Uutiset>Uutiset
11.11.2021

Samalta viivalta -ohjelman ensimmäinen ilmiöpöytä-keskustelu poiki kiinnostavia huomioita väliinputoajista ja valinnanvapaudesta 

Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelman ensimmäinen pyöreän pöydän keskustelu käytiin 9.11. Helsingissä. Tilaisuuden järjestivät Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla.

Keskustelussa Helsingin kaupunginmuseon Kasari-tilassa pureuduttiin köyhyyden ylisukupolviseen siirtymiseen kartoittamalla, mitä perhetaustan vaikutuksesta koulutuspolkuihin tiedetään – ja mitä ei. Paikalla oli kymmenen aihetta omista kulmistaan lähestyvää tutkijaa. 

Keskustelu oli osa Samalta viivalta -ohjelmassa sovellettavaa Ilmiökartta-menetelmää. Se on Sofin (Science Advice Initiative of Finland) kehittämä menetelmä luotettavien tietosynteesien toteuttamiseksi kompleksisista aiheista.  


”Keskustelussa kartoitettiin olennaisia tutkimuskysymyksiä ja rajauksia tietosynteesiä varten”, kertoo ohjelman vetäjä, Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari.  



”Tavoite toteutui hienosti. Saimme kuulla paljon kiinnostavia pohdintoja ilmiöstä eri tulokulmista.” 


 Kysymyksiä kartoitettavaksi 

Keskustelu avasi perhetaustan ja koulutuslopputulemien yhteyden monimutkaisuutta. Myöhempää tietosynteesiä varten kiteytyi kuitenkin kolme väitettä:  

  • Perhetaustan yhteys koulumenestykseen ja koulutuspolkuihin on Suomessa vahvistunut viimeisten 15 vuoden aikana. 
  • Perhetaustan yhteys koulumenestykseen ja koulutuspolkuihin on Suomessa heikompi kuin vertailumaissa.  
  • Suomalainen koulutus yhdessä palvelujärjestelmän kanssa ei pysty riittävästi tukemaan perhetaustasta kumpuavissa oppimisen haasteissa.  

Vahvistaako tukea vai kaventaako valinnanvapautta? 

Yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien takaamiseksi ei löytynyt yhtä ratkaisua. Osa keskustelijoista piti ensisijaisena keinona vanhemmuuden tukea, osa valinnanvapauden rajoittamista. Esimerkkinä tästä valinnanvapauden kaventamisesta voidaan pitää oppimisvelvollisuuden pidentämistä, jolla pyritään muun muassa vähentämään perhetaustasta juontuvia koulutuslopputulemien eroja.   

Toisaalta sekin tiedostettiin, että vaikka varhaiskasvatuksessa ja koulussa voitaisiinkin tasata perhetaustasta johtuvia eroja, hyväosaiset vanhemmat löytävät aina keinoja pönkittää lastensa sosioekonomista asemaa. 


”Keskustelussa tuli ilmi, että vaikka perhetaustan yhteyttä koulutuslopputulemiin väitettään koulutuksen ”luonnonlaiksi”, vaikutuksen suuruus vaihtelee”, Samalta viivalta -ohjelman asiantuntija, HAMKin tutkijayliopettaja Jaakko Helander toteaa.



”Samalta viivalta -ohjelma käynnistettiin siksi, että löydetään ratkaisuja ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisemiseksi”, tutkimusryhmä tiivistää.  


Seuraava pyöreän pöydän keskustelu järjestetään joulukuussa, ja sinä kohtaavat lapsiperheiden palvelujen ammattilaiset. Sitä ennen tutkijaryhmä tekee tutkimustiedon syntetisoinnin keskustelusta nousseiden väitteiden perusteella.  

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.
Artikkelit
|
08.10.2026
Miten arjen ympäristöt vahvistavat nuorten tulevaisuususkoa, yhteisöihin kuulumista ja toimijuutta?
Mikä vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen? Tulevaisuusselonteon osatarkastelu yhdistää tutkimustietoa ja nuorten näkemyksiä sekä nostaa esiin yhteisöllisyyden, toimijuuden ja paikallisten ratkaisujen merkityksen tulevaisuususkon rakentajina.
Tapahtumat
Lasten ja nuorten ääni tutkimuksessa – etiikkaa, osallisuutta ja tiedeviestintää
Miten tieteestä kannattaa viestiä nuorille? Miten lasten ja nuorten osallisuutta voidaan vahvistaa tutkimuksessa?
10.12.2026
14.00-16.00
Verkossa
Tapahtumat
Tekoäly muuttaa lapsuutta – mutta millaiseksi?
Mitä tekoälyn arkipäiväistyminen tarkoittaa lasten ja nuorten kasvulle, oppimiselle, sosiaalisille suhteille, lukutaidolle ja ylipäätään lapsuudelle? Tule 22. lokakuuta keskustelemaan, millaista hyvää tulevaisuutta haluamme yhdessä rakentaa!
22.10.2026
8.30-10.00
Lounge, Siltasaarenkatu 8-10, Helsinki
Uutiset
|
28.09.2026
Pidetään politiikka puhtaana vihapuheesta
Vihapuhe on vihaa lietsovaa viestintää, joka tuottaa yhteiskunnassa eriarvoisuutta ja aiheuttaa turvattomuutta myös lapsille ja nuorille. Vetoamme päättäjiin, ehdokkaisiin ja kaikkiin muihinkin aikuisiin: näytetään yhdessä lapsille ja nuorille hyvää esimerkkiä eduskuntavaalien 2027 alla ja osoitetaan, ettei maassamme hyväksytä vihapuhetta tai syrjintää.