Uutiset>Uutiset
08.02.2024

Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa

Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.

Itlan Opaste-julkaisusarjassa julkaistu Lasten kuulemisen käsikirja antaa konkreettisia työkaluja ja välineitä lapsilähtöiseen lasten kuulemiseen. Veronica Salovaaran, Pauliina Hongiston, Mirjam Kallandin ja Julia Puumalaisen laatima käsikirja on tarkoitettu tukemaan kuntien viranhaltijoita sekä muita tahoja lasten kuulemisen toteuttamisessa.

Lasten oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin on turvattu niin Suomen perustuslaissa kuin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Jotta lasten oikeudet toteutuvat, on päätöksenteossa selvitettävä lasten ja lapsiperheiden etuja ja tarpeita.

Lasten kuuleminen lapsivaikutusten arvioinnin osana

Lasten kuuleminen on osa lapsivaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arvioinnilla pyritään tuottamaan tietoa siitä, miten jokin päätös tai toiminta vaikuttaa lapsiin. Lapsivaikutusten arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon myös lasten näkökulma, ja tämä on mahdollista lasten kuulemisen avulla.

Lasten kuulemisen käsikirjan lähtökohdiksi mainitaan lapsilähtöisyys ja paikkaperustaisuus. Lapsilähtöisessä näkökulmassa pyritään ymmärtämään lasten omat lähtökohdat ja tuodaan esiin heidän näkemyksensä mahdollisimman tarkasti. Paikkaperustaisella kuulemisella puolestaan tarkoitetaan sitä, että kuunnellaan juuri niitä lapsia, joita arvioitavana oleva muutos tai toiminta koskee.


”On tärkeää, että lapset otetaan mukaan heti suunnitteluprosessin alkuvaiheessa, ja että kuultavana olevat lapset edustavat kattavasti niitä lapsia, jota suunnitteilla oleva toiminta tai muutos koskee”, Veronica Salovaara kertoo.


Käsikirjasta apua kuulemisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin

Käsikirjassa sanalla lapsi viitataan kaikkiin alle 18-vuotiaisiin, ja käsikirja sopiikin niin pienten lasten kuin nuortenkin kuulemisen tueksi. Käsikirjan avulla voi suunnitella ja toteuttaa lasten kuulemisen sekä arvioida toteutetun kuulemisen laatua.

Käsikirja on laadittu osana vuosina 2021–2023 käynnissä ollutta tutkimushanketta Muuttuva väestö – Väestönkehityksen vaikutukset varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetukseen. Itlan, Helsingin yliopiston ja MDI:n toteuttama hanke tuotti tietoa siitä, miten väestönmuutokset vaikuttavat varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen järjestämiseen sekä palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen.

Kirjoittajien toiveena on, että kuulemisen koulutukset vakiintuisivat pian osaksi kuntien ja muiden toimijoiden käytänteitä, jotta lasten kuulemista voitaisiin toteuttaa yhdenmukaisesti kaikkialla.


”Muuttuva väestö -tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten näkemyksiä pidetään tärkeinä ja kunnissa halutaan tehdä lasten edun mukaisia päätöksiä. Lasten näkemysten selvittäminen vaatii osaamista, resursseja sekä selkeitä toimintamalleja, joiden avulla kuulemiset voitaisiin vakiinnuttaa osaksi kuntien käytäntöjä”, Pauliina Hongisto kertoo.


Mirjam Kallandin mukaan on tärkeää, että kouluissa ja päiväkodeissa luodaan rakenteita, jotka vahvistavat lasten ja nuorten osallisuutta ja kuulemista arjessa:


”Kuuleminen on myös arkista lasten ja nuorten tavoittamista ja asettumista yhteiseen pohdintaan. Jo se, että käytettäisiin päivittäin kymmenen minuuttia siihen, että pohdittaisiin yhdessä, miten tänään sujui ja mitä voisi huomenna tehdä paremmin, voisi lisätä yhteistä ymmärrystä ja yhteisön hyvinvointia.”


Käsikirja on julkaistu sekä suomen että ruotsin kielellä.

Lisätietoja

Lasten kuulemisen käsikirjasta

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme?
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.