24 h työpaja – Varsinais-Suomessa tartuttiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen uudella tavalla
Miten kaupunki, hyvinvointialue ja järjestöt voivat yhdessä pysäyttää lasten hyvinvointiin vaikuttavia kielteisiä kehityskulkuja? Miten sekä inhimillisiä että taloudellisia kustannuksia voidaan hillitä – ja samalla rakentaa toimivampi, lapsi- ja perhelähtöinen kokonaisuus?
Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia 30 osallistujan voimin 24 h työpajassa maaliskuun alussa. 24 h työpaja järjestettiin Suomessa lapsiperhetoimijoiden kentällä ensimmäistä kertaa, ja sen toteuttivat Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Turun kaupunki, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ja Itla.
Osallistujat heittäytyivät haasteiden parissa työskentelyyn rohkeasti ja heidän tarmokkuutensa ratkaisujen kehittämisessä oli vakuuttavaa, kuvaavat työpajan fasilitaattorit Mari Hirvonen (Itla) ja Lari Karreinen (Osana).
Mikä 24 h työpaja?
24 h työpaja on menetelmä, jossa tietyn alueen keskeiset toimijat kokoontuvat vuorokaudeksi intensiiviseen yhteiskehittämiseen. Taustalla on ajatus siitä, että monimutkaisia, niin sanottuja viheliäisiä ongelmia ei voida ratkaista siiloutuneissa organisaatioissa eikä nopeissa palavereissa. Tarvitaan aikaa, dialogia ja yhteistä ajattelua, jotta päästään riittävällä tasolla syventymään ratkaistaviin kysymyksiin sekä luotaamaan katsetta riittävän pitkälle tulevaisuuteen – yhdessä jaettuihin tavoitteisiin, jotka on mahdollista saavuttaa yhteisin toimin ja pitkäjänteisellä yhteisjohtamisella.
Malli 24 h työpajaan tulee Hollannista
Saimme kimmokkeen 24 tunnin työskentelymalliin Itlan johtamiskoulutuksen opintomatkan tuliaisina Hollannista. Varsinais-Suomesta mukana olleet tai muuten malliin tutustuneet Krista Ryödi Varhasta, Anu Parantainen Turun kaupungilta ja Miia Hänninen Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöistä innostuivat 24 h työpajasta ja näkivät siinä mahdollisuuden oman alueensa kehittämiseen.
Hollannissa valtionhallinto ja paikalliset toimijat ovat käyttäneet 24 h työpajoja muun muassa tulevaisuuden skenaarioiden rakentamiseen, lainsäädännöllisten ja kokeellisten toimintamallien tarkasteluun sekä käytännön toimeenpanon suunnitteluun.
Miksi tällaista työpajaa tarvitaan?
Lasten, nuorten ja perheiden elämä ei noudata hallinnon ja organisaatioiden rajoja. Hyvinvointia haastavat ilmiöt kytkeytyvät toisiinsa, ja niiden ratkaiseminen edellyttää yhteen toimivaa ekosysteemiä.
Varsinais-Suomessa työskentelyä ohjasi tahto rakentaa yhteinen strateginen tavoite ja visio sekä riittävän konkreettiset käytännön askeleet, joihin kaikki osallistuvat tahot – hyvinvointialue, kaupunki ja järjestöt – sitoutuvat.
Varsinais-Suomen työpajan lähtökohdat olivat:
- Ilmiölähtöisyys: Tarkastellaan asioita lasten ja perheiden elämästä käsin – ei organisaatiokaavioista.
- Systeeminen ymmärrys: Tunnistetaan, että muutokset syntyvät eri toimijoiden ja toimien välisessä vuorovaikutuksessa, eivät yksittäisissä toimenpiteissä.
- Ekosysteeminen yhteisjohtaminen: Tarkastellaan miten johdetaan monitoimijaista kokonaisuutta, joka tukee lasta – ja sitä, miten se tehdään yhdessä.
Työpaja loi tilan, jossa osallistujat saattoivat irrottautua arjen kiireistä ja keskittyä yhteiseen tehtävään ilman sähköposteja, valmiita vastauksia tai puolustettavia organisaatiorajoja.
Työpajassa syntyi ratkaisuja ja askeleet jatkoon
24 h työpaja toimi alkusysäyksenä konkreettisen toimenpidesuunnitelman toteuttamiseen alueellisessa yhteistyössä.
Ryhmä tunnisti yhdessä neljä haastetta:
- palvelujärjestelmän kyky auttaa ja vastata lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin
- perheiden kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen
- kouluyhteisön kyky tukea erilaisten lasten oppimista, hyvinvointia ja yhteisöön kuulumista
- yhteisen tilannekuvan ja vaikuttavien ratkaisujen kohdentaminen.
Näiden haasteiden ratkaisemiseksi syntyi viisi toimenpidekokonaisuutta, joissa kahdessa korostui yhteisen tilannekuvan ja datapankin rakentaminen parempien, ennakoivien ja oikein kohdennettujen yhteisten toimenpiteiden mahdollistamiseksi. Seuraavat kaksi keskittyivät vanhemmuuden vahvistamiseen ja perhe- ja yhteisökeskeisyyden edistämiseen. Viimeisessä ratkaisussa tavoiteltiin selkeyttä oikea-aikaisiin ja saavutettaviin palveluprosesseihin sekä varhaisen monialaisen yhteistyön käytäntöihin.
Osallistujat eivät olleet kokoontunut vastaavaan tapaamiseen hyvinvointialueuudistuksen jälkeen, jolloin kunnat ja sote-toimijat organisoituivat erillisiksi palveluorganisaatioiksi. Ilo ja voimaantuminen kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta välittyi osallistujien olemuksesta läpi työpajan. Osallistujat antoivat täyden panoksensa, ja yhteinen dialoginen ongelmanratkaisukyky oli vaikuttavaa ja loi toivoa haastavienkin ongelmien ratkaisemiseksi – yhteistyöllä.
Ensimmäisen 24 h työpajan kokemukset osoittavat, että kun annetaan tilaa, aikaa ja lupa pysähtyä, syntyy yhteistä ymmärrystä, sitoutumista ja rohkeita ratkaisuja – jopa 24 tunnissa.
Itlassa aiomme mallintaa 24 h työpajaa työskentelytapana laajempaankin käyttöön tulevaisuudessa.
Uutiset
