Uutiset>Uutiset
10.03.2026

Kolmivuotinen hanke vahvisti lasten ja nuorten mielenterveyden tukea

Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn ja hoidon tulisi olla vaikuttavaa ja yhdenvertaisesti kaikkien lasten ja nuorten saatavilla. Se on paitsi inhimillistä myös taloudellisesti kannattavaa. Itlan Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi –hanke edisti lasten ja nuorten mielenterveyden tukea sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kouluissa tuottamalla laajasti uutta tietoa ja työkaluja.

Lasten ja nuorten mielenterveyttä on tuettu monin tavoin sosiaali- ja terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa sekä kolmannella sektorilla. Tuki ei kuitenkaan ole aina ollut vaikuttavaa eikä sitä ole ollut riittävästi tarjolla.

Itlan Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi -hankkeessa (2023–2025) korjattiin tilannetta kolmen kokonaisuuden avulla: psykososiaalisten menetelmien suunnitelmallisempi käyttöönotto lasten ja nuorten palveluissa, tutkittuun tietoon pohjautuvat keinot mielenterveyden ja käyttäytymisen tukemiseen kouluissa ja vaikuttava psykososiaalinen tuki lasten, nuorten ja perheiden kohtaamissa kriisitilanteissa.


Hankkeen aikana tuotettiin ja pilotoitiin mittava kokonaisuus tietoa ja työkaluja hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen päätöksenteon ja käytännön työn tueksi. Koko Suomen kattavaan muutokseen tarvitaan yhteistä suuntaa ja kansallisen tason tukea. Siksi olennainen osa hanketta oli myös vaikuttaminen kansallisten rakenteiden kehittämiseen, kuten vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien valintaan, ja terapiatakuun toimeenpanoon. Hankkeen ratkaisuja on koottu politiikkasuosituksiin.

”Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää, että vaikuttavia mielenterveyttä tukevia menetelmiä otetaan käyttöön suunnitelmallisesti ja paikallisiin tarpeisiin ja ympäristöihin soveltuvasti. Tässä hankkeessa olemme kehittäneet osaamista ja maksuttomia koulutuskokonaisuuksia, toimintamalleja ja käytännön työkaluja menetelmien käyttöönoton tueksi. Niiden avulla tutkitusti vaikuttavat psykososiaaliset menetelmät voivat juurtua pysyväksi osaksi arjen palveluita hyvinvointialueilla, kunnissa ja järjestöissä”, kertoo hankkeen johtaja, Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja.

Itlan toteuttaman hankkeen rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö.

Työkalut päätöksenteon ja käytännön tueksi hyvinvointialueille ja kuntiin

Hanke tuotti uusia työkaluja ja toimintamalleja mielenterveyden tukeen kouluissa sekä tutkitusti vaikuttavien menetelmien käyttöönoton edistämiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Toimintamalleja yhteiskehitettiin ja pilotoitiin yhdessä hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen kanssa.

Suuri osa materiaaleista on julkaistu myös ruotsiksi.

Keinoja vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyden tuen vaikuttavuutta

Hankkeessa kehitettiin lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevien tutkitusti vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoon tietopohjaa ja työkaluja.

  • Menetelmien käyttöönoton eli implementoinnin kansainvälisesti ainutlaatuinen laaja verkkokokonaisuus tarjoaa työpajoja ja työkaluja palveluiden tueksi.
  • Menetelmien suunnitelmallisen muokkauksen eli adaptoinnin verkkosivusto tukee näyttöön perustuvien menetelmien muokkausta niin, että ne sopivat paremmin asiakkaille, ammattilaisille ja palveluihin sekä säilyttävät samalla vaikuttavuuden.
  • Kuusio-työkalu auttaa hyvinvointialueita arvioimaan menetelmien soveltuvuutta niiden omiin tarpeisiin ja palveluihin sekä tukee vaikuttavien menetelmien valintaan liittyviä päätöksiä.
  • Menetelmien ylläpitäjien rooliin ja tehtävien kehittämiseen saa tukea Suomen ensimmäisestä ylläpitäjien eli ”kotipesien” tehtäviä ja vastuiden jakoa käsittelevästä raportista.
  • Yhteistyössä THL:n kanssa toteutettu Mielenterveyden tilannekuva kokoaa tiedon mielenterveys- ja päihdepalveluista eri alueilla. Se tukee tiedolla johtamista, osaamistarpeiden arviointia ja resurssien suuntaamista lasten ja nuorten tarpeisiin.

Uusia ratkaisuja mielenterveyden ja käyttäytymisen tueksi kouluihin ja varhaiskasvatukseen

Opetus- ja kasvatusalan tueksi kehitettiin laaja kokonaisuus käytännön työkaluja.

  • Hyvinvoiva mieli oppii – oppiva mieli voi hyvin -käsikirja kokoaa tutkitut keinot koko kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamiseen.
  • Käyttäytymisen tuen verkkokurssit opettajille sekä varhaiskasvatuksen opettajille ja ohjaajille tarjoavat tutkimusperustaisia työkaluja lasten ja nuorten käyttäytymisen tukemiseen.
  • Ryhmänhallinta ja myönteinen käyttäytymisen tukeminen yläkoulussa -koulutus vahvistaa opettajien taitoja muun muassa työrauhan ylläpitämisessä. Oppilailta saatu palaute kertoi sääntöjen selkeytymisestä ja ennakoitavuuden lisääntymisestä.

Tukea vakavan sairauden tai kriisin kohdatessa

  • Hankkeessa laadittu Vakava sairaus perheessä -toimintamalli auttaa ammattilaisia tukemaan lapsia ja vanhempia tilanteissa, joissa perhe kohtaa somaattisen tai psyykkisen sairauden.
  • Traumalle altistuneiden lasten toipumista tukevalle TRT-menetelmälle (Teaching Recovery Techniques) luotiin kansallinen rakenne , ja menetelmää adaptoitiin myös vakavien kouluväkivaltatilanteiden jälkihoitoon.

Numeroita hankkeesta

1 implementoinnin teemanumero Kasvun tuki -aikakauslehdessä
9 artikkelia
16 julkaisua
60 koulutusta ja tapahtumaa
600 ilmoittautunutta menetelmien käyttöönoton webinaarisarjaan
600 osallistujaa TRT-menetelmän ohjaajakoulutuksissa
3000 osallistujaa verkkokursseilla

Itla jatkaa menetelmien käyttöönoton tukemista ja kehittää edelleen lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen psykososiaalisten menetelmien soveltuvuutta ja suunnitelmallista muokkausta.

Lue lisää hankkeen loppuraportista, joka kokoaa yhteen hankkeessa tuotetut keinot ja ratkaisut, sekä julkaisuista ja työkaluista verkkosivustoltamme.

Lisätietoja

Katri Vataja

Toimitusjohtaja

CEO

katri.vataja@itla.fi

040 702 0899
Marjo Kurki

Kehitysjohtaja

Director of Development

YOUNG -ohjelma

Kasvun tuki

marjo.kurki@itla.fi

044 271 0797

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
11.11.2026
Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Itla selvitti, kuinka lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa. Asiantuntijat ehdottavat valtioneuvostolle vuosittain koottavaa pitkän aikavälin tilannekuvaa, jonka avulla tieto hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden kehityksestä saataisiin tiiviimmäksi osaksi julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi hallituskausittain tulisi toteuttaa riippumaton arvio Suomen kehityksen suunnasta suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.