouluissa on jo saatu hyviä kokemuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi nuorten masennusoireilun ehkäisyyn ja hoitoon tähtäävä vuorovaikutusohjanta (IPC-N) sekä ahdistuneisuuden hoitoon tarkoitettu Cool Kids.

Tuen rakenteita vahvistettava

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportaista tukea voitaisiin kehittää laajentamalla se kattamaan koko kouluyhteisö. Kansainvälisessä tutkimuksessa tällaista mallia kutsutaan joustavasti tehostuvan tuen kolmitasoiseksi ketjuksi, (Multi-Tiered System of Support, MTSS). Se yhdistää sosiaalisten taitojen ja akateemisten taitojen tuen.

Ketjun alimmalle tasolle kuuluvat toimet, joilla vahvistetaan kaikkien oppilaiden sosiaalisia ja akateemisia taitoja. Toisella tasolla kohdennetaan ryhmämuotoisia interventioita niille ryhmille, joilla on jo jonkinlaista oireilua. Kolmannella tasolla vahvistetaan yksilöllistettyjä tukitoimia niitä tarvitseville.

Itlan teettämässä kirjallisuuskartoituksessa käytiin hiljattain läpi sitä, mitkä ydinelementit ovat kansainvälisesti vauhdittaneet joustavasti tehostuvan tuen käyttöönottoa kouluissa (Kouvonen ym., 2022). Kirjallisuudesta löydettiin kolme tekijää, jotka lisäsivät tuen toteutumisen mahdollisuuksia kouluissa.

Keskeisiä tekijöitä olivat

  • prosessit ja kriteerit, joiden kautta psykososiaaliset menetelmät valikoituivat käyttöön, ja jotka mahdollistivat tuen tarpeen tunnistamisen
  • menetelmien käytön ja seurannan hallinnolliset rakenteet
  • verkostojen hyödyntäminen esimerkiksi tuen tarpeen tunnistamisessa, seurannassa ja operatiivisessa työssä.

Nämä tuen toteutumiselle olennaiset tekijät tulee huomioida kehitettäessä hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyötä koulujen mielenterveystyössä. Tarvitsemme uudentyyppistä vahvaa tiedon hallintaa ja johtamista sekä panostusta menetelmäosaamiseen ja menetelmien juurruttamiseen kouluihin. Tämä työ ei onnistu ilman tietoa siitä, miten koulun ja opiskeluhuollon henkilöstö toimii ja tekee yhteistyötä.

Kouluterveydenhoitajien näkökulmaa on kartoitettu hiljattain kansallisella kyselytutkimuksella. Vastausten perusteella kouluterveydenhoitajat kokevat oppilaiden mielenterveyden tukemisen olevan keskeinen osa työtään. He myös pitävät omaa rooliaan tärkeänä oppilaiden mielenterveysongelmien varhaisessa tunnistamisessa.

Kyselyn mukaan kouluterveydenhoitajilla olisi valmiuksia oppilaiden mielenterveyden tukemiseen nykyistä laajemmin. He kuitenkin tarvitsisivat lisää koulutusta näyttöön perustuvista mielenterveyden arvioimisen ja tukemisen menetelmistä sekä aikaa menetelmien toteuttamiseen. Suurimpia esteitä mielenterveystyölle ovat ajan ja resurssien puute.

Uutta kohti

Koulujen mielenterveystyön kehittämisen pitää tapahtua yhteistyössä henkilökunnan kanssa ja tutkimustietoon nojaten. Suomessa olisi hyvä keskustella siitä, miten aika ja resurssit kohtaavat koulun arjessa mielenterveystyön näkökulmasta. Tähän liittyy myös keskustelu siitä, ovatko kaikille tarjotut laajat terveystarkastukset välttämättömiä vai voitaisiinko niihin käytetty aika kohdistaa hoidollisiin interventioihin. Eri toimien hyötyjä tulisi tutkia ja verrata oikeiden ratkaisujen tekemiseksi.

Itla tutkii osana strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IMAGINE-konsortiota, miten vuorovaikutusohjanta (IPC-N) soveltuu koulumaailmaan. Tulosten avulla voitaneen ymmärtää entistä paremmin, miten mielenterveystyötä voidaan tehdä kouluissa entistä pitkäjänteisemmin.


Kirjoittaja
Piia Karjalainen

Toimin kehittämispäällikkönä Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi -hankkeessa (Kasvun tuki KI).

Olen taustaltani kasvatustieteilijä ja luokanopettaja. Asiantuntijuuteni kohdistuu lasten ja nuorten käytösongelmiin ja mielenterveyteen sekä niiden näyttöön perustuviin interventioihin.

Tutustu asiantuntijaan
Kirjoittaja
Petra Kouvonen
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
20.05.2024
Itlan vuosikertomus 2023 on julkaistu
Vuoden 2023 aikana Itlan toiminta laajeni etenkin psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton tuen, nuorten mielenterveyden tuen ja tutkimuksen sekä yhteisövaikuttavuustyön osalta. Tutkimustulokset lapsiperheköyhyydestä herättivät laajasti keskustelua.
Tummahiuksinen tyttö, jolla on valkoinen t-paita ja shortsit kävelee kesäisessä puistossa.
Uutiset
|
14.05.2024
Nuori, tule mukaan YOUNG-ohjelman Nuorten neuvottelukuntaan
Oletko 15–18-vuotias nuori ja kiinnostunut tutkimuksesta ja vaikuttamistyöstä? Onko sinulla sanottavaa nuorten hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämisestä? Tarvitsemme apuasi!
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
14.05.2024
Hyvin sanottu -keskustelufestivaali
Vähättelyä vai aitoa ymmärrystä? Miten rakennamme arvostettua nuoruutta ja toiveikasta tulevaisuutta?
27.-28.9.2024
Sibeliustalo, Lahti
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
13.05.2024
YOUNG-ohjelman ja SchoolWell-hankkeen sidosryhmäpäivä
YOUNG-ohjelman vuosittainen sidosryhmäpäivä, jonka järjestää tänä vuonna SchoolWell-tutkimuskonsortio.
Ma 11.11.2024
12:00-17:00
Siltasaarenkatu 8-10, Helsinki
YOUNG-ohjelma
Tummahiuksinen tyttö, jolla on valkoinen t-paita ja shortsit kävelee kesäisessä puistossa.
Blogi
|
02.05.2024
Oma Häme valitsi pilottiprojektissa arvioitavat menetelmät 
Oma Hämeen ja Itlan lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien arviointipilotti etenee. Projektin ensimmäisessä vaiheessa Oma Hämeessä karsittiin yli 20 menetelmän joukosta seitsemän, joiden vaikuttavuutta ja soveltuvuutta arvioidaan uudella, Suomessa ensimmäistä kertaa käytettävällä työkalulla. 
Kasvun tuki
Tapahtuma
|
22.04.2024
10 vuotta vaikuttavaa kasvun tukea lapsille, nuorille ja perheille
Tervetuloa Kasvun tuen juhlavuoden seminaariin!
10.6.2024
9.00-16.00
Musiikkitalo, Mannerheimintie 13A, Helsinki
Kasvun tuki