Uutiset>Uutiset
28.03.2022

Tiina Ristikari Itlan tutkimusprofessoriksi

Itlan kehitysjohtaja, dosentti Tiina Ristikarille on myönnetty Itlan tutkimusprofessorin arvonimi. Tutkimusprofessorin arvonimi myönnetään ensimmäistä kertaa.

Itlan hallitus on myöntänyt tutkimusprofessorin arvonimen Tiina Ristikarille, joka toimii Itlassa innovaatio-toimintalinjan kehitysjohtajana sekä Samalta viivalta – Ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelman johtajana. Arvonimi on määräaikainen vuosille 2022–2024.

Ristikari on tutkinut erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä perhepalveluiden kehittämistä. Erityisen kiinnostunut hän on lapsiperheköyhyydestä, sijaishuollossa varttuneiden lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista sekä pärjäävyyttä edistävien palvelumallien kehittämisestä.

Ristikarille on juuri myönnetty Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dosentuuri.


”Olen todella ilahtunut sekä dosentin että tutkimusprofessorin arvonimistä ja ajattelen, että tutkimusprofessuuriin nimittäminen osoittaa, kuinka tärkeänä Itla pitää tutkimusperustaisuutta kaikessa toiminnassamme. Parasta työssäni on saada tehdä työtä lapsiperheiden arjen kysymysten kanssa ja etsiä niihin ratkaisuja eri toimijoiden yhteistyönä. Tässä kaikessa etenkin translationaalisella tutkimuksella on merkittävä rooli”, kertoo Tiina Ristikari.



”Tutkittu tieto on monessa mielessä säätiöllemme ydinkysymys, kun haetaan ratkaisuja lasten hyvinvoinnin kysymyksiin. Säätiö onnittelee Tiina Ristikaria dosentin arvonimestä ja kolmevuotisesta tutkimusprofessorinimityksestä”, toteaa toimitusjohtaja, professori Petri Virtanen.


Itlan sääntöjen mukaan yhdellä säätiön toimihenkilöllä voi olla tutkimusprofessorin arvonimi. Nimityksestä päättää Itlan hallitus. Edellytyksenä arvonimen myöntämiselle on joko dosentin tai professorin pätevyys.


Lisätietoja

Tiina Ristikari

Ristikari on aiemmin toiminut kehitysjohtajana Itlassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tapahtumat
Kuvittele jos, yksinäisyyttä ei olisi
Miten yksinäisyys vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin? Miten voisimme vähentää yksinäisyyttä ja onko jotain, mitä voisimme oppia nuorilta? Entä jos eläisimmekin maailmassa, jossa yksinäisyys ei määritä kenenkään arkea?
11.5.2026
17.00-19.00
Kuutio, 2. krs Oodi Helsingin keskuskirjasto, Helsinki
Podcast
|
23.02.2026
Miksi lasten ja nuorten luontosuhdetta tulisi vahvistaa?
Suomalaisten kunnioittava suhde luontoon ja ympäristöön on ristiriitainen, jos huomioon otetaan kulutus. Ylikulutuspäivä koittaa jälleen huhtikuussa eli suomalainen kulutustahti edellyttäisi…
Artikkelit
|
17.02.2026
Puhetapoja eron jälkeisestä vanhemmuudesta
Miten eron jälkeinen vanhemmuus rakentuu isien ja äitien puheessa? Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisia vanhemmuuteen liittyviä puhetapoja eronneiden isien ja äitien puheesta on löydettävissä.
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.