Itlan ja Oulun yliopiston yhteisövaikuttavuustyön tavoitteena on tukea lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen, kehitysympäristöjen sekä yhteisöjen uudistumista tutkimuksen avulla. Yhteisövaikuttavuustyön avulla pyritään vahvistamaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden pärjäävyyttä ja sujuvaa arkea.

Edistämme Suomessa yhteisövaikuttavuustyötä, jossa hyödynnetään systeemiajattelua ja yhteisövaikuttavuus-viitekehystä (Kania & Kramer, 2011) ihmisten ja yhteiskunnan kompleksisten ja monialaista yhteistyötä vaativien ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteisövaikuttavuus-malli tarkastelee toimijoiden ja tekojen keskinäisiä riippuvuussuhteita sekä vahvistaa toimijoiden yhteisen tavoitteen saavuttamiseen tarvittavia toimia.

Yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa vauhditamme yhteisövaikuttavuus-viitekehyksen tutkimusta ja soveltamista Suomessa. Itla ja Oulun yliopisto toimivat yhteisövaikuttavuustyön taustatukena. Osana taustatukea toimii jatkossa virtuaalinen yhteisövaikuttavuusalusta, joka tukee yhteisövaikuttavuustyötä ja sitä toteuttavia alueellisia tahoja.

Yhteisövaikuttavuustyön uutisia

Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvässä uutiskirjeessä avaamme alueellisessa oppimisverkostossa meneillään olevaa työtä ja uusia aloitteita sekä kansallista kehittämistyötä. Kerromme yhteistyöstämme kaupunkien ja hyvinvointialueiden kanssa ja kuvaamme tutkimusta ja tutkimusverkoston toimintaa. Lisäksi kerromme yhteisövaikuttavuustyön ajankohtaisista tilaisuuksista, tapahtumista ja julkaisuista.

Yhteisövaikuttavuus-viitekehys

Yhteisövaikuttavuus-viitekehys (collective impact) on John Kanian ja Mark Kramerin Yhdysvalloissa 2011 kehittämä malli, jonka avulla ratkaistaan tietoisesti yhdessä monimutkaisia, kompleksisia ongelmia, joihin liittyy useita eri toimijoita.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja pärjäävyyden edistämiseksi tarvitaan laaja joukko toimijoita. Yhteisövaikuttavuus-mallin avulla yhteistyötä tehdään tavoitteellisesti yhdessä toimialoista riippumatta. Yhteisövaikuttavuus syntyy näiden eri toimijoiden yhteiseen tavoitteeseen sitoutuneesta työstä. Yhteisövaikuttavuus-mallia noudattavassa työssä on kyse ryhmästä eri sektoreiden avaintoimijoita, jotka ovat sitoutuneet toimimaan yhteisen tavoitteen eteen ratkaistakseen tietyn sosiaalisen ongelman tai vahvistaakseen tiettyä kehityskulkua. Tästä esimerkkinä toimii lasten ja perheiden pärjäävyyden vahvistaminen.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja pärjäävyyden vahvistamista ja eheän kasvun tukemista tavoittelevan toiminnan mahdollistamiseksi tarvitaan kaikkien kehitysympäristöjen, palvelujen ja perheen lähiyhteisön ja verkoston systemaattista, koordinoitua yhteistyötä (Kania & Kramer, 2011). 

Yhteisövaikuttavuuden viitekehys sisältää viisi toimintaperiaatetta, joiden kaikkien tulee täyttyä, jotta toimintaa voidaan kutsua yhteisövaikuttavuudeksi. Tässä se eroaa perinteisistä yhteistyömalleista.

1 .YHTEINEN TAVOITE

Tulemme yhteen ja määrittelemme tavoitteen/

ongelman ja luomme yhteisen vision sen ratkaisemiseksi.

2. JAETUT YHTEISET MITTARIT

Seuraamme edistymistä yhteisillä mittareilla, mikä mahdollistaa jatkuvan oppimisen.

3. TOISIAAN VAHVISTAVAT TOIMET

Oma toimintamme mahdollistaa muiden liittymisen työhön sekä onnistumisen siinä. Koordinaatiorakenne.

4. JATKUVA VUOROPUHELU

Rakennamme luottamusta ja suhteita kaikkien osallistujien kesken.

Molemmin suuntaista palautetta ja sitä seuraavia tekoja.

5. KEHITTÄMISEN TAUSTATUKIRAKENNE  “Backbone”

Muodostamme tiimin, joka on omistautunut tukeman CI aloitteen työtä sen kaikissa vaiheissa pitkäjänteisesti.

Katso video Yhteisövaikuttavuus – viisi periaatetta pärjäävyyden vahvistamiseksi. Videon kesto on alle kaksi minuuttia.

Video löytyy myös englanniksi sekä ruotsiksi Itlan Youtube-kanavalta.

Lapsuuden rakentajat podcast 2: Yhteisövaikuttavuus

Kuuntele myös Lapsuuden rakentajat podcastin jakso, jossa Oulun yliopiston työelämäprofessori Mika Niemelä ja sosiaalineuvos Hannu Kallunki Raahesta keskustelevat yhteisövaikuttavuudesta.