Muutoksen johtaminen – Tanssia tähtien kanssa
Systeemisen muutosjohtamisen koulutuksessa oli mukana poikkihallinnollisia johtajaryhmiä kuudelta alueelta Suomesta. Koulutusprosessin ytimessä oli kehittää hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen kykyä työskennellä yhdessä lapsi- ja tarvelähtöisesti. Osallistujat kokivat, että heidän kykynsä tarttua ajankohtaisiin ilmiöihin ja luoda uusia toimintamalleja yhdessä parani merkittävästi.
Systeeminen johtamistapa auttaa muotoilemaan palvelut tarvelähtöisesti
Yhteisövaikuttavuuden keskiössä on lapsiperheiden tukena työskentelevien organisaatioiden toiminnan kehittäminen niin, että ne tarttuvat tuen tarpeisiin ajoissa, toteuttavat tuen antamista yhteistyössä ja riittävän pitkään. Tähän tavoitteeseen ei päästä ilman, että myös johtamisen ohjenuoraksi otetaan kokonaisvaltainen, toimintamalleja ja niiden välistä vuorovaikutusta tarkasteleva systeeminen johtamistapa.
Koulutusprosessi koostui viidestä teemamoduulista ja aluekohtaisista kehittämistehtävistä. Tiedollisten, taidollisten ja menetelmällisten yhteisjohtamisen valmiuksien kehittymistä vauhditettiin voimavara- ja ratkaisukeskeisellä valmennusotteella. Se auttoi muuntamaan tiedon oivalluksiksi ja jaetut haasteet yhteiskehittämiseksi.
Johtamisen taitoja on tärkeä kehittää, sillä muutos on jatkuvaa
Vaikka monialaisuuden ja yhteistyön tarve on laajasti ymmärretty lasten ja nuorten palveluissa, osallistujat totesivat, että yhteisövaikuttavuuden edellyttämässä yhteisjohtamisessa ollaan pääsääntöisesti aivan uuden äärellä. Oppivan yhteiskehittämisen keinoin päästiin muokkaamaan toimintarakenteita joustaviksi ja paremmin paikallista tilannetta palveleviksi. Myös asiakkaat hyötyivät ja taloudelliset vaikutuksetkin olivat suotuisat. Ilman yhteistyötä prosessit helposti pitkittyvät ja muuttuvat kalliimmiksi.
Osallistujien mukaan oli myös hyödyllistä kuulla, miten toisella alueella on ratkaistu kaikille ajankohtaisia kysymyksiä. Oman johtajana kehittymisen osalta koulutusprosessi muistutti siitä, mitä voin itse tehdä. Julkisen sektorin palvelujen ja rakenteiden muutosmyllerryksen keskellä johtamisen vaatimustaso ei ole vähenemässä, vaan päinvastoin, se kasvaa. Ei siis ole yhdentekevää, kuinka tavoitteita edistetään.
Turun kaupungin erityisasiantuntija Virpi Mäkinen kiteytti koulutusprosessin lopussa systeemisen muutosjohtamisen ohjenuoran väkevällä tavalla TTK-periaatteeksi: ”Muutosjohtaminen onnistuu vain, jos se on tavoitteellista, tarkoituksenmukaista ja kivaa”!
Tässä tanssissa ”kiva” muistuttaa siitä, että muutosjohtamisen pitää luoda myönteistä työskentelykulttuuria, vaikka ja etenkin, kun lasten ja nuorten palveluiden ongelmia ollaan ratkaisemassa aikapaineisessa ja resurssiniukassa tilanteessa kaupunkien ja hyvinvointialueiden haastavilla yhdyspinnoilla.
Johtajan tehtävä on sanottaa oleellista ja luoda yhteistä kieltä
Perinteisesti johtaminen on nähty tavoitteiden asettamisena, resurssien jakamisena ja toiminnan valvomisena.
Systeemisessä muutosjohtamisessa johtajan avaintehtävä on kuitenkin yhä useammin:
• kuunnella
• yhdistää ihmisiä
• rakentaa yhteistä ymmärrystä
• mahdollistaa oppimista
• pitää suunta näkyvissä
• vahvistaa merkityksellisyyttä.
Vaikuttavuutta synnytetään luomalla olosuhteet, joissa ihmiset, yhteisöt ja järjestelmät kykenevät oppimaan yhdessä.
Systeemisen muutosjohtamisen koulutus laajenee uusille alueille
Hyvän kokemuksen pohjalta Itla jatkaa systeemiseen muutosjohtamiseen valmentamista. Koulutuksen toinen toteutus lähtee liikkeelle lokakuussa, ja mukaan on tulossa lisää alueita, joilla yhteisövaikuttavuus on otettu lasten, nuorten ja perheiden palveluiden strategiseksi kehittämistavaksi.
Uutiset
