Uutiset>Blogi
22.02.2023

Miten lasten määrä muuttuu kunnissa seuraavien 20 vuoden aikana?

Lasten määrän ennakointi on avainasemassa kuntien tulevaisuuden palveluiden suunnittelussa. Esi- ja perusopetuksessa olevien lasten määrään vaikuttaa syntyvyys ja maahan muuttavan vieraskielisen väestön määrä, varhaiskasvatuksen osalta myös sinne hakeutuminen.

Koska lasten määrästä ei ole vielä syntymättömien ikäluokkien osalta tietoa, tulevaisuuden suunnittelussa on nojauduttava ennusteisiin. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI laski kuusi ennustetta lasten määrän kehityksestä seuraaville 20 vuodelle.

Kuusi ennustetta syntyvyyden arvion mukaan

Alle 16-vuotiaiden lasten määrän ennusteet vuosille 2021–2040 perustuvat syntyvyyteen. Ennustemalleissa tarkastellaan syntyvyyttä viimeisen i) 30, ii) 20, iii) 10 vuoden ja iv) vuosien 2015–2019 keskiarvon mukaan sekä vuosien 1990–2020 v) korkeimman ja vi) matalimman syntyvyyden mukaan.

Kuvio 4.4. Alle 16-vuotiaan väestön absoluuttinen muutos kuudessa eri syntyvyyden ennusteessa vuosina 2021–2040 verrattuna vuoden 2021 tilanteeseen Suomessa.

Lasten määrän muutos vuoteen 2021 verrattuna on kuvattu yllä olevassa kuviossa kuuden ennusteen mukaan. Vain yhden ennusteen mukaan alle 16-vuotiaiden määrä kasvaa parinkymmenen vuoden aikana. Käytännössä kaikissa ennusteissa lasten määrä vähenee seuraavan kymmenen vuoden aikana. 2030-luvun lasten määrään vaikuttaa tulevan syntyvyyden kehitys – elpyykö lasten määrän kehitys vai jatkuuko supistuminen.

Alueelliset erot ennusteissa

Vaikka syntyvyyden lasku tulee useimpien ennusteiden mukaan näkymään koko Suomessa, se painottuu alueellisesti eri tavoin. Tämä vaikuttaa lasten määrään vaihtelevasti eri alueilla. Alla olevassa kuviossa on esitetty todennäköinen alle 16-vuotiaan väestön kehitys seuraavien 20 vuoden aikana.

Kuvio 2. Alle 16-vuotiaiden väestön määrän todennäköinen kehitys useimmissa ennusteissa vuosina 2021–2040 kunnittain verrattuna vuoden 2021 tilanteeseen Suomessa.

MDI:n laskemat ennusteet huomioivat syntyvyyden lisäksi vieraskielisen väestönkehityksen, mikä poikkeaa Tilastokeskuksen tekemästä väestöennusteesta. Erikielisten lasten määrän kehitys on tärkeä tieto kuntien ennakointityön kannalta. Erikielisten lasten määrä vaikuttaa niin henkilöstöresursseihin, henkilöstön osaamistarpeisiin kuin tilasuunnitteluun.

Suunnitelmia on tehtävä epävarmuudesta huolimatta

Tulevaan syntyvyyteen ja vieraskielisten lasten määrään liittyvästä epävarmuudesta huolimatta tulevaisuutta on suunniteltava kunnissa jo nyt. Esimerkiksi kuntien palveluverkkoihin tehtävät muutosprosessit ovat pitkiä ja ne perustuvat ennakointitietoon. Kuntien ennakointityön pohjaksi laaditut erilaiset mallit luovat melko yhtenäistä kuvaa siitä, millaista kehitys tulee olemaan. Kuntien haasteena on kuitenkin arvioida ja ennakoida lapsiväestön jakaantumista kunnan sisällä eri alueiden välillä. Tarpeellisena näyttäytyy lisäksi sen pohtiminen, millä tavalla valtio pystyy kunnille osoitettavassa rahoituksessa ja tuessa huomioimaan hyvin erilaiset kuntien tilanteet ja paikalliset haasteet.


Kirjoittaja
Marko Merikukka

Toimin Itlassa tiedeasiantuntijana. Aloitin tehtävässäni vuonna 2020. Kasvun tuessa vastaan psykososiaalisten menetelmien eli interventioiden ja toimintamallien vaikuttavuusarviointiprosessista. Lisäksi olen Kasvun tuki -aikakauslehden päätoimittaja. Vuodesta 2024 alkaen toimin vastuuopettajana Helsingin yliopiston Vaikuttavat menetelmät ja toimintamallit tutkimusperustaisessa päätöksenteossa -kurssilla, joka on osa sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelmaa.

Ennen Itlaa työskentelin yli 10 vuotta THL:ssä, jossa toimin tilastotieteilijänä useissa eri projekteissa. Olen tutkinut muun muassa sukupuolitauteja (Finnish Maternity Cohort -aineistossa), naisten hormonivalmisteita, keskosia, nuorten mielenterveyttä, työkyvyttömyyseläkkeitä ja koulupudokkuutta. Pisimpään toimin Kansallinen syntymäkohortti 1987 ja 1997 -hankkeessa, jossa lopulta vastasin tutkimuksen lisäksi hankkeen lupa-asioista.

Peruskoulutukseltani olen tilastotietelijä (FM, Oulun yliopisto, 2010). Vuonna 2020 väittelin (FT, Oulun yliopisto, kansanterveystiede) lapsuuden elinolojen yhteyksistä aikuisuuden hyvinvointiin, joka perustui THL:n kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineistoon.

Tutustu asiantuntijaan
Kirjoittaja
Anni Kyösti

Olen projektitutkija Osallisuus palveluissa -tutkimuksessa (STN/Right to Belong -konsortio). Tutkimuksessa tarkastellaan yksinäisyyttä ja ostrakismia palvelujärjestelmän näkökulmasta.

Aloitin Itlassa vuoden 2022 alussa Muuttuva väestö -tutkimushankkeessa (2021-2023), jossa tarkasteltiin väestönmuutoksen vaikutuksia varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Aiemmin olen tehnyt monipuolisesti tutkimusta kuntien toiminnasta ja johtamisesta.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Blogi
|
12.06.2024
Pirkanmaan perhekeskuksessa uskotaan yhteisölliseen tekemiseen
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti Pirkanmaan perhekeskusverkostossa keskitytään sisällön kehittämiseen, yhteisiin rakenteisiin, kaikkien toimijoiden mukaan ottamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelija Katariina Hämäläinen kuvaavat yhteisövaikuttavuusverkostoa lottovoiton kaltaiseksi korkeakouluksi, johon tulee itse aktiivisesti liittyä.
Alueellinen oppimisverkosto
Yhteisövaikuttavuus
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Uutiset
|
07.06.2024
Lasten ja nuorten terapiatakuu: Itla ehdottaa asiantuntijaryhmän perustamista psykososiaalisten menetelmien kansallista valintaa varten  
Itla on jättänyt lausunnon lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen. Toteamme lausunnossa, että terapiatakuun toteuttamisen koordinointi sekä psykososiaalisten menetelmien valinta tulee toteuttaa huolella ja menetelmiä olla saatavilla kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti. Ehdotamme perustettavaksi kansallista asiantuntijaryhmää, joka tukisi hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa.
Kasvun tuki
Nainen tekee töitä tietokoneella.
Tapahtuma
|
31.05.2024
Implementaatiotutkimus ja käytännön implementointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa: Kohti kestäviä ratkaisuja
Miten sote-palveluiden vaikuttavuutta voi vahvistaa implementointiin liittyvän tutkimustiedon avulla? Tervetuloa kuulemaan uusista tutkimustuloksista sekä niiden hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa!
Ke 30.10.2024
9:00-15:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki (Itla) ja verkossa
Kasvun tuki
Uutiset
|
30.05.2024
Tutkimus: Sosiaaliturva ei tasaa lapsiperheiden köyhyyseroja Suomessa
Kansainvälisessä lapsiperheköyhyystutkimuksessa selvisi, että Suomessa sosiaaliturvaetuudet vähentävät enemmän kolmilapsisten perheiden kuin yksilapsisten perheiden köyhyyttä. Köyhyys on tästä huolimatta yleisempää monilapsisissa perheissä.
Lapsiperheköyhyys
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Vieraskynä
|
28.05.2024
Nyt on toiminnan aika – Radanvarsifoorumi vauhdittaa yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen
Pandemian jälkeisessä Suomessa lasten ja nuorten elämää haastaa eri tavoin ilmenevä pahoinvointi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston perustama Radanvarsifoorumi pyrkii tukemaan yhteistyötä ja ratkomaan ongelmia yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Tapahtuma
|
27.05.2024
Kenen ääni kuuluu kriiseissä?- Hyvin sanottu -keskustelufestivaali
On tärkeää pohtia, millä toimilla pandemian pitkäaikaisvaikutuksiin voitaisiin puuttua.
28.9.2024
10.45–12.15
Sibeliustalo, Lahti
PANDEMICS-ohjelma