Uutiset>Uutiset
22.04.2025

Hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä tukeva Lapset puheeksi  -keskustelu arvioitavana Kasvun tuessa

Kasvun tuki arvioi Lapset puheeksi -keskustelun, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten suotuisaa kehitystä ja ehkäistä mahdollisia ongelmia. Lapset puheeksi -keskustelun arvioiminen on tärkeää, sillä aiempi arvio on vuodelta 2017 ja menetelmä on laajasti käytössä. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.

Lapset puheeksi -keskustelun tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta, lapsen ja vanhemman sekä muiden lapsen elämässä olevien tärkeiden aikuisten myönteistä suhdetta sekä lapsen turvallista arkea kotona, koulussa tai päiväkodissa ja vapaa-ajan ympäristöissä. Keskusteluissa käydään läpi lapsen tai nuoren arkea, tunnistetaan hänen ja perheen vahvuuksia ja haavoittuvuuksia sekä pohditaan, miten häntä voidaan tukea. 

Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa. Kyseessä on menetelmän arvioinnin päivitys: menetelmä on aiemmin arvioitu Kasvun tuessa vuonna 2017. 

”Arvioinnin päivitystä odotetaan kovasti, sillä menetelmä on laajasti käytössä kunnissa, hyvinvointialueilla, järjestöissä ja organisaatioissa”, sanoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman

Menetelmän arvioitsijat löytyivät helposti viime syksynä järjestetyn arvioitsijakoulutuksen osallistujien joukosta. 

”Arviointi on jo käynnissä: kirjallisuushaut on tehty ja arvioitsijat ovat työn touhussa”, Backman kertoo. 

”Menetelmästä on tehty suomalaista ja pohjoismaista vaikuttavuustutkimusta, myös korkean tulotason maista. Kirjallisuushaussa menetelmästä löytyi myös suomalaisia tutkimuksia esimerkiksi menetelmän implementoinnista.” 

Keskustelua arjen asioista 

Lapset puheeksi -keskustelu on osa Lapset puheeksi -menetelmää yhdessä Lapset puheeksi -neuvonpidon kanssa. Lapset puheeksi -menetelmän tavoitteena on tukea lapsia, nuoria ja perheitä heidän jokapäiväisessä elämässään esimerkiksi kotona, päiväkodissa, neuvolassa, koulussa ja vapaa-ajan ympäristöissä. Menetelmää käytetään myös erilaisissa lapsille, aikuisille ja perheille suunnatuissa sosiaali- ja terveysalan palveluissa, järjestöissä sekä vastaanottokeskuksissa. Lapset puheeksi on rekisteröity tavaramerkki. 

Lapset puheeksi -keskustelun tavoitteena on tukea lasten ja nuorten suotuisaa kehitystä ja ehkäistä mahdollisia ongelmia tukemalla lapsen tärkeitä ihmissuhteita ja räätälöimällä lapsen tai nuoren arkipäivä juuri hänelle sopivaksi.Menetelmää voidaan käyttää vanhemman odotusajasta nuoren täysi-ikäistymiseen asti.  Alun perin menetelmä on kehitetty tilanteisiin, joissa vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia.

Lapset puheeksi -keskustelu on vapaaehtoinen keskustelu, johon osallistuvat työntekijä ja vanhemmat sekä tilanteen mukaan lapsi tai nuori. Keskustelussa käydään läpi perheen ja lapsen tai nuoren arkisia asioita menetelmään liittyvän lokikirjan teemojen pohjalta. Teemat liittyvät lasten arkeen eri kasvuympäristöissä sekä kaveri- ja muihin ihmissuhteisiin. Keskustelun tarkoituksena on tehdä näkyväksi arjen moninaisuus sekä sen vahvuudet ja haavoittuvuudet. Keskustelun lopussa suunnitellaan perheen pärjäävyyttä tukevia arkisia toimia ja päätetään niistä. 

Menetelmää koordinoi MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Toimivan lapsi- ja perhetyön tiimi


”Arvioinnin päivitystä odotetaan kovasti, sillä menetelmä on laajasti käytössä kunnissa, hyvinvointialueilla, järjestöissä ja organisaatioissa.”


Arviot systemaattisina katsauksina

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina. Systemaattisten katsausten avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä niissä haetaan keskeisistä kansainvälisistä tietokannoista kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta. 

Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tavoitteeseen suomalaisessa kontekstissa. 

”Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti”, Backman kertoo. 

Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen tasosta ja menetelmän tarjoamasta käyttöönoton tuesta.  

”Systemaattisten kirjallisuuskatsausten julkaisuprosessiin kuuluu laadunvarmistuksena kaksoissokkoutettu vertaisarviointi, jossa sekä kirjoittajat että vertaisarvioijat ovat anonyymejä. Tämän vuoksi arvion julkaisuvalmiiksi saattamiseen kuluu aikaa, vaikka menetelmäarviointi sinänsä eteneekin nyt vauhdikkaasti”, Backman kertoo. 

Lapset puheeksi -keskustelun arvio julkaistaan todennäköisesti syksyllä 2025 Kasvun tuen menetelmäpankissa ja Kasvun tuki -aikakauslehdessä. 


Lisätietoja

Heidi Backman.
Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Blogi
|
15.08.2025
Keski-Suomi liittyi yhteisövaikuttavuustyöhön – tavoitteena hyvä arki kaikille  
Keski-Suomen hyvinvointialue liittyi virallisesti yhteisövaikuttavuustyöhön viime keväänä, mutta monet yhteisövaikuttavuuden mukaiset toimintatavat ovat alueella entuudestaan tuttuja, ja tarvittavia pohjarakenteitakin on jo olemassa. Oman haasteensa uudistustyöhön tuo ison maakunnan alueiden erilaisuus.
Yhteisövaikuttavuus
Blogi
|
11.08.2025
Palautteen avulla parempaa ja vaikuttavampaa lastensuojelua
Palautteella on merkittävä rooli vaikuttavuustiedon tuottamisessa. Näyttöön perustuvien FIT-mittareiden avulla pyritään arvioimaan ja parantamaan lastensuojelutoimien laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Keskeistä on lapsen äänen huomioiminen.
Vaikuttavuus
Blogi
|
06.08.2025
Mielen voimavarat – Kuinka vahvistamme nuorten uskoa tulevaisuuteen?
Nuoruus on siirtymätila, johon aina vaikuttavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset virtaukset. Tässä ajassa kompleksisuus näkyy nuorten elämässä. Tärkeä kysymys on, miten yhteiskunta ottaa nuoret vastaan.
Tulevaisuususko
Uutiset
|
30.06.2025
Laura Yliruka innovaatio- ja kehittämistoiminnan kehitysjohtajaksi
Elokuussa Itlassa aloittaa uutena kehitysjohtajana VTT, käytäntötutkimuksen dosentti Laura Yliruka. Hän johtaa Itlan innovaatio- ja kehittämistoimintaa ja yhteisövaikuttavuustyötä.
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki
Uutiset
|
27.06.2025
Itlan Marjo Kurki jatkaa YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki jatkaa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana toisen kolmivuotiskauden. Ohjelmajohtajan tavoitteena on edistää korkealaatuisen, monitieteellisen tutkimuksen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen avulla lasten ja nuorten mielenterveyttä, osallisuutta ja hyvää elämää.  
Right to Belong
YOUNG-ohjelma
Imagine
Uutiset
|
18.06.2025
Aleksi Neuvonen Itlan hallitukseen
Itlan valtuuskunta nimitti Aleksi Neuvosen Itlan hallituksen varsinaiseksi jäseneksi kokouksessaan 3.6.2025.