Uutiset>Uutiset
30.05.2025

Nuorten aggression hallintaan tarkoitetut ART- ja A-ART-menetelmät arvioitavina Kasvun tuessa

Kasvun tuki arvioi Aggression Replacement Training (ART) -menetelmän, jonka avulla aggressiivisesti tai vetäytyvästi käyttäytyville nuorille voidaan opettaa valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen. Nyt tehtävässä arvioinnin päivityksessä otetaan huomioon myös A-ART, joka on Pohjoismaissa muokattu versio ART-menetelmästä. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.

ART-menetelmän tavoitteena on lisätä nuoren sosiaalisia taitoja, moraalisen päättelyn kehitystä ja aggression hallintaa. Se soveltuu ensisijaisesti aggressiopulmista kärsiville nuorille. Ryhmämuotoisessa menetelmässä harjoitellaan nuoren elämään kuuluvia arkitilanteita ja sen avulla vahvistetaan nuoren tunteiden säätelyä ja vihanhallintaa. 

Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa. Kyseessä on menetelmän arvioinnin päivitys: menetelmä on aiemmin arvioitu Kasvun tuessa vuonna 2018. 

”Nyt tehtävässä arviossa otetaan huomioon myös A-ART, joka on Pohjoismaissa adaptoitu eli suunnitelmallisesti muokattu versio ART-menetelmästä. A-ART-menetelmän kohderyhmä, tapaamiskertojen määrä, sisältö sekä koulutus eroavat ART-menetelmästä”, sanoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman. 


”Nyt tehtävässä arviossa otetaan huomioon myös A-ART, joka on Pohjoismaissa adaptoitu eli suunnitelmallisesti muokattu versio ART-menetelmästä.”


Suomessa käytössä ovat menetelmän molemmat versiot, mutta menetelmään koulutetaan pelkästään A-ARTin mukaisesti. Menetelmää koordinoi Suomessa Suomen ART ry.

”Suomen ART ry:n mukaan ARTissa ja A-ARTissa on paljon yhtenevää, mutta A-ARTin keinot sopivat paremmin nykypäivän Pohjoismaihin. A-ART on jossain määrin ARTia joustavampi, toisaalta A-ART edellyttää menetelmän toteuttajalta pohjakoulutusta”, Backman kertoo. 

Arviointia varten tehdyssä haussa ART-menetelmästä löytyi yli 10 vaikuttavuustutkimusta, joista osa oli Pohjoismaista ja osa muista korkean tulotason maista. A-ART-menetelmästä vaikuttavuustutkimusta ei toistaiseksi ole.

”Tällä hetkellä arvioidaan tutkimusten laatua ja soveltuvuutta arvioon”, Backman sanoo.

”Arvio tehdään ART-menetelmää koskevien tutkimusten pohjalta, mutta katsauksessa tarkastellaan molempien menetelmien kuvausten avulla, miten tutkimusnäyttö on sovellettavissa koskemaan A-ART-menetelmää.”

Rakentavan vuorovaikutuksen opettelua

ART-menetelmässä opetetaan valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen nuorille, joiden käyttäytymisessä on epäsosiaalisia piirteitä. Menetelmä sopii nuorille, jotka käyttäytyvät liiallisen aggressiivisesti tai vetäytyvästi. Menetelmä soveltuu noin 12-vuotiaista nuoriin aikuisiin, ja siitä on olemassa myös alakouluikäisille muokattu versio. Lisäksi menetelmää on käytetty osittain myös aikuisten kanssa.

ART-menetelmä on suunnattu nuorille, joilla käyttäytymiseen liittyviä ongelmia on ollut jo pidemmän aikaa, mutta se sopii myös varhaisvaiheen puuttumiseen, jos nuori itse on huomannut oman käyttäytymisensä aiheuttamat ongelmat ja on motivoitunut harjoittelemaan vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Arviot systemaattisina katsauksina

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina. Systemaattisten katsausten avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä niissä haetaan keskeisistä kansainvälisistä tietokannoista kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta. 

Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tavoitteeseen suomalaisessa kontekstissa. 

”Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti”, Backman kertoo. 

Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen tasosta ja menetelmän tarjoamasta käyttöönoton tuesta. 

”Systemaattisten kirjallisuuskatsausten julkaisuprosessiin kuuluu laadunvarmistuksena kaksoissokkoutettu vertaisarviointi, jossa sekä kirjoittajat että vertaisarvioijat ovat anonyymejä. Tämän vuoksi arvion julkaisuvalmiiksi saattamiseen kuluu aikaa”, Backman kertoo. 

ART- ja A-ART-menetelmien arvioitsijat saavat kirjoitustyön valmiiksi ensi syksynä, ja arvio julkaistaan loppuvuodesta 2025 tai viimeistään seuraavan vuoden alkupuolella Kasvun tuen menetelmäpankissa ja Kasvun tuki -aikakauslehdessä.


Lisätietoja

Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.