Uutiset>Uutiset
25.03.2025

Kuudesta menetelmästä julkaistu uusi arvio

Kasvun tuen menetelmäpankissa on julkaistu päivitetty arvio kuudesta menetelmästä. Päivityksen saivat seuraavien menetelmien arviot: FHille-ohjelma, Vertti-ryhmät, Trappan, Vahvuutta vanhemmuuteen, Vanhempana vahvemmaksi ja VOIKUKKIA-vertaistukimenetelmä. Arviot julkaistaan myöhemmin myös Kasvun tuki -aikakauslehdessä.

Kuusi aiemmin arvioitua menetelmää on saanut uuden arvion. Menetelmät ovat seuraavat:

  • kouluvalmiuksien tukemiseen tarkoitettu FHille-ohjelma
  • mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien perheille vertaistueksi tarkoitettu Toimiva lapsi & perhe -menetelmät: Vertti-ryhmät
  • väkivaltaa perheessään tai lähisuhteissaan kokeneille lapsille tarkoitettu Trappan – Portaat
  • lapsen ja vanhempien myönteisen vuorovaikutuksen edistämiseen ja vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistamiseen tarkoitettu Vahvuutta vanhemmuuteen
  • vanhemman ja lapsen välisen myönteisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen tarkoitettu Vanhempana vahvemmaksi
  • lapsen sijoituksen vanhemmalle aiheuttaman kriisin läpikäyntiin tarkoitettu VOIKUKKIA-vertaistukimenetelmä.

Nämä ovat kaikki menetelmiä, joista edellisessä arvioinnissa ei saatu riittävää tutkimusnäyttöä tai dokumentoitua vaikuttavuusnäyttöä. 

Uudessa arvioinnissa Vahvuutta vanhemmuuteen ja Vanhempana vahvemmaksi -menetelmät saivat arvion 2/5 ja muut arvion 1/5. Kaikki menetelmät ovat hyvin kuvattuja ja teoreettisesti perusteltuja, mutta niistä ei ole vielä vaikuttavuusnäyttöä, eli menetelmien vaikuttavuudesta ei ole toistaiseksi tietoa. Arvion 2/5 saaneet menetelmät eroavat muista siinä, että niistä on tehty jonkin verran vertaisarvioitua tutkimusta mutta ei kuitenkaan vaikuttavuustutkimusta.

”Menetelmien näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta ei voida todentaa ilman vaikuttavuuden tutkimista”, sanoo tiedeasiantuntija Marko Merikukka.


”Menetelmien näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta ei voida todentaa ilman vaikuttavuuden tutkimista.”


Menetelmäpankki ajantasaiseksi

Menetelmät arvioitiin vuonna 2022 uudistetun arviointijärjestelmän mukaisesti. Menetelmäarviot perustuvat tutkimusnäyttöön.

”Aiemmat arviot olivat vuosilta 2016–2019, joten menetelmät oli tärkeää arvioida uudelleen, jotta Kasvun tuen menetelmäpankki olisi mahdollisimman ajantasainen”, sanoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina, joissa tietokannoista haetaan tietyillä hakukriteereillä kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta. Jotta tulokset olisivat Suomen olosuhteisiin sopivia, haussa huomioidaan vain tutkimukset, jotka on tehty korkean tulotason maissa.

”Kun kaikki arviot saadaan systemaattisiksi ja niihin on kirjattu arvioinnin pohjana oleva hakustrategia, jatkossa niiden päivittäminen on helpompaa”, Backman sanoo.

“Hakukriteerit myös kirjataan arvioon. Tällöin haku voidaan myöhemmin toistaa samoilla kriteereillä, jos arviota on tarve päivittää.”

Arvioinnin periaatteet on kirjattu myös tammikuussa 2025 julkaistuun Arviointioppaaseen.

Arviointijärjestelmän tavoitteena on tehdä psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuuden arvioinnista mahdollisimman järjestelmällistä ja läpinäkyvää. Myös arviointien vertailu helpottuu, kun ne on toteutettu saman rakenteen mukaisesti. 

Uudet menetelmäarviot on julkaistu Kasvun tuen menetelmäpankissa. Ne julkaistaan myös Kasvun tuki -aikakauslehdessä. 


Lisätietoja

Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644
Marko Merikukka

Tiedeasiantuntija

Tutkimusetiikan tukihenkilö

Science Specialist

Research Integrity Adviser

Kasvun tuki

marko.merikukka@itla.fi

040 647 5565

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Artikkelit
|
17.02.2026
Puhetapoja eron jälkeisestä vanhemmuudesta
Miten eron jälkeinen vanhemmuus rakentuu isien ja äitien puheessa? Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisia vanhemmuuteen liittyviä puhetapoja eronneiden isien ja äitien puheesta on löydettävissä.
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.
Lapsi kiikaroi metsässä.
Uutiset
|
03.02.2026
Ennuste lasten määrästä: Viidennes vähemmän lapsia – muutos näkyy lasten arjessa ja vaikuttaa asemaan yhteiskunnassa
Lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Syntyvyyden ja kuolleisuuden pieneneminen muuttaa perherakenteita, kun entistä harvemmalla on sisaruksia ja useammalla elossa olevia isoisovanhempia. Lasten määrän vähentyessä lasten ja nuorten asemaa, hyvinvointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee vaalia.
Joukko nuoria kävelee kadulla
Blogit
|
02.02.2026
Paikallisista tarpeista lähtevä kehittäminen – Radikaalia?
Julkisen sektorin toiminnan ja palveluiden kehittäminen paikallisista tarpeista lähtien on Suomessa uutta. Poikkeuksen tähän muodostaa yhteisövaikuttavuustyö, jota Itla toteuttaa eri alueilla kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa yhteistyössä.