Nuorten yksinäisyys on monitahoinen haaste – Tutkimus paljastaa kahdeksan yksinäisyyden muotoa

Tutkimuksesta nousi kahdeksan yksinäisyyden kategoriaa:

1. Nuorten kokemuksissa kiusaamiseen ja väkivaltaan perustuva yksinäisyys syntyy usein koulussa tapahtuvasta pitkäaikaisesta kiusaamisesta ja väkivallasta, jotka johtavat itsetunnon heikkenemiseen ja ahdistukseen.
2. Emotionaalinen yksinäisyys ilmenee, kun nuori kokee ihmissuhteensa riittämättömiksi tai konfliktien sävyttämiksi.
3. Kasaantuneisiin ongelmiin liittyvä yksinäisyys johtuu moninaisista ongelmista, esimerkiksi mielenterveysongelmista ja perhevaikeuksista, joiden alle nuori kokee hautautuvansa.
4. Sosiaalinen yksinäisyys on vertaisten ja ystävien puutetta, mikä usein mielletäänkin yksinäisyyden määritelmäksi ihmisten arkipuheessa.
5. Ostrakismiin liittyvä yksinäisyys syntyy ryhmästä ulossulkemisen kokemuksista.
6. Normeista poikkeamiseen liittyvä yksinäisyys juontuu erilaisuuden kokemuksesta, ja voi liittyä muun muassa ulkonäköön, persoonallisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen.
7. Perheympäristöön liittyvä yksinäisyys voi liittyä perheen taloudellisiin vaikeuksiin, ristiriitaisiin perhesuhteisiin tai vanhempien kontrolloivaan kasvatukseen, jotka estävät sosiaalisten suhteiden muodostumisen.
8. Eksistentiaalinen yksinäisyys taas kuvastaa syvää erillisyyden tunnetta ja vaikeutta löytää paikkaansa maailmassa.

Oikeanlaista tukea yksinäisyyden syyn mukaan

Yksinäisyys heikentää nuorten hyvinvointia ja lisää sosiaalista eristäytymistä. Pahimmillaan yksinäisyys ajaa itsetuhoisuuteen. Yksinäisyydestä puhutaan usein vain ystävyyssuhteiden puutteena, ja sitä mitataan sen perusteella, miten usein nuori kokee itsensä yksinäiseksi. Olisi tärkeä herätä ymmärtämään, että yksinäisyyden taustalla voi olla moninaisia syitä.

Aiemmin tutkimuksessa syrjään jääneitä syitä ovat muun muassa kokemukset siitä, ettei oma elämä vastaa normatiivisia odotuksia, kasaantuneiden ongelmien aiheuttama yksinäisyys ja perhetilanteeseen liittyvä yksinäisyys.

”Syyt yksinäisyyden taustalla olisi tärkeä tunnistaa, jotta nuorelle voidaan tarjota oikeanlaista tukea. Yksittäisiä ja kaikille skaalautuvia keinoja ei valitettavasti taida olla. Esimerkiksi kavereiden puutteen vuoksi yksinäisyyttä kokeva nuori kaipaa aivan erilaista tukea kuin nuori, joka kokee yksinäisyyttä seksuaalisen suuntautumisensa takia, tai nuori, jonka yksinäisyys kytkeytyy haastavaan perhetilanteeseen”, selventää Suvi-Sadetta Kaarakainen.

”Syyt yksinäisyyden taustalla olisi tärkeä tunnistaa, jotta nuorelle voidaan tarjota oikeanlaista tukea.”

Toimenpidesuositukset

Koulut: 

Tehokas puuttuminen kiusaamiseen ja ostrakismiin sekä kohtaamisen kulttuurin vahvistaminen.

Yhteisöllisyys: 

Yhteisöllisyyden ja erilaisuuden arvostamisen tukeminen nuorten yhteisöissä. Turvallisten tilojen mahdollistaminen.

Palvelut:

Nuorten mukaan ottaminen palveluiden kehitettämiseen.  

Tutkimus:  

Yksinäisyyden mittaamisen ja tutkimusasetelmien uudelleen arviointi.

Nuorten yksinäisyys ei ole vain yksilön haaste, vaan se on yhteiskunnallinen ilmiö, joka vaatii nuorten kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta monialaista yhteistyötä, ja ennen kaikkea nuoren ymmärtävää kohtaamista.

”Yksinäisyys ja sen syyt limittyvät monien nuorten kokemien haasteiden kanssa. Tämän takia nuoren tarpeiden kuunteleminen sen sijaan, että ammattilainen keksii ratkaisuja omien tulkintojensa pohjalta, olisi ensisijaisen tärkeää”, Kaarakainen muistuttaa.

”Yksinäisyys ja sen syyt limittyvät monien nuorten kokemien haasteiden kanssa.  ”

Osallisuus palveluissa (Services to Belong) -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään palveluja yksinäisyyttä ja sosiaalista ulossulkemista kokeville lapsille ja nuorille. Osallisuus palveluissa on yksi ”Oikeus osallisuuteen: Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa (Right to Belong)” -tutkimuskonsortion viidestä työpaketista. Oikeus osallisuuteen -konsortio on osa strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelmaa. Strategisen tutkimuksen ohjelmat ja niiden hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Lisätietoja