Uutiset>Uutiset
08.01.2025

ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhemmille tarkoitettu Strategia-menetelmä arvioitavana Kasvun tuessa

Kasvun tuki arvioi Strategia-menetelmän, joka on tarkoitettu ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhemmille. Strategia-menetelmä on uudenlainen lisäys Kasvun tuen menetelmäpankkiin, sillä se on vanhemmille tarkoitettu kurssi, jolle pääsyn edellytyksenä on lapsen diagnoosi. Tällaisia menetelmiä ei ole aiemmin arvioitu Kasvun tuessa. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.

Strategia-menetelmän tavoitteena on lisätä vanhempien ymmärrystä ADHD:stä sekä sen tuomista haasteista lapsen ja nuoren toimintakyvylle. Menetelmässä vahvistetaan vanhempien valmiuksia tukea lastaan tiedon ja käytännönläheisten strategioiden avulla. Strategiat ovat toimintamalleja, joilla helpotetaan arkea, tuetaan lapsen toimintaa ja vähennetään ristiriitoja. Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa.

Kyseessä on menetelmän ensimmäinen arviointi, eli sitä ei ole aiemmin arvioitu Kasvun tuessa.

– Strategia-menetelmä on vähän erilainen menetelmä Kasvun tuessa, koska tässä lapsella tai nuorella täytyy olla ADHD-diagnoosi, jotta vanhemmat pääsevät Strategia-kurssille. Tällaisia menetelmiä emme ole aiemmin arvioineet, sanoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.

Arviointi on käynnistynyt syksyllä 2024, ja arvio julkaistaan keväällä 2025.

– Menetelmästä on tehty useita opinnäytetöitä ja pari vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Arvioitsijat tutkivat nyt, mitä niiden perusteella voidaan sanoa menetelmän vaikuttavuudesta, Backman kertoo.

Toteutustapana vanhemmille tarjottu kurssi

Strategia-menetelmästä on olemassa kaksi eri kokonaisuutta, joista toinen on suunnattu 4–12-vuotiaiden lasten vanhemmille ja toinen 13–17-vuotiaiden nuorten vanhemmille. Menetelmän toteutustapana on vanhemmille tarjottu Strategia-kurssi. Se koostuu viidestä kolmen tunnin kokoontumiskerrasta, joista kukin kestää kolme tuntia. Kokoontumisia on kerran viikossa. Kurssi sisältää luentoja, yhteisiä keskusteluita ja harjoituksia. Menetelmää voidaan toteuttaa erikokoisilla ryhmillä alle 10 hengen ryhmistä aina 30 hengen ryhmään.

Strategia-menetelmä sai alkunsa vuonna 2005 Ruotsissa Karoliinisen instituutin alaisessa ADHD-keskuksessa. Menetelmä on saavuttanut Ruotsissa vakiintuneen aseman yhtenä tukimuotona perheille, joissa lapsella on ADHD.

Nykyään menetelmän oikeudet omistaa Sinus AB, jonka kanssa Suomen ADHD-liitolla on yhteistyösopimus. ADHD-liitto toi menetelmän Suomeen vuonna 2015 ja järjestää vuosittain muutamia kursseja vanhemmille. ADHD-liitossa toiminnan pääpaino on kuitenkin nykyään Strategia-menetelmän ohjaajien kouluttamisessa.

Heidi Backmanin mukaan menetelmän arvioimiseen liittyvä yhteistyö ADHD-liiton kanssa on sujunut hyvin.

– Liitossa odotetaan kovasti menetelmäarvion valmistumista, kuten mekin Kasvun tuessa odotamme.

Arviot systemaattisina katsauksina

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina. Systemaattisten katsausten avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä niissä haetaan tietokannoista kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta.

Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tutkimuskohteeseen suomalaisessa kontekstissa.

– Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti, Backman kertoo.

– Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen ja teoreettisen perustan tasosta sekä menetelmän tarjoamasta implementoinnin tuesta.

Strategia-menetelmän arvio julkaistaan sekä Kasvun tuki -aikakauslehdessä että Kasvun tuen verkkosivuilla.

Lisätietoja

Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoja arvioinnista.

Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Joukko nuoria ilta-auringossa meren rannalla kaupungissa.
Blogit
|
14.08.2026
Systeemisen muutoksen mittaaminen haastaa nopeiden tulosten tavoittelun
Yhteisövaikuttavuustyön verkostopäivillä käsiteltiin systeemisen muutoksen mittaamista. Siinä on keskeistä näkökulman laajentaminen yksittäisistä tuloksista koko järjestelmään.
Nainen ja kaksi lasta leikkivät lumessa aurinkoisena päivänä.
Tapahtumat
Miksi suomalainen perhekeskusverkosto on ainutlaatuinen koko maailmassa?
Webinaarissa kuullaan muun muassa perhekeskustyötä toteuttavien ammattilaisten käytännön kokemuksia sekä esimerkkejä hyvinvointialueilta.
8.10.2026
15.00-17.00
Verkossa
Mies hymyilee, taustalla lapsi tekee kuperkeikkaa sohvalla
Uutiset
|
13.08.2026
Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Vantaa-Keravalla
Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet ovat liittyneet viimeisimpinä mukaan lapsiperheiden palvelujärjestelmää uudistavaan yhteisövaikuttavuustyöhön. Kaikkia kolmea yhdistää tavoite lisätä perhekeskustyön vaikuttavuutta.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Tapahtumat
Kirjan julkistamistilaisuus: Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun
Tervetuloa Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun -kirjan julkistamistilaisuuteen Helsingin keskustakirjasto Oodiin (3. kerros, Saarikoski-matto) 31.8.2026 klo 17.00!
31.8.2026
17.00-18.20
Helsingin keskustakirjasto Oodi
Neljä iloista lasta juoksemassa käytävällä.
Uutiset
|
12.08.2026
KiVa Koulu vähentää kiusaamista tutkitusti vaikuttavasti 
Suomessa kehitetty KiVa Koulu –ohjelma ennaltaehkäisee koulukiusaamista ja puuttuu siihen tehokkaasti: menetelmä sai arvion 5/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Alakouluikäinen lapsi hymyilee iloisesti koulun käytävällä.
Blogit
|
06.08.2026
Miten lasten kokemukset muuttavat palveluita?
Miten lasten, nuorten ja perheiden kokemukset voivat aidosti vaikuttaa palveluihin, joiden tarkoitus on tukea heidän hyvinvointiaan? Singaporen käytäntötutkimuskonferenssissa tarjottiin vastauksia kysymykseen, jonka kanssa moni tutkija ja kehittäjä kamppailee.