Uutiset>Uutiset

Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa

Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.

Itlan Opaste-julkaisusarjassa julkaistu Lasten kuulemisen käsikirja antaa konkreettisia työkaluja ja välineitä lapsilähtöiseen lasten kuulemiseen. Veronica Salovaaran, Pauliina Hongiston, Mirjam Kallandin ja Julia Puumalaisen laatima käsikirja on tarkoitettu tukemaan kuntien viranhaltijoita sekä muita tahoja lasten kuulemisen toteuttamisessa.

Lasten oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin on turvattu niin Suomen perustuslaissa kuin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Jotta lasten oikeudet toteutuvat, on päätöksenteossa selvitettävä lasten ja lapsiperheiden etuja ja tarpeita.

Lasten kuuleminen lapsivaikutusten arvioinnin osana

Lasten kuuleminen on osa lapsivaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arvioinnilla pyritään tuottamaan tietoa siitä, miten jokin päätös tai toiminta vaikuttaa lapsiin. Lapsivaikutusten arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon myös lasten näkökulma, ja tämä on mahdollista lasten kuulemisen avulla.

Lasten kuulemisen käsikirjan lähtökohdiksi mainitaan lapsilähtöisyys ja paikkaperustaisuus. Lapsilähtöisessä näkökulmassa pyritään ymmärtämään lasten omat lähtökohdat ja tuodaan esiin heidän näkemyksensä mahdollisimman tarkasti. Paikkaperustaisella kuulemisella puolestaan tarkoitetaan sitä, että kuunnellaan juuri niitä lapsia, joita arvioitavana oleva muutos tai toiminta koskee.


”On tärkeää, että lapset otetaan mukaan heti suunnitteluprosessin alkuvaiheessa, ja että kuultavana olevat lapset edustavat kattavasti niitä lapsia, jota suunnitteilla oleva toiminta tai muutos koskee”, Veronica Salovaara kertoo.


Käsikirjasta apua kuulemisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin

Käsikirjassa sanalla lapsi viitataan kaikkiin alle 18-vuotiaisiin, ja käsikirja sopiikin niin pienten lasten kuin nuortenkin kuulemisen tueksi. Käsikirjan avulla voi suunnitella ja toteuttaa lasten kuulemisen sekä arvioida toteutetun kuulemisen laatua.

Käsikirja on laadittu osana vuosina 2021–2023 käynnissä ollutta tutkimushanketta Muuttuva väestö – Väestönkehityksen vaikutukset varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetukseen. Itlan, Helsingin yliopiston ja MDI:n toteuttama hanke tuotti tietoa siitä, miten väestönmuutokset vaikuttavat varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen järjestämiseen sekä palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen.

Kirjoittajien toiveena on, että kuulemisen koulutukset vakiintuisivat pian osaksi kuntien ja muiden toimijoiden käytänteitä, jotta lasten kuulemista voitaisiin toteuttaa yhdenmukaisesti kaikkialla.


”Muuttuva väestö -tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten näkemyksiä pidetään tärkeinä ja kunnissa halutaan tehdä lasten edun mukaisia päätöksiä. Lasten näkemysten selvittäminen vaatii osaamista, resursseja sekä selkeitä toimintamalleja, joiden avulla kuulemiset voitaisiin vakiinnuttaa osaksi kuntien käytäntöjä”, Pauliina Hongisto kertoo.


Mirjam Kallandin mukaan on tärkeää, että kouluissa ja päiväkodeissa luodaan rakenteita, jotka vahvistavat lasten ja nuorten osallisuutta ja kuulemista arjessa:


”Kuuleminen on myös arkista lasten ja nuorten tavoittamista ja asettumista yhteiseen pohdintaan. Jo se, että käytettäisiin päivittäin kymmenen minuuttia siihen, että pohdittaisiin yhdessä, miten tänään sujui ja mitä voisi huomenna tehdä paremmin, voisi lisätä yhteistä ymmärrystä ja yhteisön hyvinvointia.”


Käsikirja on julkaistu sekä suomen että ruotsin kielellä.

Lisätietoja

Lasten kuulemisen käsikirjasta

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.