Tutkimus: Väestönmuutosta tulee ennakoida nyt varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa

Suuressa osassa maata lasten määrä vähenee

Lasten ja nuorten ikäluokat supistuvat vuoteen 2040 mennessä suurimmassa osassa maata. Maakunnallisesti väestönmuutoksen kehitys alle 7-vuotiaiden osalta on negatiivisinta (yli 20 prosentin suhteellinen väheneminen) Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa.  Lapsiväestö kasvaa odotusten mukaan vain Pirkanmaalla ja Uudellamaalla sekä Lapissa Inarin kunnassa. Vuoteen 2040 mennessä väestönmuutoksen kehitys on 7–14-vuotiaiden osalta negatiivinen kaikissa maakunnissa. Väheneminen on maltillisinta Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Maakuntien sisällä on kuitenkin odotettavissa suuria vaihteluja lapsimäärien kehityksessä.

Toinen merkittävä muutos on vieraskielisen väestön kasvu ja sen vaikutukset varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Vieraskielinen lapsiväestö kasvaa ennusteiden mukaan huomattavasti pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Tieto kuntien työkaluna

Väestöennusteet osoittavat, että muutos vaikuttaa kuntiin eri tavoin. Väestönmuutoksen ohella on myös muita tekijöitä, kuten paikallinen maantiede, jotka vaikuttavat varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen järjestämiseen. Kokonaisuuden kannalta keskeistä on tunnistaa ero varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lapsimäärien muodostumisessa. Kouluikäisten lasten määrä on sama kuin oppivelvollisuusikäluokkien koko, kun taas varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä kytkeytyy osallistumisasteeseen ja on vaikeammin ennakoitavissa.

Tutkimus osoittaa, että kunnat hyödyntävät saatavilla olevaa tietoa väestönmuutoksesta sekä pyrkivät tuottamaan tarvittaessa lisätietoa paikallisten tietotarpeiden täyttämiseksi. Kunnissa onkin tarpeen ennakoida muutoksia pitkällä aikavälillä, koska esimerkiksi palveluverkon muutosprosessit vievät aikaa.

Suosituksista tukea muutokseen

Väliraporttiin on koottu toimenpidesuosituksia sekä lyhyelle että pidemmälle aikavälille. Suosituksilla halutaan tuoda konkreettisia keinoja väestönmuutoksen haasteisiin vastaamiseksi niin kuntien kuin valtion tasolla. Tulevaisuuden ennakointia ja päätöksentekoa varten on koottu seuraavat suositukset:

1. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ja tarkoituksenmukaisen saatavuuden turvaaminen.
2. Kuntien muutosvalmiuden tukeminen.
3. Palveluketjujen toiminnan varmistaminen taitekohdassa.
4. Lasten kuulemismenettelyn kehittämistarve.
5. Alueellinen ja koulutuksellinen tasa-arvo ja lasten sivistykselliset oikeudet.
6. Kuntien ja valtion toiminnan yhteensovittaminen.

”Väestönmuutosten ennakointiin pitäisi kiinnittää kunnissa tulevina vuosina aivan erityistä huomiota, koska väestönmuutokset vaikuttavat kuntien toiminnallisiin edellytyksiin, talouteen ja palveluihin. Olisi tärkeää, että muutoksissa otetaan huomioon YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen ja Suomen kansallisen lapsistrategian vaatimukset lasten kuulemisesta, osallistamisesta ja lasten oikeuksien turvaamisesta”, toteaa professori Petri Virtanen Itlasta.

Vuoden 2023 aikana Muuttuva väestö -tutkimushankkeessa kehitetään työkaluja väestönmuutokseen vastaamiseksi, luodaan malli lasten kuulemiseen sekä tehdään kansainvälistä vertailua eri maiden toimenpiteistä. Tutkimushanke päättyy vuoden loppuun mennessä, jolloin julkaistaan hankkeen loppuraportti.

Monitieteistä tutkimushanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimushanke toteutetaan osana opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2020–2022 toteuttamaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa parantavaa Oikeus Oppia – kehittämisohjelmaa.

Lisätietoja