Miten lasten määrä muuttuu kunnissa seuraavien 20 vuoden aikana?

Koska lasten määrästä ei ole vielä syntymättömien ikäluokkien osalta tietoa, tulevaisuuden suunnittelussa on nojauduttava ennusteisiin. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI laski kuusi ennustetta lasten määrän kehityksestä seuraaville 20 vuodelle.

Kuusi ennustetta syntyvyyden arvion mukaan

Alle 16-vuotiaiden lasten määrän ennusteet vuosille 2021–2040 perustuvat syntyvyyteen. Ennustemalleissa tarkastellaan syntyvyyttä viimeisen i) 30, ii) 20, iii) 10 vuoden ja iv) vuosien 2015–2019 keskiarvon mukaan sekä vuosien 1990–2020 v) korkeimman ja vi) matalimman syntyvyyden mukaan.

Kuvio 4.4. Alle 16-vuotiaan väestön absoluuttinen muutos kuudessa eri syntyvyyden ennusteessa vuosina 2021–2040 verrattuna vuoden 2021 tilanteeseen Suomessa.

Lasten määrän muutos vuoteen 2021 verrattuna on kuvattu yllä olevassa kuviossa kuuden ennusteen mukaan. Vain yhden ennusteen mukaan alle 16-vuotiaiden määrä kasvaa parinkymmenen vuoden aikana. Käytännössä kaikissa ennusteissa lasten määrä vähenee seuraavan kymmenen vuoden aikana. 2030-luvun lasten määrään vaikuttaa tulevan syntyvyyden kehitys – elpyykö lasten määrän kehitys vai jatkuuko supistuminen.

Alueelliset erot ennusteissa

Vaikka syntyvyyden lasku tulee useimpien ennusteiden mukaan näkymään koko Suomessa, se painottuu alueellisesti eri tavoin. Tämä vaikuttaa lasten määrään vaihtelevasti eri alueilla. Alla olevassa kuviossa on esitetty todennäköinen alle 16-vuotiaan väestön kehitys seuraavien 20 vuoden aikana.

Kuvio 2. Alle 16-vuotiaiden väestön määrän todennäköinen kehitys useimmissa ennusteissa vuosina 2021–2040 kunnittain verrattuna vuoden 2021 tilanteeseen Suomessa.

MDI:n laskemat ennusteet huomioivat syntyvyyden lisäksi vieraskielisen väestönkehityksen, mikä poikkeaa Tilastokeskuksen tekemästä väestöennusteesta. Erikielisten lasten määrän kehitys on tärkeä tieto kuntien ennakointityön kannalta. Erikielisten lasten määrä vaikuttaa niin henkilöstöresursseihin, henkilöstön osaamistarpeisiin kuin tilasuunnitteluun.

Suunnitelmia on tehtävä epävarmuudesta huolimatta

Tulevaan syntyvyyteen ja vieraskielisten lasten määrään liittyvästä epävarmuudesta huolimatta tulevaisuutta on suunniteltava kunnissa jo nyt. Esimerkiksi kuntien palveluverkkoihin tehtävät muutosprosessit ovat pitkiä ja ne perustuvat ennakointitietoon. Kuntien ennakointityön pohjaksi laaditut erilaiset mallit luovat melko yhtenäistä kuvaa siitä, millaista kehitys tulee olemaan. Kuntien haasteena on kuitenkin arvioida ja ennakoida lapsiväestön jakaantumista kunnan sisällä eri alueiden välillä. Tarpeellisena näyttäytyy lisäksi sen pohtiminen, millä tavalla valtio pystyy kunnille osoitettavassa rahoituksessa ja tuessa huomioimaan hyvin erilaiset kuntien tilanteet ja paikalliset haasteet.

Kirjoittaja

Marko Merikukka

Toimin Itlassa tiedeasiantuntijana. Aloitin tehtävässäni vuonna 2020. Kasvun tuessa vastaan psykososiaalisten menetelmien eli interventioiden ja toimintamallien vaikuttavuusarviointiprosessista. Lisäksi olen Kasvun tuki -aikakauslehden päätoimittaja. Vuodesta 2024 alkaen toimin vastuuopettajana Helsingin yliopiston Vaikuttavat menetelmät ja toimintamallit tutkimusperustaisessa päätöksenteossa -kurssilla, joka on osa sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelmaa.

Ennen Itlaa työskentelin yli 10 vuotta THL:ssä, jossa toimin tilastotieteilijänä useissa eri projekteissa. Olen tutkinut muun muassa sukupuolitauteja (Finnish Maternity Cohort -aineistossa), naisten hormonivalmisteita, keskosia, nuorten mielenterveyttä, työkyvyttömyyseläkkeitä ja koulupudokkuutta. Pisimpään toimin Kansallinen syntymäkohortti 1987 ja 1997 -hankkeessa, jossa lopulta vastasin tutkimuksen lisäksi hankkeen lupa-asioista.

Peruskoulutukseltani olen tilastotietelijä (FM, Oulun yliopisto, 2010). Vuonna 2020 väittelin (FT, Oulun yliopisto, kansanterveystiede) lapsuuden elinolojen yhteyksistä aikuisuuden hyvinvointiin, joka perustui THL:n kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineistoon.

Tutustu asiantuntijaan

Kirjoittaja

Anni Kyösti

Olen projektitutkija Osallisuus palveluissa -tutkimuksessa (STN/Right to Belong -konsortio). Tutkimuksessa tarkastellaan yksinäisyyttä ja ostrakismia palvelujärjestelmän näkökulmasta.

Aloitin Itlassa vuoden 2022 alussa Muuttuva väestö -tutkimushankkeessa (2021-2023), jossa tarkasteltiin väestönmuutoksen vaikutuksia varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Aiemmin olen tehnyt monipuolisesti tutkimusta kuntien toiminnasta ja johtamisesta.

Tutustu asiantuntijaan