Uutiset>Blogi
05.05.2025

Rannikon mallissa perheiden palveluohjaus auttaa sekä asiakkaita että ammattilaisia

Lapsiperheiden uusi palveluohjaus “Rannikon malli” on saanut runsaasti kiitosta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteessa, jossa sekä perheet että heitä tukevat ammattilaiset saavat tukea pulmiinsa yhdestä paikasta.

Yhden yhteydenoton periaate on yksi Pohjois-Pohjanmaan keskeisistä strategisista tavoitteista. Siksi Pohteessa käynnistettiin lapsiperheiden palveluohjaus, jonka kautta niin perheet kuin ammattilaisetkin tavoittavat kaikki lapsiperhepalvelut yhdestä paikasta. Malli on saanut nimensä Rannikon alueelta, jossa palveluohjaus aloitettiin puolitoista vuotta sitten.  Tänä vuonna sen on tarkoitus laajentua koko Pohteen alueelle.

Yhteydenottoihin vastaa palveluohjaaja, jonka työnkuvaan kuuluu ratkaisujen pohtiminen ammattilaisten ja perheiden kanssa sekä eri toimijoiden yhdistäminen.

Johdon sitoutuminen avainasemassa

Oleellista uuden mallin kehittämisessä on ollut johdon ja etenkin lähijohdon sitoutuminen. Työssä on mukana esihenkilöitä laajasti eri palveluista, kuten alkuarvioinnista, lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluista, lapsiperhepalveluista ja opiskeluhuollosta.

”Mallin juurtumisen kannalta tärkeimpiä asioita ovat yhteinen suunta ja halu kehittää työtä”, korostavat projektisuunnittelija Sari Jussinniemi ja perhekeskusvastaava Heidi Laitila Pohteesta.

Palveluohjauksen taustalla oli huomio siitä, että alueella on tehty paljon päällekkäistä työtä. Se vei ammattilaisten resursseja ja hankaloitti palvelujen saamista.


“On tärkeää, että kaikilla ohjaajilla on käytettävissään samat tiedot. Myös asenteella on todella paljon merkitystä: kun lähdetään luomaan uutta, kaikki ei aina onnistu heti.”


”Kun päällekkäistä työtä on karsittu, ammattilaiset pystyvät palvelemaan asiakkaita paremmin. Palveluohjaus onkin saanut niin perheiltä kuin ammattilaisiltakin positiivista palautetta: nykyään riittää, kun on yhteydessä yhteen paikkaan. Yhteydenottoihin vastataan välittömästi, ja asia lähtee eteenpäin”, Sari Jussinniemi kertoo.

Hoitojonot ovat lyhentyneet

Ennen palveluohjausta esimerkiksi psykiatrisille sairaanhoitajille tuli asiakkaita monelta eri taholta, ja tilannetta oli vaikea hallita. Palveluohjauksen avulla asiakkaat pääsevät hoidon tarpeen arviointiin aiempaa nopeammin, eivätkä ongelmat ehdi eskaloitua.

”Kun kaikki yhteydenotot tulevat samaan paikkaan, tiedämme, milloin jonoja alkaa muodostua ja mistä se johtuu. Hoitojonoja on jo purettu”, Heidi Laitila kuvailee.

Sari Jussinniemi on havainnut palveluohjauksen kehittävän myös systeemistä työotetta ja toisten työn tuntemusta, kun perhe asetetaan keskiöön ja erilaiset ammattilaiset kohtaavat sen yhdessä.


“Parhaita onnistumisia ovat tilanteet, joissa hätääntynyt vanhempi rauhoittuu: kun saamme yhdessä mietittyä, mikä auttaisi ja asia lähtee etenemään.”


”Meillä on upeita ammattilaisia, mutta olemme tottuneet työskentelemään itsenäisesti asiakkaiden kanssa. Tarvitaan rohkeutta toimia yhdessä”, Jussinniemi toteaa.

Palveluohjaaja on yhdistävä tekijä perheen ja muiden ammattilaisten välillä

Rannikon mallissa asiakkaita ja ammattilaisia neuvotaan, ohjataan ja tuetaan monikanavaisesti: yhteyttä voi ottaa puhelimitse ja sähköpostitse sekä perheille tarkoitetun sähköisen Pyydä apua -painikkeen kautta.  Palveluohjauksen kautta järjestetään myös verkostoja perheiden ympärille.

Palveluohjaaja Johanna Arffman on linkki ammattilaisten ja perheiden välillä. Hän tukee, jakaa tietoutta ja yhdistää eri toimijoita tavoitteenaan auttaa niin ammattilaisia kuin perheitäkin.

Parhaalta tuntuu kuitenkin se, että pystyy rauhoittamaan hätääntynyttä vanhempaa.

”Kun saamme yhdessä mietittyä mikä auttaisi, ja asia lähtee etenemään. Silloin asiakkaalle tulee tunne, että hänen asiallaan on merkitystä ja hänestä välitetään.”

Tavoitteena tasalaatuisuus

Sekä perheet että ammattilaiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä uuteen malliin, mutta palveluohjauksen tasalaatuisuudessa on vielä kehitettävää.

“On tärkeää, että kaikilla ohjaajilla on käytettävissään samat tiedot. Myös asenteella on todella paljon merkitystä: kun lähdetään luomaan uutta, kaikki ei aina onnistu heti. Meillä kaikki palveluohjaajat haluavat kehittää toimintaa yhä paremmaksi, ja uskon että vähitellen työn merkitys alkaa näkyä myös taloudellisesti”, Sari Jussinniemi kertoo.

Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!


Lisätietoja

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mari.hirvonen@itla.fi

044 363 7276
Oona Palosaari

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

oona.palosaari@itla.fi

040 586 0560
Mika Niemelä

Johtava asiantuntija

Senior Lead Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mika.niemela@itla.fi

040 5069 793
Eija Viitala

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

eija.viitala@itla.fi

040 621 4196

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Nainen ja kaksi lasta istumassa lattialla.
Uutiset
|
03.09.2025
Lapsen ja vanhempien välisen kiintymyssuhteen vahvistamiseen tarkoitettu ABC-vanhemmuusryhmä arvioitavana Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi ABC-vanhemmuusryhmän, jonka tavoitteena on vahvistaa lapsen ja vanhempien välistä kiintymyssuhdetta. ABC-vanhemmuusryhmä on tärkeää arvioida uudelleen, sillä siitä on tehty viime vuosina tutkimusta Pohjoismaissa. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Arviointi
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Tapahtumat
Demokratiakorjaamo: Demokratia kriisissä
Demokratiakorjaamo on yhteiskunnallista keskustelua ja työpajoja sisältävä tilaisuus, jossa pohditaan kriittisesti demokratian tilaa nyky-Suomessa ja laajemmin maailmassa.
18.09.2025
13.00-16.00
Siltasaarenkatu 8–10, 00530 Helsinki
YOUNG-ohjelma
Äiti ja vauva katsovat kaukaisuuteen.
Uutiset
|
28.08.2025
Itlan ja Brita Maria Renlundin muistosäätiön kumppanuudella laajennetaan yhteisövaikuttavuustyötä
Itla ja Brita Maria Renlundin muistosäätiö ovat aloittaneet kumppanuuden, jonka tavoitteena on nopeuttaa lapsiperheiden palvelujen uudistamista yhteisövaikuttavuustyöllä. Yhteistyöhön sisältyy BMR-säätiön 600 000 euron rahoitus Itlalle.
Yhteisövaikuttavuus
Uutiset
|
27.08.2025
Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukemiseen tarkoitettu Sisukas-toimintamalli arvioitavana Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi Sisukas-toimintamallin, jonka tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun sijaishuollossa asuvien lasten pärjäävyyttä koulunkäyntiä tukemalla. Sisukas-toimintamalli on tärkeää arvioida uudelleen, sillä siitä on tehty uutta tutkimusta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Tapahtumat
Tulevaisuuden koulu ja varhaiskasvatus lasten ja nuorten mielenterveyttä edistämässä
Kuinka vuorovaikutusta, osallisuutta ja mielenterveystaitoja vahvistamalla voimme tukea lasten ja nuorten hyvinvointia oppimisympäristöissä sekä mielenterveyttä edistävää toimintakulttuuria kouluyhteisössä?
24.11.2025
10.00-12.00
Siltasaarenkatu 8-10, 00530 Helsinki ja verkossa
Kasvun tuki
YOUNG-ohjelma
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Blogi
|
15.08.2025
Keski-Suomi liittyi yhteisövaikuttavuustyöhön – tavoitteena hyvä arki kaikille  
Keski-Suomen hyvinvointialue liittyi virallisesti yhteisövaikuttavuustyöhön viime keväänä, mutta monet yhteisövaikuttavuuden mukaiset toimintatavat ovat alueella entuudestaan tuttuja, ja tarvittavia pohjarakenteitakin on jo olemassa. Oman haasteensa uudistustyöhön tuo ison maakunnan alueiden erilaisuus.
Yhteisövaikuttavuus