Uutiset>Uutiset
11.11.2021

Samalta viivalta -ohjelman ensimmäinen ilmiöpöytä-keskustelu poiki kiinnostavia huomioita väliinputoajista ja valinnanvapaudesta 

Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelman ensimmäinen pyöreän pöydän keskustelu käytiin 9.11. Helsingissä. Tilaisuuden järjestivät Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla.

Keskustelussa Helsingin kaupunginmuseon Kasari-tilassa pureuduttiin köyhyyden ylisukupolviseen siirtymiseen kartoittamalla, mitä perhetaustan vaikutuksesta koulutuspolkuihin tiedetään – ja mitä ei. Paikalla oli kymmenen aihetta omista kulmistaan lähestyvää tutkijaa. 

Keskustelu oli osa Samalta viivalta -ohjelmassa sovellettavaa Ilmiökartta-menetelmää. Se on Sofin (Science Advice Initiative of Finland) kehittämä menetelmä luotettavien tietosynteesien toteuttamiseksi kompleksisista aiheista.  


”Keskustelussa kartoitettiin olennaisia tutkimuskysymyksiä ja rajauksia tietosynteesiä varten”, kertoo ohjelman vetäjä, Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari.  



”Tavoite toteutui hienosti. Saimme kuulla paljon kiinnostavia pohdintoja ilmiöstä eri tulokulmista.” 


 Kysymyksiä kartoitettavaksi 

Keskustelu avasi perhetaustan ja koulutuslopputulemien yhteyden monimutkaisuutta. Myöhempää tietosynteesiä varten kiteytyi kuitenkin kolme väitettä:  

  • Perhetaustan yhteys koulumenestykseen ja koulutuspolkuihin on Suomessa vahvistunut viimeisten 15 vuoden aikana. 
  • Perhetaustan yhteys koulumenestykseen ja koulutuspolkuihin on Suomessa heikompi kuin vertailumaissa.  
  • Suomalainen koulutus yhdessä palvelujärjestelmän kanssa ei pysty riittävästi tukemaan perhetaustasta kumpuavissa oppimisen haasteissa.  

Vahvistaako tukea vai kaventaako valinnanvapautta? 

Yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien takaamiseksi ei löytynyt yhtä ratkaisua. Osa keskustelijoista piti ensisijaisena keinona vanhemmuuden tukea, osa valinnanvapauden rajoittamista. Esimerkkinä tästä valinnanvapauden kaventamisesta voidaan pitää oppimisvelvollisuuden pidentämistä, jolla pyritään muun muassa vähentämään perhetaustasta juontuvia koulutuslopputulemien eroja.   

Toisaalta sekin tiedostettiin, että vaikka varhaiskasvatuksessa ja koulussa voitaisiinkin tasata perhetaustasta johtuvia eroja, hyväosaiset vanhemmat löytävät aina keinoja pönkittää lastensa sosioekonomista asemaa. 


”Keskustelussa tuli ilmi, että vaikka perhetaustan yhteyttä koulutuslopputulemiin väitettään koulutuksen ”luonnonlaiksi”, vaikutuksen suuruus vaihtelee”, Samalta viivalta -ohjelman asiantuntija, HAMKin tutkijayliopettaja Jaakko Helander toteaa.



”Samalta viivalta -ohjelma käynnistettiin siksi, että löydetään ratkaisuja ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisemiseksi”, tutkimusryhmä tiivistää.  


Seuraava pyöreän pöydän keskustelu järjestetään joulukuussa, ja sinä kohtaavat lapsiperheiden palvelujen ammattilaiset. Sitä ennen tutkijaryhmä tekee tutkimustiedon syntetisoinnin keskustelusta nousseiden väitteiden perusteella.  

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.