Uutiset>Uutiset
08.02.2024

Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa

Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.

Itlan Opaste-julkaisusarjassa julkaistu Lasten kuulemisen käsikirja antaa konkreettisia työkaluja ja välineitä lapsilähtöiseen lasten kuulemiseen. Veronica Salovaaran, Pauliina Hongiston, Mirjam Kallandin ja Julia Puumalaisen laatima käsikirja on tarkoitettu tukemaan kuntien viranhaltijoita sekä muita tahoja lasten kuulemisen toteuttamisessa.

Lasten oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin on turvattu niin Suomen perustuslaissa kuin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Jotta lasten oikeudet toteutuvat, on päätöksenteossa selvitettävä lasten ja lapsiperheiden etuja ja tarpeita.

Lasten kuuleminen lapsivaikutusten arvioinnin osana

Lasten kuuleminen on osa lapsivaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arvioinnilla pyritään tuottamaan tietoa siitä, miten jokin päätös tai toiminta vaikuttaa lapsiin. Lapsivaikutusten arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon myös lasten näkökulma, ja tämä on mahdollista lasten kuulemisen avulla.

Lasten kuulemisen käsikirjan lähtökohdiksi mainitaan lapsilähtöisyys ja paikkaperustaisuus. Lapsilähtöisessä näkökulmassa pyritään ymmärtämään lasten omat lähtökohdat ja tuodaan esiin heidän näkemyksensä mahdollisimman tarkasti. Paikkaperustaisella kuulemisella puolestaan tarkoitetaan sitä, että kuunnellaan juuri niitä lapsia, joita arvioitavana oleva muutos tai toiminta koskee.


”On tärkeää, että lapset otetaan mukaan heti suunnitteluprosessin alkuvaiheessa, ja että kuultavana olevat lapset edustavat kattavasti niitä lapsia, jota suunnitteilla oleva toiminta tai muutos koskee”, Veronica Salovaara kertoo.


Käsikirjasta apua kuulemisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin

Käsikirjassa sanalla lapsi viitataan kaikkiin alle 18-vuotiaisiin, ja käsikirja sopiikin niin pienten lasten kuin nuortenkin kuulemisen tueksi. Käsikirjan avulla voi suunnitella ja toteuttaa lasten kuulemisen sekä arvioida toteutetun kuulemisen laatua.

Käsikirja on laadittu osana vuosina 2021–2023 käynnissä ollutta tutkimushanketta Muuttuva väestö – Väestönkehityksen vaikutukset varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetukseen. Itlan, Helsingin yliopiston ja MDI:n toteuttama hanke tuotti tietoa siitä, miten väestönmuutokset vaikuttavat varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen järjestämiseen sekä palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen.

Kirjoittajien toiveena on, että kuulemisen koulutukset vakiintuisivat pian osaksi kuntien ja muiden toimijoiden käytänteitä, jotta lasten kuulemista voitaisiin toteuttaa yhdenmukaisesti kaikkialla.


”Muuttuva väestö -tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten näkemyksiä pidetään tärkeinä ja kunnissa halutaan tehdä lasten edun mukaisia päätöksiä. Lasten näkemysten selvittäminen vaatii osaamista, resursseja sekä selkeitä toimintamalleja, joiden avulla kuulemiset voitaisiin vakiinnuttaa osaksi kuntien käytäntöjä”, Pauliina Hongisto kertoo.


Mirjam Kallandin mukaan on tärkeää, että kouluissa ja päiväkodeissa luodaan rakenteita, jotka vahvistavat lasten ja nuorten osallisuutta ja kuulemista arjessa:


”Kuuleminen on myös arkista lasten ja nuorten tavoittamista ja asettumista yhteiseen pohdintaan. Jo se, että käytettäisiin päivittäin kymmenen minuuttia siihen, että pohdittaisiin yhdessä, miten tänään sujui ja mitä voisi huomenna tehdä paremmin, voisi lisätä yhteistä ymmärrystä ja yhteisön hyvinvointia.”


Käsikirja on julkaistu sekä suomen että ruotsin kielellä.

Lisätietoja

Lasten kuulemisen käsikirjasta

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Artikkelit
|
17.02.2026
Puhetapoja eron jälkeisestä vanhemmuudesta
Miten eron jälkeinen vanhemmuus rakentuu isien ja äitien puheessa? Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisia vanhemmuuteen liittyviä puhetapoja eronneiden isien ja äitien puheesta on löydettävissä.
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.
Lapsi kiikaroi metsässä.
Uutiset
|
03.02.2026
Ennuste lasten määrästä: Viidennes vähemmän lapsia – muutos näkyy lasten arjessa ja vaikuttaa asemaan yhteiskunnassa
Lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Syntyvyyden ja kuolleisuuden pieneneminen muuttaa perherakenteita, kun entistä harvemmalla on sisaruksia ja useammalla elossa olevia isoisovanhempia. Lasten määrän vähentyessä lasten ja nuorten asemaa, hyvinvointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee vaalia.
Joukko nuoria kävelee kadulla
Blogit
|
02.02.2026
Paikallisista tarpeista lähtevä kehittäminen – Radikaalia?
Julkisen sektorin toiminnan ja palveluiden kehittäminen paikallisista tarpeista lähtien on Suomessa uutta. Poikkeuksen tähän muodostaa yhteisövaikuttavuustyö, jota Itla toteuttaa eri alueilla kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa yhteistyössä.