Uutiset>Blogit
27.01.2023

Väestö muuttuu – miten kunnat ovat valmistautuneet muutokseen?

Kuntien väestönmuutoksen seurauksiin on etsittävä ratkaisuja ennakoivasti. Muuttuva väestö -tutkimushankkeen tavoitteena on ymmärtää väestönmuutoksen vaikutuksia paikallisesti ja kansallisesti varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa.

Monitieteinen tutkimushanke käynnistettiin syksyllä 2021, kun Helsingin yliopisto, Itla ja MDI saivat opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen vuosille 2021–2023. Muuttuva väestö -tutkimushankkeessa on neljä näkökulmaa väestönmuutoksen vaikutuksiin:

  • Väestönmuutoksen tämänhetkiset vaikutukset varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetukseen.
  • Kuntien strategiat ja tarpeet väestönmuutokseen vastaamiseksi varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa.
  • Väestönmuutoksen vaikutukset lapsen oikeuksiin ja sivistyksellisen tasa-arvon toteutumiseen sekä vaikutusten seurantaan.
  • Lasten ja nuorten näkemykset sekä osallisuus.

Ratkaisuja on etsittävä ennakoivasti

Vuonna 2022 Suomessa oli Kuntaliiton mukaan 309 kuntaa. Kunnat ovat hyvin erikokoisia ja kaiken kaikkiaan kuntien olosuhteet ja lähtökohdat ovat erilaisia. Muuttuva väestö -tutkimushankkeessa kerättävän tiedon avulla ymmärretään paremmin sitä, miten kunnat ovat varautuneet väestönmuutokseen liittyviin kysymyksiin, millainen väestönmuutosten vaikutusten kirjo on eri kunnissa sekä miten lapset ja nuoret kokevat heidän arkeensa vaikuttavat muutokset.

Ratkaisuja on etsittävä ennakoivasti, jotta kunnat ja myös valtio voivat varautua muutoksiin. Väestönmuutosta tulee tarkastella kokonaisuutena, mutta ymmärtäen, että kuntien varsin erilaiset lähtökohdat on otettava huomioon. Väestönmuutos koskettaa kaikkia kuntia, mutta vaikutukset ovat erilaisia.

Mitä tiedämme nyt?

Ennusteen mukaan lasten määrä kasvaa 2030-luvulla muutamassa suuremmassa kaupungissa, mutta suurimmassa osassa kuntia lasten määrä vähenee. Tulevien vuosikymmenten aikana erikielisten lasten määrä kasvaa varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa lähes kaikissa kunnissa. Väestönmuutokseen tulisi jatkossa varautua niin käytännön tasolla lasten, nuorten ja perheiden kohtaamisissa kuin esimerkiksi kuntien suunnittelussa ja osaajien koulutuksessa.

Tutkimuksen tuloksena työkaluja

Vuonna 2023 tutkimushankkeessa kehitetään yhdessä asiantuntijoiden, kuntien ja valtion kanssa työkaluja väestönmuutokseen vastaamiseen erityisesti kunnissa, mutta myös muilla hallinnon tasoilla. Huomiota kiinnitetään erityisesti lapsen oikeuksiin ja sivistykselliseen tasa-arvoon.

Muuttuva väestö -tutkimushankkeen väliraportti julkaistaan 8. helmikuuta Tiedekulmassa. Julkaisutilaisuuteen kokoontuvat myös kuntapanelistit keskustelemaan kuntien kokemuksista liittyen väestönmuutoksen vaikutuksiin varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa. Toivotamme kaikki aiheesta kiinnostuneet tervetulleeksi paikan päälle Tiedekulmaan tai seuraamaan tilaisuutta etänä.

Kirjoittaja
Anni Kyösti
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.