Uutiset>Blogit
16.04.2025

Yhteisövaikuttavuustyössä tärkeintä on säilyttää asiakas keskiössä

Yhteisövaikuttavuustyö etenee mainiosti Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeessä. Yhteisjohtamisen käytäntöjen kanssa on päästy vauhtiin, ja parhaillaan käynnistetään asiakastyön yhteisiä rakenteita. Haastavinta muutoksen toteuttamisessa on erilaisten näkökulmien kohtaaminen. Ratkaisu on vuorovaikutus.

”Kun oivalletaan, että jokainen katsoo asiaa tietystä vinkkelistä, voidaan niistä koota yhteinen kokonaisnäkemys. Tärkeintä on säilyttää asiakas keskiössä ja ymmärtää hänen todellisuuttaan”, korostavat perhekeskusasiantuntija Milla Mäkikomsi Oma Hämeestä ja hyvinvointipäällikkö Anne Riihilahti Hattulan kunnasta.

Yhteisövaikuttavuustyö muodostuu kahden toisiaan tukevan rakenteen – johtamisen ja käytännön työn – varaan. Oma Hämeen maakunnallisilla ja seudullisilla yhteistyöryhmillä on omat vakiintuneet toimintatapansa: maakunnallisissa ryhmissä keskitytään strategiseen johtamiseen, kun taas seudullisissa käsitellään arkisempia johtamisen ja yhteistyön kysymyksiä. Parhaillaan alueella luodaan asiakastyötä tukevia rakenteita.

”Huomasimme, että tarvitsemme monialaisen verkoston, jossa yksittäisten asiakkaiden asioiden sijaan edistetään yhteisön hyvinvointia laajemmin. Tähän tarpeeseen syntyi Arkitiimiksi kutsuttu yhteisöllinen rakenne ja sen rinnalle asiakaskohtainen Oma Tiimi”, Milla Mäkikomsi kertoo.

Arkitiimien keskeisenä tavoitteena on tutustuttaa samalla alueella asiakastyötä tekeviä toisiinsa, kehittää eri toimijoiden monialaista ajattelua ja tehdä havaintoja asukkaiden elinympäristöstä. Arkitiimit myös järjestävät yhdessä asukkaille suunnattua toimintaa, kuten ryhmiä, teemapäiviä ja tapahtumia.

Oma Tiimi taas on monialainen verkostotyön malli, jota hyödynnetään, kun yksittäisen asiakkaan tai perheen ympärille tarvitaan usean eri organisaation muodostama verkosto. Malli on kehitetty yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja asiakkaiden kanssa, ja se otetaan Kanta-Hämeessä käyttöön vuoden 2025 aikana.

Arkitiimeissä kannattaa hyödyntää olemassa olevia rakenteita

Arkitiimit käynnistettiin Oma Hämeessä viime vuonna kokeiluna. Niitä on testattu onnistuneesti muun muassa Hattulassa, jossa tiimiin kuuluu edustajia koulusta, nuorisotyöstä, ehkäisevästä päihdetyöstä, poliisista, asumisneuvonnasta, työllisyyspalveluista, Hämeenlinnan ammattiopistosta, seurakunnasta ja järjestöistä.


”Ei kannata perustaa uusia työryhmiä, jos kunnassa on valmiiksi olemassa jokin laaja ryhmä.”


”Ei kannata perustaa uusia työryhmiä, jos kunnassa on valmiiksi olemassa jokin laaja ryhmä. Meillä arkitiimi liitettiin osaksi jo aiemmin toiminnassa ollutta yhteistyöelintä, Hattula-verkkoa”, Anne Riihilahti vinkkaa

Milla Mäkikomsi kehuu Hattulan ratkaisua.

”Alkuperäinen idea olikin, että arkitiimi voidaan toteuttaa jo olemassa olevassa rakenteessa, ja Hattula on tässä edelläkävijä. Kannustamme myös muita kuntia miettimään vastaavantyyppisiä, juuri niille sopivia ratkaisuja.”

Vuoden kestäneen kokeilun jälkeen arkitiimien todettiin vuodenvaihteessa tarvitsevan vielä kehittämistä. Tiimejä työstetään tänä keväänä, ja ne on tarkoitus ottaa uudelleen käyttöön huhtikuussa entistä laajempina kokonaisuuksina.

Oleellisinta on tiedonkulku eri ammattiryhmien kesken

Oma Hämeessä on työstetty myös Oma Tiimi -rakennetta jo pidemmän aikaa. Tiimin mallinnus on pian valmis, ja se otetaan käyttöön vaiheittain. Tavoitteena on sujuvoittaa sen avulla monialaista verkostotyötä. Myös Hattulassa odotetaan innostuneena Oma Tiimi -työskentelyä. Palavereissa tulee olemaan edustettuna monia ammattiryhmiä eri organisaatioista, ja Anne Riihilahtea kiinnostaa etenkin tiedon kulun onnistuminen.

”Jotta työryhmä toimii, pitää mielestäni tietää, mitä toisen toimenkuvaan kuuluu. Tällöin syntyy luottamus, uskalletaan kertoa asioista ja ottaa niihin kantaa.”

Myös muutosvastarinta edistää muutosta

Milla Mäkikomsin ja Anne Riihilahden mielestä vaikeinta yhteisövaikuttavuustyössä on saada erilaiset näkökulmat kohtaamaan.

”Lähestymme elämää, ilmiöitä ja ihmisyyttä eri tavoilla sekä nostamme tilanteista esiin eri asioita. Myös organisaatioissamme on erilaiset rakenteet ja toimintalogiikat”, Mäkikomsi luettelee. 


”Tärkeintä on säilyttää asiakas koko keskiössä ja ymmärtää hänen todellisuuttaan. Tämä vaatii rohkeutta luopua asiantuntijaroolista.”


Ratkaisu ongelmaan on vuorovaikutus.

”Kun oivalletaan, että jokainen katsoo asiaa jostakin näkökulmasta, voidaan niistä koota yhdessä näkemys koko tilanteesta. Tärkeintä on säilyttää asiakas koko ajan keskiössä ja ymmärtää hänen todellisuuttaan. Tämä vaatii rohkeutta luopua asiantuntijaroolista.”

Muutokset ovat herättäneet myös vastarintaa, mutta se on Mäkikomsin mielestä vain hyvä asia: kriittiset äänet ovat tärkeitä, kun puretaan olemassa olevia ratkaisuja uusien muodostamiseksi. Niiden avulla huomataan kohtia, joita pitää pysähtyä pohtimaan tarkemmin.

Myös Hattulassa Arkitiimi kohtasi aluksi hieman vastustusta, mutta nyt laaja toimijajoukko on havaittu hyväksi. Epäilykset vähentyivät, kun muutoksissa edettiin pienin askelin ja osalliset saivat itse miettiä, miten asioita voisi tehdä toisin.

Toimintakulttuurin muuttaminen on suuri kasvumatka

Milla Mäkikomsi kertoo, että yhteisövaikuttavuustyön edistäminen Oma Hämeessä on ollut hänelle suuri kasvumatka.

”Teemme isoa toimintakulttuurin muutosta ja kasvamme toisenlaiseen tapaan ajatella ja tehdä.  Seuraava iso haasteemme on mukauttaa palveluvalikoimaamme asiakkaiden nykyisiin tarpeisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että luovumme rohkeasti joistain asioista lisätäksemme toisia. Päätösten on kuitenkin perustuttava tietoon, jolloin rajalliset resurssit voidaan kohdentaa asiakasta hyödyttävimmin.”

Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!


Lisätietoja

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mari.hirvonen@itla.fi

044 363 7276
Oona Palosaari

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

oona.palosaari@itla.fi

040 586 0560
Mika Niemelä

Mika Niemelä toimii Oulun yliopistossa tutkijana.

Eija Viitala

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

eija.viitala@itla.fi

040 182 2401

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Kaksi nuorta juttelee turkoosinvärisen pöydän ääressä tiilitalon edustalla.
Blogit
|
05.05.2026
Palautetietoisessa työotteessa johtajan tärkein tehtävä on olla utelias
Mistä palautetietoista työotetta tulisi johtaa – ylhäältä, alhaalta vai organisaation läpi? Kenen vastuulla palautetietoinen työote oikeastaan on? Lyhyt vastaus kuuluu: kaikkien – mutta eri tavoin.
Podcast
|
29.04.2026
Mitä pojille kuuluu?
Manosfääri, looksmaxxing – erilaisia elämäntapoja ja miehuuden ohjenuoria välittyy pojille ja nuorille miehille muun muassa somen kautta. Mistä oikeastaan olemme…
Poika ja tyttö istuvat ulkoportaikon aidalla kesäisessä kaupungissa.
Uutiset
|
22.04.2026
TRT tukee sodille ja luonnonkatastrofeille altistuneiden lasten toipumista vaikuttavasti 
TRT-ryhmämenetelmä tukee sodissa, konflikteissa tai luonnonkatastrofeissa traumalle altistuneiden tai yksin maahan tulleiden alaikäisten lasten ja nuorten selviytymistä tutkitusti vaikuttavasti: se sai arvion 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
20.04.2026
24 h työpaja – Varsinais-Suomessa tartuttiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen uudella tavalla
Varsinais-Suomen lapsiperhetoimijat kokoontuivat ensimmäistä kertaa 24 tunnin työpajaan. Osallistujat tunnistivat neljä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin haastetta ja viisi toimenpidekokonaisuutta niiden ratkaisemiseksi. Itlassa mallinnamme työskentelytapaa laajempaan käyttöön.
Tapahtumat
Yhdessä enemmän – dialogia tieteen ja käytännön välillä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi
Tiede ja käytäntö, sote ja kasvatus, ajattelu ja arki löytävät toisensa Tampereen yliopistolla maaliskuussa 2027.
17.3.-18.3.2027
Päivittyy myöhemmin
Tampereen yliopisto
Kaksi nuorta ihmistä takaapäin kuvattuna.
Uutiset
|
07.04.2026
UCLA Loneliness Scale sopii nuorten ja vanhempien yksinäisyyden mittaamiseen
Itla on alkanut arvioida mittareita, joilla arvioidaan lasten ja nuorten hyvinvointia, mielenterveyttä, arjen toimintakykyä sekä tuen tarvetta. Julkaisemme ensimmäisenä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen nuorten yksinäisyyttä mittaavasta UCLA Loneliness Scale –mittarista, joka sopii myös vanhempien yksinäisyyden kokemusten arviointiin.