Uutiset>Uutiset
14.06.2022

Politiikkasuositus: Lasten yhdenvertaisten koulutuspolkujen saavuttamiseksi tarvitaan kunnianhimoisempia toimia

Selkeä vastuunjako, yhteiset tavoitteet ja seuranta sekä yhdenvertaisuuden teeman sisällyttäminen koulutukseen ovat keskeisiä keinoja keventää perhetaustan merkitystä koulutuspolkuihin.

Suomessa on koulutusjärjestelmä, joka pystyy tukemaan monia muita maita paremmin tasavertaisia mahdollisuuksia oppia. Nyt julkaistava politiikkasuositus nostaa esiin kuitenkin kolme keskeistä ongelmaa, jotka koskevat sote- palvelujen, kunnan ja valtion sekä opetushenkilöstön rooleja.

Yhteisten, kunnianhimoisten tavoitteiden kirkastaminen

Sekä ammattilaiset että päättäjät ovat huolissaan pois käännyttämisen ja vastuun siirtelyn kulttuurista. Lapsen ja perheen siirtäminen palvelusta toiseen tai ammattilaiselta toiselle rasittaa arkea ja heikentää turvallisuuden tunnetta. Tarvitaan tutkimusta siitä, miksi näin toimitaan, ja miten tilannetta voitaisiin parantaa.

Ongelman ratkaiseminen edellyttää yhteistä tahtotilaa ja rakenteellisia uudistuksia. Koska olemassa olevaan tilanteeseen on helppo tyytyä, tarvitaan kunnianhimoa tehdä asiat entistä paremmin. Pois käännyttämisen kulttuuri korjataan yhteisellä tahtotilalla ja rakenteilla, jotka mahdollistavat eri sektoreiden yhteisen työn perheiden arjen tueksi.

Yhteiset tavoitteet ja seurantajärjestelmä

Kunnilla on vahva itsehallinto koulutuksen järjestämisessä. Kunnilla on kuitenkin eri lähtökohdat koulutuksen laadukkaaseen järjestämiseen. Kahden politiikkatason – kuntien ja valtion – rinnakkaisuus vaikeuttaa yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien toteuttamista.

Kuntien erojen vuoksi sattuma, eli mihin kuntaan lapsi syntyy, vaikuttaa lapsen koulutuspolkuun ja siihen, miten perhetausta ohjaa koulutusmahdollisuuksia. Kuntien erojen tasaaminen edellyttää laadunvarmistusjärjestelmää, jolla huolehditaan siitä, että lapsen oikeudet koulutuksessa toteutuvat. Lisäksi päätöksenteon eri tasojen yhteistyön parantamiseksi tarvitaan jaettua tilannekuvaa ja jaettuja tavoitteita. Kun tavoitteet ovat selvät, valtio, hyvinvointialueet ja kunnat voivat tehdä yhdessä sopimuksia, jotka parantavat koululaisten hyvinvointia ja oppimista.

Kasvatus- ja opetusalojen koulutukseen osaamistavoitteisiin ja sisältöihin teemaa tukevia lisäyksiä

Opettajalla on suuri merkitys myös yhdenvertaisten oppimismahdollisuuksien kannalta.

Opettajankoulutukset eivät huomioi riittävällä tavalla erityisopetuksen, opinto- ja uraohjauksen ja monialaisen yhteistyön kysymyksiä, eivätkä näin ollen valmista opetushenkilöstöä käytännön työssä väistämättä eteen tulevaan monialaiseen yhteistyöhön.

Tärkeää olisi myös lisätä opettajaksi opiskelevien ymmärrystä perhetaustan vaikutuksesta koulutuspolkuihin muun muassa sosioekonomisen tilanteen sekä kieli- ja kulttuuritaustan osalta. Tavoitteena tulisi olla lisätä tietoisuutta vaikutuksista ja keinoja vähentää niitä – myös uudistamalla koulutusjärjestelmän rakenteita.


Lisätietoja

Tiina Ristikari

Ristikari on aiemmin toiminut kehitysjohtajana Itlassa.


Itlan Samalta viivalta -ohjelma etsii ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen. Ohjelman alussa selvitettiin, mitä tutkimustiedon perusteella voidaan sanoa perhetaustan yhteydestä koulutukseen, ja miten tähän yhteyteen voidaan vaikuttaa. Selvityksessä hyödynnettiin ilmiökarttamenetelmää, jossa monimutkaista ilmiötä lähestytään yhdistämällä asiantuntijatietoa ja systemaattista tiedonhakua. Prosessi sisälsi kolme keskustelua, joissa tutkijat, ammattilaiset ja päättäjät pohtivat aiheeseen liittyviä keskeisiä teemoja ja myyttejä. Ratkaisuehdotukset eivät suoraan edusta keskustelujen osallistujien näkemyksiä.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
11.11.2026
Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Itla selvitti, kuinka lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa. Asiantuntijat ehdottavat valtioneuvostolle vuosittain koottavaa pitkän aikavälin tilannekuvaa, jonka avulla tieto hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden kehityksestä saataisiin tiiviimmäksi osaksi julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi hallituskausittain tulisi toteuttaa riippumaton arvio Suomen kehityksen suunnasta suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.