Uutiset>Uutiset
30.03.2023

Selvitys: EHO-jaksoilla paikataan yhä enemmän muiden palveluiden saatavuuden ongelmia

Erityisen huolenpidon painopiste on muuttunut. EHO-jaksot paikkaavat yhä enemmän muiden palveluiden, kuten lasten ja nuorten psykiatrian palveluiden, saatavuuden ongelmia. EHO-osastoille tulee yhä enemmän yhä nuorempia lapsia. Yksilöllisen hoidon tarve on korostunut, koska yhä useammalla EHO-osastolle tulevalla nuorella on monta diagnoosia.

Pohjoisen osaamis- ja tukikeskuksen tilaamassa, Owal Groupin ja Itlan toteuttamassa selvityksessä on tarkasteltu Valtion koulukotien erityisen huolenpidon jaksolla olleiden nuorten palvelupolkuja. Selvityksessä on tarkasteltu myös EHO-päätösten perusteita ja päätösten taustalla olevia tekijöitä sekä EHO-jaksoille asetettuja tavoitteita ja niiden käytännön toimeenpanoa EHO-yksiköissä. Selvityksessä painotettiin työntekijöiden kokemuksia EHO-osastojen toiminnasta ja toiminnan kehittämistarpeista. EHO-osastojen henkilöstön lisäksi selvityksessä kuultiin suurten kaupunkien johtavia sosiaalityöntekijöitä.

Palvelujen tarpeeseen on yhä hankalampi vastata 

EHO-osastot toimivat viimesijaisina ja välttämättöminä keinoina katkaista nuorten haitallinen ja itseään tai muita vahingoittava toiminta. Koulukotien EHO-osastot pyrkivät tarjoamaan laajasti nuorten tarvitsemia palveluita, mutta tarpeeseen on yhä hankalampi vastata. Osastojen rooli osana palvelujärjestelmää nähdään merkittävänä, mutta tällä hetkellä EHO-osastoille tulee nuoria, joiden tulisi olla esimerkiksi psykiatrisen hoidon piirissä. Haastatellut asiantuntijat arvioivat, että hoitojakso EHO-osastolla toimii näille nuorille ja heidän verkostoilleen hengähdystaukona, mutta todelliseen avuntarpeeseen ja psyykkisiin ongelmiin hoitojakso ei vastaa tarpeeksi kattavasti. 

Hoitojaksojen kysynnän nousu ja nuoremmat asiakkaat herättävät huolta 

EHO-jaksoille saapuvilla nuorilla on taustallaan tyypillisesti pitkä lastensuojelun asiakkuus ja vaihtuvia sijaishuoltopaikkoja. Kymmenen vuoden aikana EHO-lähetteiden määrä suhteessa sijaishuollon asiakasmääriin on kasvanut merkittävästi. 


”Kymmenen vuotta taaksepäin oli yksittäisiä EHOja silloin tällöin, oli kokeneita työntekijöitä, jotka eivät olleet koskaan tehneet EHO-päätöstä. Nyt tulee sijainen, jolle tulee heti työn alle EHO-päätöksen pohtiminen. Moniammatillinen työryhmä ei antaisi lausuntoa, ellei todellista tarvetta olisi. Eli tarve on kasvanut merkittävästi.” -Sosiaalityöntekijä


Kysyntä on kasvanut, mutta kyse ei ole yleisestä sijaishuollon asiakasmäärien noususta, vaan siitä, että entistä suuremmalla osalla nuorista ongelmat ovat vaikeampia ja monisyisempiä. Entistä useammat nuoret käyvät hoitojaksoilla useammin kuin kerran. Keskimäärin EHO-jakson pituus on 70 päivää ja jonot jaksolle ovat pitkät – muutamista viikoista useisiin kuukausiin, pisimmillään jopa vuoden. 

Huolenaiheena nähdään myös viime vuosien muutos EHO-jaksojen asiakkaiden ikäjakaumassa. Aiemmin asiakkaat olivat täysi-ikäisyyttä lähestyviä nuoria, mutta viime vuosina osastoille on tullut yhä enemmän lapsia ja nuoria, jotka ovat iältään lähempänä osastojen 12 vuoden alaikärajaa. 

Palveluiden rajapintojen kehittämistä 

Selvityksen mukaan pääsääntöisesti EHO-jaksolle asetetut tavoitteet saavutetaan hyvin. EHO-jaksojen ongelmaksi tunnistetaan kuitenkin vaikutusten pysyvyys. Ongelmien juurisyihin ei EHO-jaksoilla juuri voida vaikuttaa. EHO-jaksolla saadaan nuorelle esimerkiksi pidempiaikainen päihteetön jakso, mutta itse päihdeongelmaa EHO ei ratkaise. Tämän vuoksi prosesseja ja rajapintoja erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulisi kehittää aiempaa yhtenäisemmiksi. 

Ratkaisuksi esitetään usein EHO-jaksojen pidentämistä, jotta nuorten ongelmiin voitaisiin pureutua entistä paremmin. EHO-jaksot on kuitenkin tarkoitettu nopeiksi ja lyhytkestoisiksi rajoitustoimenpiteiksi, joiden ei ole tarkoitus eikä mahdollisuuskaan vastata laajempiin päihde- ja mielenterveysongelmiin. Tällaisen osaamisen kehittäminen koulukoteihin ei ole käytännössä mahdollista eikä perusteltua. 

Valtion koulukotien EHO-osastojen erikoistuminen tietyntyyppisiin haasteisiin nähdään potentiaalisena kehitysmahdollisuutena sekä asiakaskunnan tarpeisiin vastaamisen että henkilökunnan osaamisen näkökulmasta. Osastojen erikoistuminen mahdollistaisi samankaltaisista ongelmista kärsivien nuorten keskinäisen ja vertaistuellisen kohtaamisen sekä uusien työntekijöiden hakeutumisen suoraan osaamistaan vastaaville osastoille.

Lisätietoja

Tiina Ristikari

Ristikari on aiemmin toiminut kehitysjohtajana Itlassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Joukko nuoria ilta-auringossa meren rannalla kaupungissa.
Blogit
|
14.08.2026
Systeemisen muutoksen mittaaminen haastaa nopeiden tulosten tavoittelun
Yhteisövaikuttavuustyön verkostopäivillä käsiteltiin systeemisen muutoksen mittaamista. Siinä on keskeistä näkökulman laajentaminen yksittäisistä tuloksista koko järjestelmään.
Nainen ja kaksi lasta leikkivät lumessa aurinkoisena päivänä.
Tapahtumat
Miksi suomalainen perhekeskusverkosto on ainutlaatuinen koko maailmassa?
Webinaarissa kuullaan muun muassa perhekeskustyötä toteuttavien ammattilaisten käytännön kokemuksia sekä esimerkkejä hyvinvointialueilta.
8.10.2026
15.00-17.00
Verkossa
Mies hymyilee, taustalla lapsi tekee kuperkeikkaa sohvalla
Uutiset
|
13.08.2026
Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Vantaa-Keravalla
Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet ovat liittyneet viimeisimpinä mukaan lapsiperheiden palvelujärjestelmää uudistavaan yhteisövaikuttavuustyöhön. Kaikkia kolmea yhdistää tavoite lisätä perhekeskustyön vaikuttavuutta.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Tapahtumat
Kirjan julkistamistilaisuus: Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun
Tervetuloa Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun -kirjan julkistamistilaisuuteen Helsingin keskustakirjasto Oodiin (3. kerros, Saarikoski-matto) 31.8.2026 klo 17.00!
31.8.2026
17.00-18.20
Helsingin keskustakirjasto Oodi
Neljä iloista lasta juoksemassa käytävällä.
Uutiset
|
12.08.2026
KiVa Koulu vähentää kiusaamista tutkitusti vaikuttavasti 
Suomessa kehitetty KiVa Koulu –ohjelma ennaltaehkäisee koulukiusaamista ja puuttuu siihen tehokkaasti: menetelmä sai arvion 5/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Alakouluikäinen lapsi hymyilee iloisesti koulun käytävällä.
Blogit
|
06.08.2026
Miten lasten kokemukset muuttavat palveluita?
Miten lasten, nuorten ja perheiden kokemukset voivat aidosti vaikuttaa palveluihin, joiden tarkoitus on tukea heidän hyvinvointiaan? Singaporen käytäntötutkimuskonferenssissa tarjottiin vastauksia kysymykseen, jonka kanssa moni tutkija ja kehittäjä kamppailee.