Uutiset>Uutiset
30.03.2023

Selvitys: EHO-jaksoilla paikataan yhä enemmän muiden palveluiden saatavuuden ongelmia

Erityisen huolenpidon painopiste on muuttunut. EHO-jaksot paikkaavat yhä enemmän muiden palveluiden, kuten lasten ja nuorten psykiatrian palveluiden, saatavuuden ongelmia. EHO-osastoille tulee yhä enemmän yhä nuorempia lapsia. Yksilöllisen hoidon tarve on korostunut, koska yhä useammalla EHO-osastolle tulevalla nuorella on monta diagnoosia.

Pohjoisen osaamis- ja tukikeskuksen tilaamassa, Owal Groupin ja Itlan toteuttamassa selvityksessä on tarkasteltu Valtion koulukotien erityisen huolenpidon jaksolla olleiden nuorten palvelupolkuja. Selvityksessä on tarkasteltu myös EHO-päätösten perusteita ja päätösten taustalla olevia tekijöitä sekä EHO-jaksoille asetettuja tavoitteita ja niiden käytännön toimeenpanoa EHO-yksiköissä. Selvityksessä painotettiin työntekijöiden kokemuksia EHO-osastojen toiminnasta ja toiminnan kehittämistarpeista. EHO-osastojen henkilöstön lisäksi selvityksessä kuultiin suurten kaupunkien johtavia sosiaalityöntekijöitä.

Palvelujen tarpeeseen on yhä hankalampi vastata 

EHO-osastot toimivat viimesijaisina ja välttämättöminä keinoina katkaista nuorten haitallinen ja itseään tai muita vahingoittava toiminta. Koulukotien EHO-osastot pyrkivät tarjoamaan laajasti nuorten tarvitsemia palveluita, mutta tarpeeseen on yhä hankalampi vastata. Osastojen rooli osana palvelujärjestelmää nähdään merkittävänä, mutta tällä hetkellä EHO-osastoille tulee nuoria, joiden tulisi olla esimerkiksi psykiatrisen hoidon piirissä. Haastatellut asiantuntijat arvioivat, että hoitojakso EHO-osastolla toimii näille nuorille ja heidän verkostoilleen hengähdystaukona, mutta todelliseen avuntarpeeseen ja psyykkisiin ongelmiin hoitojakso ei vastaa tarpeeksi kattavasti. 

Hoitojaksojen kysynnän nousu ja nuoremmat asiakkaat herättävät huolta 

EHO-jaksoille saapuvilla nuorilla on taustallaan tyypillisesti pitkä lastensuojelun asiakkuus ja vaihtuvia sijaishuoltopaikkoja. Kymmenen vuoden aikana EHO-lähetteiden määrä suhteessa sijaishuollon asiakasmääriin on kasvanut merkittävästi. 


”Kymmenen vuotta taaksepäin oli yksittäisiä EHOja silloin tällöin, oli kokeneita työntekijöitä, jotka eivät olleet koskaan tehneet EHO-päätöstä. Nyt tulee sijainen, jolle tulee heti työn alle EHO-päätöksen pohtiminen. Moniammatillinen työryhmä ei antaisi lausuntoa, ellei todellista tarvetta olisi. Eli tarve on kasvanut merkittävästi.” -Sosiaalityöntekijä


Kysyntä on kasvanut, mutta kyse ei ole yleisestä sijaishuollon asiakasmäärien noususta, vaan siitä, että entistä suuremmalla osalla nuorista ongelmat ovat vaikeampia ja monisyisempiä. Entistä useammat nuoret käyvät hoitojaksoilla useammin kuin kerran. Keskimäärin EHO-jakson pituus on 70 päivää ja jonot jaksolle ovat pitkät – muutamista viikoista useisiin kuukausiin, pisimmillään jopa vuoden. 

Huolenaiheena nähdään myös viime vuosien muutos EHO-jaksojen asiakkaiden ikäjakaumassa. Aiemmin asiakkaat olivat täysi-ikäisyyttä lähestyviä nuoria, mutta viime vuosina osastoille on tullut yhä enemmän lapsia ja nuoria, jotka ovat iältään lähempänä osastojen 12 vuoden alaikärajaa. 

Palveluiden rajapintojen kehittämistä 

Selvityksen mukaan pääsääntöisesti EHO-jaksolle asetetut tavoitteet saavutetaan hyvin. EHO-jaksojen ongelmaksi tunnistetaan kuitenkin vaikutusten pysyvyys. Ongelmien juurisyihin ei EHO-jaksoilla juuri voida vaikuttaa. EHO-jaksolla saadaan nuorelle esimerkiksi pidempiaikainen päihteetön jakso, mutta itse päihdeongelmaa EHO ei ratkaise. Tämän vuoksi prosesseja ja rajapintoja erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulisi kehittää aiempaa yhtenäisemmiksi. 

Ratkaisuksi esitetään usein EHO-jaksojen pidentämistä, jotta nuorten ongelmiin voitaisiin pureutua entistä paremmin. EHO-jaksot on kuitenkin tarkoitettu nopeiksi ja lyhytkestoisiksi rajoitustoimenpiteiksi, joiden ei ole tarkoitus eikä mahdollisuuskaan vastata laajempiin päihde- ja mielenterveysongelmiin. Tällaisen osaamisen kehittäminen koulukoteihin ei ole käytännössä mahdollista eikä perusteltua. 

Valtion koulukotien EHO-osastojen erikoistuminen tietyntyyppisiin haasteisiin nähdään potentiaalisena kehitysmahdollisuutena sekä asiakaskunnan tarpeisiin vastaamisen että henkilökunnan osaamisen näkökulmasta. Osastojen erikoistuminen mahdollistaisi samankaltaisista ongelmista kärsivien nuorten keskinäisen ja vertaistuellisen kohtaamisen sekä uusien työntekijöiden hakeutumisen suoraan osaamistaan vastaaville osastoille.

Lisätietoja

Tiina Ristikari

Ristikari on aiemmin toiminut kehitysjohtajana Itlassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Ruutupaitainen isä ja sinipaitainen lapsi istuvat keittiön pöydän ääressä. Lapsi piirtää.
Uutiset
|
26.11.2025
Uudella toimintamallilla tuetaan vakavan sairauden kohdanneita perheitä
Itla on toteuttanut yhteistyössä hyvinvointialueiden ja potilasjärjestöjen kanssa Vakava sairaus perheessä -toimintamallin, jolla tuetaan vakavan fyysisen tai psyykkisen sairauden kohdanneita perheitä niiden kokonaisvaltaisen elämäntilanteen mukaan ja eri palveluiden yhteistyönä. Toimintamalli on kuntien ja hyvinvointialueiden käytettävissä sähköisessä perhekeskuksessa ja Innokylässä.
Yhteisövaikuttavuus
Toimintamalli
Kasvun tuki
Tapahtumat
The First 1000 Days in the Nordics: Identifying Gaps and Needs to Strengthen Psychosocial Wellbeing
Join us in building a more impactful and equitable start to life in the Nordics! In this webinar we will discuss key findings from the Improving Child Health Project.
27.1.2026
14:00-15:30 (UTC+3)
Teams
1000 ensimmäistä päivää
Kasvun tuki
Uutiset
|
20.11.2025
Uusi käsikirja: Toimiva kouluarki on tärkein mielenterveyden tuki lapsille
Kouluyhteisöillä on ratkaiseva rooli lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Hyvinvoiva mieli on oppimisen perusta. Kouluissa on keinoja mielenterveyden tukemiseen, mutta niitä ei välttämättä tunnisteta kokonaisvaltaisesti. Itlan uusi käsikirja kokoaa yhteen tietoa ja käytäntöjä mielenterveyden haasteiden ennaltaehkäisyyn kouluissa.
Koulu
Mielenterveys
Kasvun tuki -aikakauslehtiä pöydällä, yksi avoinna henkilön käsissä.
Uutiset
|
19.11.2025
Kasvun tuki -aikakauslehti: Vaikuttaviksi todettujen menetelmien suunnitelmallinen käyttöönotto auttaa kehittämään palveluja 
Kasvun tuki -aikakauslehden uusin numero on teemanumero, jonka aiheena on menetelmien ja toimintamallien suunnitelmallinen käyttöönotto eli implementointi. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa psykososiaalisen menetelmän toimintaa, uuden menetelmän kehittämistä ja implementoinnin tulosten mittaamista.
Implementointi
Kasvun tuki -aikakauslehti
Menetelmäarviointi
Uutiset
|
12.11.2025
Itla Xamkin kumppaniksi Monialainen lapsuuden ja nuoruuden vahvistaminen -koulutukseen
Koulutuksen lähtökohtina ovat kokonaisvaltaisuus, lapsilähtöisyys ja yhteistoiminnallinen ammatillisuus. Monialainen lapsuuden ja nuoruuden vahvistaminen -koulutus on myös kehittämismahdollisuus sekä opiskelijalle että työnantajalle.
Johtamiskoulutus
Koulutus
Nuoria ulkona kaupunkiympäristössä syksyllä
Artikkelit
|
05.11.2025
Koulu ja harrastustoiminta segregaation vastaisina voimina
Vantaan kaupunki puuttuu huono-osaisuuden kasautumiseen lasten ja nuorten ohjatulla harrastustoiminnalla ja sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä.
Harrastukset
Koulu
Johtamiskoulutus