Uutiset>Uutiset
24.03.2025

Nuorten vaikeisiin käytösoireisiin tarkoitetusta MDFT-menetelmästä julkaistu uusi arvio

MDFT-menetelmästä eli monimuotoisesta perheterapeuttisesta työskentelystä on julkaistu uusi arvio Kasvun tuen menetelmäpankissa. Arvion mukaan menetelmästä on vahvaa dokumentoitua näyttöä, ja se saa arvion 5/5. MDFT-menetelmä on tarkoitettu 12–18-vuotiaille moninaisista käytös- ja päihdehäiriöistä kärsiville nuorille ja heidän perheilleen. Arvio julkaistaan myös seuraavassa Kasvun tuki -aikakauslehdessä.

MDFT-menetelmä (Multidimensional Family Therapy) on perhekeskeinen avohoitomuoto, joka on kehitetty riskiryhmään kuuluvien päihde- ja käytöshäiriöisten nuorten hoitoon. Menetelmästä on nyt julkaistu uusi arvio Kasvun tuen menetelmäpankissa.

Arvion mukaan menetelmästä on vahvaa vaikuttavuustutkimusta yhdysvaltalaisesta ja eurooppalaisesta kontekstista, mutta Suomen ja muiden Pohjoismaiden osalta ei ole tietoa. Menetelmä saa arvion 5/5, eli sen näyttö arvioitiin vahvaksi. 

”Menetelmällä on siis vahva vaikuttavuusnäyttö 12–18-vuotiaiden nuorten päihde- ja käytöshäiriöihin, kun sitä verrataan muihin samaan tarkoitukseen oleviin menetelmiin ja hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon”, sanoo tiedeasiantuntija Marko Merikukka.

Kyseessä on menetelmäarvioinnin päivitys. Menetelmä on arvioitu edellisen kerran Kasvun tuessa vuonna 2016, jolloin tehdyssä suppeassa katsauksessa sen näyttö arvioitiin vahvaksi.

Arvio päivittyi uudella tutkimustiedolla

MDFT-menetelmä arvioitiin vuonna 2022 uudistetun arviointijärjestelmän mukaisesti. Menetelmäarviot perustuvat tutkimusnäyttöön.

”Menetelmä oli tärkeää arvioida uudelleen, koska siitä on tehty viimeisten 10 vuoden aikana uutta tutkimusta, joka nyt saatiin mukaan arviointiin”, sanoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.

”Ilmiö on myös ajankohtainen, ja käytöshaasteisiin on tarjolla melko vähän vaikuttavia menetelmiä.”

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina, joissa tietokannoista haetaan tietyillä hakukriteereillä kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta. Jotta tulokset olisivat Suomen olosuhteisiin sopivia, haussa huomioidaan vain tutkimukset, jotka on tehty korkean tulotason maissa.

”Hakukriteerit myös kirjataan arvioon. Tällöin haku voidaan myöhemmin toistaa samoilla kriteereillä, jos arviota on tarve päivittää”, Backman sanoo.

”Systemaattisina katsauksina tehtyjä eri menetelmien arviointeja on myös helpompi vertailla keskenään.”

Arvioinnin periaatteet on kirjattu myös tammikuussa 2025 julkaistuun Arviointioppaaseen. Arviointijärjestelmän tavoitteena on tehdä psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuuden arvioinnista mahdollisimman järjestelmällistä ja läpinäkyvää. Myös arviointien vertailu helpottuu, kun ne on toteutettu saman rakenteen mukaisesti. 


”Menetelmä oli tärkeää arvioida uudelleen, koska siitä on tehty viimeisten 10 vuoden aikana uutta tutkimusta, joka nyt saatiin mukaan arviointiin.”


Hoito ulottuu nuoren ja vanhempien lisäksi perheen vuorovaikutusmalleihin sekä suhteisiin kouluun ja sotepalveluihin 

MDFT on tieteelliseen tutkimustietoon perustuva ennaltaehkäisevän avohoidon malli. Menetelmän kohderyhmänä ovat useista samanaikaisista psykiatrisista ongelmista sekä päihteiden väärinkäytöstä kärsivät 12–18-vuotiaat nuoret ja heidän perheensä. Menetelmää voidaan käyttää myös tukemaan esimerkiksi osastohoitoa sairaalassa tai suljettua päihdehoitoa. 

Vaikka MDFT sisältää ennalta määriteltyjä tavoitteita tapaamisille, se ei ole kapearajainen menetelmä vaan ennemminkin hoitosysteemi. Menetelmän toteutustavat voivat vaihdella, mutta yleisesti hoito ulottuu nuoren ja vanhempien lisäksi perheen vuorovaikutusmalleihin sekä nuoren ja perheen suhteisiin kouluun sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. 

MDFT-menetelmän kotipesä eli paikka, josta käsin menetelmää pyritään levittämään ja juurruttamaan on Hollannissa, mutta Suomessa toimii MDFT-menetelmän lähettiläs Jenna Sundholm, joka on terapian alankomaalaisen kouluttajatahon SJI:n (Stichting Jeugdinterventies) palkkaama. 

Uusi arvio MDFT-menetelmästä on julkaistu Kasvun tuen menetelmäpankissa. Se julkaistaan myös seuraavassa Kasvun tuki -aikakauslehdessä.  

Uusi arvio MDFT-menetelmästä on julkaistu Kasvun tuen menetelmäpankissa. Se julkaistaan myös seuraavassa Kasvun tuki -aikakauslehdessä. 


Lisätietoja

Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644
Marko Merikukka

Tiedeasiantuntija

Science Specialist

Kasvun tuki

marko.merikukka@itla.fi

040 647 5565

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.