Uutiset>Uutiset

Tutkimus: Väestönmuutos koettelee kuntia – ennakointi ja lasten kuuleminen jatkossa keskeistä

Suomessa meneillään oleva väestönmuutos vaikuttaa merkittävällä tavalla opetuksen järjestämiseen ja oppimisympäristöihin tulevaisuudessa. Muuttuva väestö -hankkeen tutkijat ovat laatineet laatukriteeristön lasten ja nuorten kuulemiseen päätöksenteossa sekä kunnille uudenlaisia indikaattoreita väestönmuutoksen seurantaan.

Muuttuva väestö – tutkimushankkeen väliraportin  väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten määrä vähenee lähes koko Suomessa, mutta vieraskielisten tai taustaltaan vieraskielisten lasten määrä kasvaa huomattavasti vuoteen 2040 mennessä. Helsingin yliopiston ja Itlan monitieteisessä tutkimushankkeessa on tutkittu väestönmuutoksen vaikutuksia varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen paikallisesta ja kansallisesta sekä kansainvälisestä näkökulmasta. Hankkeen loppuraportti Väestönmuutoksen vaikutukset varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestämiseen – kansalliset ja kansainväliset kokemukset, seurantaindikaattorit sekä lasten ja nuorten kuulemisen laatukriteeristö on julkaistu valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa.

Kunnat tulevat erilaistumaan jatkossakin

Kunnilta kerätyn kyselyaineiston perusteella valtaosassa kunnista on joko käynnissä tai suunnitteilla varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen toimialaa koskevia palveluverkkouudistuksia. Vastaajat näkivät kehityskohteena myös yhteistyön lisäämisen kuntien kesken. Kunnat ovat tyypillisesti keskittyneet lapsiväestömäärien ja palveluverkon tarkasteluun yksikkökohtaisesti.

Väestönmuutoksella on vaikutuksia koko Suomessa, mutta se merkitsee kunnille erilaisia asioita. Tutkimuksessa haastateltiin asiantuntijoita, joiden vastaukset tukevat näkökulmaa kuntien erilaistumisesta ja hyvin erilaisista paikallisista haasteista.


”Väestönmuutoksen haasteisiin on etsittävä ratkaisuja sekä rakenteellisesti että toiminnan kehittämisellä, esimerkiksi erilaisin kokeiluin. Kunnat tulevat jatkossakin erilaistumaan”, kertoo Itlan projektitutkija Anni Kyösti.


Lapsia ja nuoria halutaan kuulla lisää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen päätöksenteossa

Tutkimushankkeen väliraportista käy ilmi, että kunnissa koetaan tarvetta huomioida enemmän lasten ja nuorten näkemyksiä varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä, mutta keinoja kuulemiseen puuttuu. Loppuraporttiin laadittiin laatukriteeristö lasten ja nuorten kuulemiseen päätöksenteossa. Kriteeristö on tehty ensisijaisesti varhaiskasvatus- sekä esi- ja perusopetuspalveluiden kehittämisestä, suunnittelusta ja järjestämisestä vastaaville tahoille kuulemisen suunnittelun sekä laadun arvioimisen välineeksi. Ohjeistusta ja kriteeristöä voidaan kuitenkin soveltaa myös muilla toimialoilla.


”On hyvin tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta erilaisissa muutostilanteissa. Tutkimuksemme osoittaa, että lapsilla ja nuorilla on tärkeää tietoa, joka saattaa jäädä huomiotta, ellei lasten kuulemista tuoda päätöksenteon rakenteisiin. Lasten ja nuorten kuuleminen auttaa päättäjiä asettamaan lasten ja nuorten tarpeita etusijalle päätöksenteossa”, kommentoi Helsingin yliopiston professori Mirjam Kalland.



Helsingin yliopiston tutkijatohtori Veronica Salovaara jatkaa: ”Tutkimuksen tulosten mukaan kunnissa on vahva halu huomioida lasten ja nuorten näkemyksiä ja toteuttaa lasten ja nuorten kuulemisia laadukkaasti. Toivomme, että hankkeessa kehitetystä laatukriteeristöstä on kunnille hyötyä, ja että kehitystyö aiheen parissa jatkuu.”


Kunnille uudenlaisia indikaattoreita väestönmuutoksen seurantaan

Osana tutkimusta laadittiin indikaattorityökalu, johon on koottu kuntien kannalta keskeisiä indikaattoreita väestönmuutoksen seurantaan. Indikaattorityökalun tarkoituksena on tarjota kunnille ideoita siitä, minkälaisia indikaattoreita voitaisiin tarkastella säännöllisesti. Indikaattoreihin on pyritty nostamaan muun muassa uusia olosuhteisiin, kustannuksiin ja paikallisiin opetuksen järjestämistapoihin liittyviä asioita, joita kunnissa ei vielä systemaattisesti seurata.

Kansainväliset kokemukset osoittavat ilmiön kompleksisuuden

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kansainvälisiä kokemuksia väestönmuutoksen vaikutuksista. Kansainväliset esimerkit nostivat esiin lukuisia monimutkaisia ja yhteen kietoutuneita yhteiskunnallisia teemoja. Tutkimuksessa haastateltiin asiantuntijoita Alankomaista, Ruotsista, Norjasta, Espanjasta ja Kanadan Ontariosta. Haastattelujen pohjalta yhteneviksi teemoiksi nousivat

  1. osaavan työvoiman takaaminen tulevaisuudessa ja maahanmuuton vaikutukset
  2. opettajaprofession houkuttelevuus ja pitovoima
  3. yhteiskunnallinen eriytyminen ja tasa-arvo sekä varhaiskasvatuksensekä esi- ja perusopetuksen segregoituminen
  4. valtionohjaus, lainsäädäntö ja pitkäjänteinen koulutuspolitiikka.

”Väestönmuutokseen liittyvät haasteet eivät ole ratkaistavissa pelkästään koulutuspolitiikan keinoin. Kyseessä on monitahoinen ja -tasoinen kokonaisuus, joka ulottuu myös alue-, työvoima- ja maahanmuuttopolitiikkojen kentille”, toteaa Helsingin yliopiston apulaisprofessori Janne Varjo.


Kansainvälisten kokemusten ja ratkaisujen tarkastelu on tärkeää ja niitä tulee pohtia myös Suomessa. Ratkaisuja on kuitenkin aina tarkasteltava paikallisessa kontekstissa, minkä vuoksi kansainväliset ratkaisut eivät ole suoraan sovellettavissa Suomessa.

Monitieteistä tutkimushanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimushanke on toteutettu osana opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2020–2022 toteuttamaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa parantavaa Oikeus Oppia – kehittämisohjelmaa.

Lisätietoja

Suvi-Sadetta Kaarakainen

Projektitutkija

Tutkimusetiikan tukihenkilö

Project Researcher

Research Integrity Adviser

Osallisuus palveluissa -tutkimus

040 188 4066
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.