Uutiset>Uutiset
27.08.2025

Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukemiseen tarkoitettu Sisukas-toimintamalli arvioitavana Kasvun tuessa

Kasvun tuki arvioi Sisukas-toimintamallin, jonka tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun sijaishuollossa asuvien lasten pärjäävyyttä koulunkäyntiä tukemalla. Sisukas-toimintamalli on tärkeää arvioida uudelleen, sillä siitä on tehty uutta tutkimusta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.

Sisukas-toimintamallilla pyritään tukemaan sijaishuollossa asuvien 6–16-vuotiaiden lasten koulunkäyntiä. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lasten syrjäytymistä yhteistyössä sosiaalityön, perheen ja koulun kanssa. Menetelmä sopii kaikille huostaanotetuille ja pitkäaikaisesti sijaishuollossa asuville esi- ja perusopetusikäisille lapsille.

Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa. Kyseessä on menetelmän arvioinnin päivitys: menetelmä on aiemmin arvioitu Kasvun tuessa vuonna 2019.

– Kirjallisuushaussa löytyi suomalaista ja muuta pohjoismaista tutkimusta, jonka laatua arvioi nyt kaksi koulutettua arvioitsijaa, kertoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.

Moniammatillista tukea koulunkäyntiin

Sisukas on lastensuojelun sijaishuollon työskentelymalli, joka on tarkoitettu lastensuojelun sijaishuollossa asuvien 6–16-vuotiaiden lasten koulunkäynnin tukemiseen. Sisukas-toimintamallissa sosiaalityöntekijä, erityisopettaja ja psykologi muodostavat moniammatillisen työtiimin, joka kartoittaa lapsen tilanteen, tekee tiivistä yhteistyötä sekä järjestää oppimisympäristön lapsen tarpeita vastaavaksi.

Sisukas-menetelmässä korostuvat lapsen osallisuus ja voimavaranäkökulma. Keskeistä on lapsen tilanteen huolellinen ja kokonaisvaltainen kartoittaminen, yhteistyön tiivistäminen sekä oppimisympäristön järjestäminen lapsen tarpeita vastaavaksi. Sovitut tukitoimet kirjataan oppimissuunnitelmaan. Menetelmän vaikuttavuutta seurataan koulutapaamisissa moniammatillisena yhteistyönä sekä arvioidaan seurantakartoituksella. Seuranta jatkuu peruskoulun loppuun.


”Kirjallisuushaussa löytyi suomalaista ja muuta pohjoismaista tutkimusta, jonka laatua arvioi nyt kaksi koulutettua arvioitsijaa.”


Menetelmää koordinoi Pesäpuu ry. Menetelmästä on olemassa myös alle kouluikäisille tarkoitettu versio Pikku sisukas.

– Molempiin menetelmiin on olemassa oma oppaansa. Pikku sisukkaan vaikuttavuutta ei kuitenkaan ole vielä tutkittu,  Backman kertoo.

Arviot systemaattisina katsauksina

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina. Systemaattisten katsausten avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä niissä haetaan keskeisistä kansainvälisistä tietokannoista kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta.

Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tavoitteeseen suomalaisessa kontekstissa.

– Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti, Backman kertoo.

Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen tasosta ja menetelmän tarjoamasta käyttöönoton tuesta. 

– Menetelmän uudelleenarviointi aloitettiin loppukeväästä, ja se valmistuu tämän vuoden aikana ainakin vertaisarviointikuntoon, mutta julkaiseminen voi mennä keväälle 2026, Backman sanoo.

Sisukas-toimintamallin arvio julkaistaan Kasvun tuen menetelmäpankissa ja Kasvun tuki -aikakauslehdessä.


Lisätietoja

Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
11.11.2026
Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Itla selvitti, kuinka lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa. Asiantuntijat ehdottavat valtioneuvostolle vuosittain koottavaa pitkän aikavälin tilannekuvaa, jonka avulla tieto hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden kehityksestä saataisiin tiiviimmäksi osaksi julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi hallituskausittain tulisi toteuttaa riippumaton arvio Suomen kehityksen suunnasta suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.