Uutiset>Blogit
25.09.2025

Terapiatakuu tuli – mistä luotettavaa tietoa menetelmien vaikuttavuudesta? 

Psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuus on tällä hetkellä erityisen kiinnostuksen kohteena, sillä keväällä 2025 voimaan tullut lasten ja nuorten terapiatakuu edellyttää vaikuttavien menetelmien käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hyvinvointialueilla kaivataan nyt päätöksenteon tueksi kipeästi vaikuttavuustietoa menetelmistä. Tähän tarpeeseen vastaavat Itlan Kasvun tuen menetelmäpankkiin kootut menetelmäarviot.

Terapiatakuun tavoitteena on vahvistaa lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon saatavuutta perusterveydenhuollossa sekä mielenterveyden tuen saatavuutta sosiaalihuollon perustason palveluissa.

Lain toimeenpanosta vastaavat hyvinvointialueet, joiden palveluvalikoimiin kuuluu monia psykososiaalisia menetelmiä, jotka eivät ole tutkitusti vaikuttavia ja joiden soveltuvuudessa ammattilaisten arjen työhön on haasteita. Menetelmät on usein otettu käyttöön suurin kustannuksin, mutta ne eivät ole silti vakiintuneet osaksi palveluita.

Tämä merkitsee sitä, että lapset ja nuoret eivät välttämättä saa mielenterveysongelmiinsa vaikuttavaa tukea tehdyistä investoinneista huolimatta, ja hyvinvointialueet voivat menettää sekä rahaa että työaikaa. Alueilla kaivataankin kipeästi vaikuttavuustietoa menetelmistä päätöksenteon tueksi.

Itlan menetelmäpankki helpottaa vaikuttavan menetelmän löytämistä

Itla arvioi Suomessa käytössä olevien, lapsille ja alle 23-vuotiaille nuorille sekä heidän perheilleen suunnattujen psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta. Terapiatakuu tekee arviointityömme yhä tärkeämmäksi, sillä hyvinvointialueet tarvitsevat lasten ja nuorten menetelmistä vaikuttavuustietoa, jota ei ole järkevää tuottaa alueellisesti. Olemme koonneet menetelmäarviot hyvinvointialueiden ammattilaisten ja päättäjien päätöksenteon tueksi Itlan Kasvun tuen menetelmäpankkiin

Vaikuttavuuden lisäksi menetelmien soveltuvuudella käyttöympäristöön on iso merkitys niiden juurtumiselle ja sille, että vaikuttavat menetelmät tuottavat todellista hyötyä lapsille, nuorille ja perheille. Näiden asioiden huomioiminen hyvinvointialueilla varmistaa terapiatakuun tavoitteiden toteutumisen ja auttaa välttämään hukkainvestointeja.


Terapiatakuu tekee Itlan arviointityön yhä tärkeämmäksi, sillä hyvinvointialueet tarvitsevat lasten ja nuorten menetelmistä vaikuttavuustietoa, jota ei ole järkevää tuottaa alueellisesti.


Vaikuttavuutta arvioidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti useista eri näkökulmista

Menetelmien vaikuttavuuden arviointi on vaativaa ja edellyttää erityistä osaamista. Me Itlassa olemme erikoistuneet lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen psykososiaalisten menetelmien arviointiin, kun taas THL arvioi väestön hyvinvointia ja terveyttä edistävien HYTE-toimintamallien vaikuttavuutta.

Lisäksi eri asiantuntijatahot antavat vaikuttavuusnäyttöön perustuvia suosituksia hoidosta (Duodecimin Käypä hoito), sosiaali- ja terveydenhuollon käytännöistä ja toimintavavoista (Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus)) ja palveluista (sosiaali- ja terveysministeriön Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko)). Kansainvälisiä menetelmien vaikuttavuutta arvioivia tunnettuja tahoja ovat esimerkiksi norjalainen Ungsinn, yhdysvaltaiset Blueprints for healthy youth development ja California evidence-based clearinghouse for child welfare.

Itlan menetelmäarviot tukevat terapiatakuun toteuttamista vaikuttavasti

Suunnitelmallisesti käyttöönotettuina psykososiaaliset menetelmät tukevat parhaalla mahdollisella tavalla lasten ja nuorten mielenterveyttä. Siksi Itlan arvioinnit vastaavat aina kysymykseen: edistääkö menetelmä vaikuttavasti lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten mielenterveyttä Suomessa?

Menetelmäarviomme

  • sisältää perustason hoitoon ja tukeen sopivia menetelmiä sekä lisäksi menetelmiä, joita käytetään kouluissa ja varhaiskasvatuksessa sekä muissa monialaisissa ympäristöissä
  • huomioi näytön asteen lisäksi vaikutusten suuruuden – eli mitä suurempi vaikutus menetelmällä on laadukkaiden tutkimusten perusteella käytännössä, sitä korkeamman arvion menetelmä saa.

Arvioinnit perustuvat korkealaatuiseen tieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen, eri tieteenalojen asiantuntijoista koostuvan toimituskunnan ohjaukseen, kansainväliseen yhteistyöhön sekä eri maiden menetelmäpankkien huolelliseen vertailuanalyysiin. Näiden perusteella menetelmät sijoittuvat vaikuttavuusnäytön perusteella asteikolle 1–5(5).  Arvioinnit julkaistaan vertaisarvioituina systemaattisina katsauksina.

Menetelmien arvioiminen aloitettiin Itlassa 10 vuotta sitten, ja se perustuu norjalaiseen Ungsinn-arviointijärjestelmään.


Kirjoittajat

Marko Merikukka

Tiedeasiantuntija

Science Specialist

Kasvun tuki

marko.merikukka@itla.fi

040 647 5565
Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644
Noora Seilo.
Noora Seilo

Seilo on aiemmin toiminut kehittämispäällikkönä Itlassa.

040 185 3725
Marjo Kurki

Kehitysjohtaja

Director of Development

YOUNG -ohjelma

Kasvun tuki

marjo.kurki@itla.fi

044 271 0797

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.