Uutiset>Uutiset
11.11.2021

Samalta viivalta -ohjelman ensimmäinen ilmiöpöytä-keskustelu poiki kiinnostavia huomioita väliinputoajista ja valinnanvapaudesta 

Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelman ensimmäinen pyöreän pöydän keskustelu käytiin 9.11. Helsingissä. Tilaisuuden järjestivät Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla.

Keskustelussa Helsingin kaupunginmuseon Kasari-tilassa pureuduttiin köyhyyden ylisukupolviseen siirtymiseen kartoittamalla, mitä perhetaustan vaikutuksesta koulutuspolkuihin tiedetään – ja mitä ei. Paikalla oli kymmenen aihetta omista kulmistaan lähestyvää tutkijaa. 

Keskustelu oli osa Samalta viivalta -ohjelmassa sovellettavaa Ilmiökartta-menetelmää. Se on Sofin (Science Advice Initiative of Finland) kehittämä menetelmä luotettavien tietosynteesien toteuttamiseksi kompleksisista aiheista.  


”Keskustelussa kartoitettiin olennaisia tutkimuskysymyksiä ja rajauksia tietosynteesiä varten”, kertoo ohjelman vetäjä, Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari.  



”Tavoite toteutui hienosti. Saimme kuulla paljon kiinnostavia pohdintoja ilmiöstä eri tulokulmista.” 


 Kysymyksiä kartoitettavaksi 

Keskustelu avasi perhetaustan ja koulutuslopputulemien yhteyden monimutkaisuutta. Myöhempää tietosynteesiä varten kiteytyi kuitenkin kolme väitettä:  

  • Perhetaustan yhteys koulumenestykseen ja koulutuspolkuihin on Suomessa vahvistunut viimeisten 15 vuoden aikana. 
  • Perhetaustan yhteys koulumenestykseen ja koulutuspolkuihin on Suomessa heikompi kuin vertailumaissa.  
  • Suomalainen koulutus yhdessä palvelujärjestelmän kanssa ei pysty riittävästi tukemaan perhetaustasta kumpuavissa oppimisen haasteissa.  

Vahvistaako tukea vai kaventaako valinnanvapautta? 

Yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien takaamiseksi ei löytynyt yhtä ratkaisua. Osa keskustelijoista piti ensisijaisena keinona vanhemmuuden tukea, osa valinnanvapauden rajoittamista. Esimerkkinä tästä valinnanvapauden kaventamisesta voidaan pitää oppimisvelvollisuuden pidentämistä, jolla pyritään muun muassa vähentämään perhetaustasta juontuvia koulutuslopputulemien eroja.   

Toisaalta sekin tiedostettiin, että vaikka varhaiskasvatuksessa ja koulussa voitaisiinkin tasata perhetaustasta johtuvia eroja, hyväosaiset vanhemmat löytävät aina keinoja pönkittää lastensa sosioekonomista asemaa. 


”Keskustelussa tuli ilmi, että vaikka perhetaustan yhteyttä koulutuslopputulemiin väitettään koulutuksen ”luonnonlaiksi”, vaikutuksen suuruus vaihtelee”, Samalta viivalta -ohjelman asiantuntija, HAMKin tutkijayliopettaja Jaakko Helander toteaa.



”Samalta viivalta -ohjelma käynnistettiin siksi, että löydetään ratkaisuja ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisemiseksi”, tutkimusryhmä tiivistää.  


Seuraava pyöreän pöydän keskustelu järjestetään joulukuussa, ja sinä kohtaavat lapsiperheiden palvelujen ammattilaiset. Sitä ennen tutkijaryhmä tekee tutkimustiedon syntetisoinnin keskustelusta nousseiden väitteiden perusteella.  

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
11.11.2026
Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Itla selvitti, kuinka lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa. Asiantuntijat ehdottavat valtioneuvostolle vuosittain koottavaa pitkän aikavälin tilannekuvaa, jonka avulla tieto hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden kehityksestä saataisiin tiiviimmäksi osaksi julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi hallituskausittain tulisi toteuttaa riippumaton arvio Suomen kehityksen suunnasta suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.