Uutiset>Uutiset
14.06.2022

Politiikkasuositus: Lasten yhdenvertaisten koulutuspolkujen saavuttamiseksi tarvitaan kunnianhimoisempia toimia

Selkeä vastuunjako, yhteiset tavoitteet ja seuranta sekä yhdenvertaisuuden teeman sisällyttäminen koulutukseen ovat keskeisiä keinoja keventää perhetaustan merkitystä koulutuspolkuihin.

Suomessa on koulutusjärjestelmä, joka pystyy tukemaan monia muita maita paremmin tasavertaisia mahdollisuuksia oppia. Nyt julkaistava politiikkasuositus nostaa esiin kuitenkin kolme keskeistä ongelmaa, jotka koskevat sote- palvelujen, kunnan ja valtion sekä opetushenkilöstön rooleja.

Yhteisten, kunnianhimoisten tavoitteiden kirkastaminen

Sekä ammattilaiset että päättäjät ovat huolissaan pois käännyttämisen ja vastuun siirtelyn kulttuurista. Lapsen ja perheen siirtäminen palvelusta toiseen tai ammattilaiselta toiselle rasittaa arkea ja heikentää turvallisuuden tunnetta. Tarvitaan tutkimusta siitä, miksi näin toimitaan, ja miten tilannetta voitaisiin parantaa.

Ongelman ratkaiseminen edellyttää yhteistä tahtotilaa ja rakenteellisia uudistuksia. Koska olemassa olevaan tilanteeseen on helppo tyytyä, tarvitaan kunnianhimoa tehdä asiat entistä paremmin. Pois käännyttämisen kulttuuri korjataan yhteisellä tahtotilalla ja rakenteilla, jotka mahdollistavat eri sektoreiden yhteisen työn perheiden arjen tueksi.

Yhteiset tavoitteet ja seurantajärjestelmä

Kunnilla on vahva itsehallinto koulutuksen järjestämisessä. Kunnilla on kuitenkin eri lähtökohdat koulutuksen laadukkaaseen järjestämiseen. Kahden politiikkatason – kuntien ja valtion – rinnakkaisuus vaikeuttaa yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien toteuttamista.

Kuntien erojen vuoksi sattuma, eli mihin kuntaan lapsi syntyy, vaikuttaa lapsen koulutuspolkuun ja siihen, miten perhetausta ohjaa koulutusmahdollisuuksia. Kuntien erojen tasaaminen edellyttää laadunvarmistusjärjestelmää, jolla huolehditaan siitä, että lapsen oikeudet koulutuksessa toteutuvat. Lisäksi päätöksenteon eri tasojen yhteistyön parantamiseksi tarvitaan jaettua tilannekuvaa ja jaettuja tavoitteita. Kun tavoitteet ovat selvät, valtio, hyvinvointialueet ja kunnat voivat tehdä yhdessä sopimuksia, jotka parantavat koululaisten hyvinvointia ja oppimista.

Kasvatus- ja opetusalojen koulutukseen osaamistavoitteisiin ja sisältöihin teemaa tukevia lisäyksiä

Opettajalla on suuri merkitys myös yhdenvertaisten oppimismahdollisuuksien kannalta.

Opettajankoulutukset eivät huomioi riittävällä tavalla erityisopetuksen, opinto- ja uraohjauksen ja monialaisen yhteistyön kysymyksiä, eivätkä näin ollen valmista opetushenkilöstöä käytännön työssä väistämättä eteen tulevaan monialaiseen yhteistyöhön.

Tärkeää olisi myös lisätä opettajaksi opiskelevien ymmärrystä perhetaustan vaikutuksesta koulutuspolkuihin muun muassa sosioekonomisen tilanteen sekä kieli- ja kulttuuritaustan osalta. Tavoitteena tulisi olla lisätä tietoisuutta vaikutuksista ja keinoja vähentää niitä – myös uudistamalla koulutusjärjestelmän rakenteita.


Lisätietoja

Tiina Ristikari

Ristikari on aiemmin toiminut kehitysjohtajana Itlassa.


Itlan Samalta viivalta -ohjelma etsii ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen. Ohjelman alussa selvitettiin, mitä tutkimustiedon perusteella voidaan sanoa perhetaustan yhteydestä koulutukseen, ja miten tähän yhteyteen voidaan vaikuttaa. Selvityksessä hyödynnettiin ilmiökarttamenetelmää, jossa monimutkaista ilmiötä lähestytään yhdistämällä asiantuntijatietoa ja systemaattista tiedonhakua. Prosessi sisälsi kolme keskustelua, joissa tutkijat, ammattilaiset ja päättäjät pohtivat aiheeseen liittyviä keskeisiä teemoja ja myyttejä. Ratkaisuehdotukset eivät suoraan edusta keskustelujen osallistujien näkemyksiä.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.