Uutiset>Uutiset
22.04.2025

Hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä tukeva Lapset puheeksi  -keskustelu arvioitavana Kasvun tuessa

Kasvun tuki arvioi Lapset puheeksi -keskustelun, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten suotuisaa kehitystä ja ehkäistä mahdollisia ongelmia. Lapset puheeksi -keskustelun arvioiminen on tärkeää, sillä aiempi arvio on vuodelta 2017 ja menetelmä on laajasti käytössä. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.

Lapset puheeksi -keskustelun tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta, lapsen ja vanhemman sekä muiden lapsen elämässä olevien tärkeiden aikuisten myönteistä suhdetta sekä lapsen turvallista arkea kotona, koulussa tai päiväkodissa ja vapaa-ajan ympäristöissä. Keskusteluissa käydään läpi lapsen tai nuoren arkea, tunnistetaan hänen ja perheen vahvuuksia ja haavoittuvuuksia sekä pohditaan, miten häntä voidaan tukea. 

Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa. Kyseessä on menetelmän arvioinnin päivitys: menetelmä on aiemmin arvioitu Kasvun tuessa vuonna 2017. 

”Arvioinnin päivitystä odotetaan kovasti, sillä menetelmä on laajasti käytössä kunnissa, hyvinvointialueilla, järjestöissä ja organisaatioissa”, sanoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman. 

Menetelmän arvioitsijat löytyivät helposti viime syksynä järjestetyn arvioitsijakoulutuksen osallistujien joukosta. 

”Arviointi on jo käynnissä: kirjallisuushaut on tehty ja arvioitsijat ovat työn touhussa”, Backman kertoo. 

”Menetelmästä on tehty suomalaista ja pohjoismaista vaikuttavuustutkimusta, myös korkean tulotason maista. Kirjallisuushaussa menetelmästä löytyi myös suomalaisia tutkimuksia esimerkiksi menetelmän implementoinnista.” 

Keskustelua arjen asioista 

Lapset puheeksi -keskustelu on osa Lapset puheeksi -menetelmää yhdessä Lapset puheeksi -neuvonpidon kanssa. Lapset puheeksi -menetelmän tavoitteena on tukea lapsia, nuoria ja perheitä heidän jokapäiväisessä elämässään esimerkiksi kotona, päiväkodissa, neuvolassa, koulussa ja vapaa-ajan ympäristöissä. Menetelmää käytetään myös erilaisissa lapsille, aikuisille ja perheille suunnatuissa sosiaali- ja terveysalan palveluissa, järjestöissä sekä vastaanottokeskuksissa. Lapset puheeksi on rekisteröity tavaramerkki. 

Lapset puheeksi -keskustelun tavoitteena on tukea lasten ja nuorten suotuisaa kehitystä ja ehkäistä mahdollisia ongelmia tukemalla lapsen tärkeitä ihmissuhteita ja räätälöimällä lapsen tai nuoren arkipäivä juuri hänelle sopivaksi.  Menetelmää voidaan käyttää vanhemman odotusajasta nuoren täysi-ikäistymiseen asti.  Alun perin menetelmä on kehitetty tilanteisiin, joissa vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia.

Lapset puheeksi -keskustelu on vapaaehtoinen keskustelu, johon osallistuvat työntekijä ja vanhemmat sekä tilanteen mukaan lapsi tai nuori. Keskustelussa käydään läpi perheen ja lapsen tai nuoren arkisia asioita menetelmään liittyvän lokikirjan teemojen pohjalta. Teemat liittyvät lasten arkeen eri kasvuympäristöissä sekä kaveri- ja muihin ihmissuhteisiin. Keskustelun tarkoituksena on tehdä näkyväksi arjen moninaisuus sekä sen vahvuudet ja haavoittuvuudet. Keskustelun lopussa suunnitellaan perheen pärjäävyyttä tukevia arkisia toimia ja päätetään niistä. 

Menetelmää koordinoi MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Toimivan lapsi- ja perhetyön tiimi. 


”Arvioinnin päivitystä odotetaan kovasti, sillä menetelmä on laajasti käytössä kunnissa, hyvinvointialueilla, järjestöissä ja organisaatioissa.”


Arviot systemaattisina katsauksina

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina. Systemaattisten katsausten avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä niissä haetaan keskeisistä kansainvälisistä tietokannoista kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta. 

Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tavoitteeseen suomalaisessa kontekstissa. 

”Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti”, Backman kertoo. 

Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen tasosta ja menetelmän tarjoamasta käyttöönoton tuesta.  

”Systemaattisten kirjallisuuskatsausten julkaisuprosessiin kuuluu laadunvarmistuksena kaksoissokkoutettu vertaisarviointi, jossa sekä kirjoittajat että vertaisarvioijat ovat anonyymejä. Tämän vuoksi arvion julkaisuvalmiiksi saattamiseen kuluu aikaa, vaikka menetelmäarviointi sinänsä eteneekin nyt vauhdikkaasti”, Backman kertoo. 

Lapset puheeksi -keskustelun arvio julkaistaan todennäköisesti syksyllä 2025 Kasvun tuen menetelmäpankissa ja Kasvun tuki -aikakauslehdessä. 


Lisätietoja

Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme?