Uutiset>Blogi
16.03.2023

Väestönmuutoksen erilaiset todellisuudet Suomen kunnissa

Väestönmuutoksella on vaikutuksia koko Suomessa, mutta se merkitsee eri alueilla erilaisia asioita. Syntyvyyden lasku tulee ennusteiden mukaan näkymään koko Suomessa, joskin se vaikuttaa lasten määrään vaihtelevasti eri alueilla. Osassa kuntia palveluverkkoja on karsittu ja talouspaineet yhdistävät monia kuntia. Miten kuntien erilaisuus tulisi tulevaisuudessa huomioida päätöksenteossa?

Kasvavat, kutistuvat ja pitkien etäisyyksien kunnat

Väestönmuutosten vaikutuksia voidaan tarkastella maamme kunnissa kolmesta eri näkökulmasta: kasvavat kunnat, kutistuvat kunnat ja pitkien etäisyyksien kunnat. Kasvavissa kunnissa lasten määrä lisääntyy ja kunnat kamppailevat muun muassa tilanahtauden ja investointipaineiden kanssa.

Kutistuvissa kunnissa lasten määrä vähenee. Osa kunnista on karsinut palveluverkkoa niin, että jäljellä on vain yksi yhteiskoulu ja päiväkoti, kun taas osassa kunnista voi olla laaja palveluverkko eli useita kouluja ja varhaiskasvatusyksiköitä.

Pitkien etäisyyksien kunnissa välimatkat haastavat palveluiden järjestämistä ja tyypillisesti palveluverkkoa ei voida muuttaa, vaikka yksiköiden lapsimäärät olisivat pieniä.

Henkilöstöpula ja talouspaineet kurittavat kuntia

Kaikkia kuntia yhdistää akuutti pula tai huoli henkilöstön saatavuudesta. Voidaan puhua jo erittäin kriittisestä henkilöstöpulasta erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa ongelma on tulevaisuuden huolien listalla.

Talouspaineet yhdistävät kuntia, joskin syyt niiden taustalla ovat erilaisia. Kasvavilla seuduilla kunnat kamppailevat kasvusta johtuvien kustannusten kanssa, kun taas kutistuvissa kunnissa palveluverkon ylläpito rasittaa taloutta. Pitkien etäisyyksien kunnissa puolestaan kuljetuskustannukset ovat suuria. Lisäksi kunnilla on omia erityispiirteitä, jotka voivat olla hyvin paikallisia. Ne liittyvät esimerkiksi suurissa kunnissa erikielisten lasten määrän kasvuun tai erityispalveluiden järjestämisen haasteisiin pienissä kunnissa.

Tulevaisuuteen katsovaa päätöksentekoa

Tällä hetkellä erilaisia kuntia ohjataan samankaltaisilla tavoilla eri puolilla Suomea. Kuntien tulevien tarpeiden ennakoiminen on tärkeää, sillä kuntien erilaistuminen näyttää jatkuvan Suomessa. Tarvitsemme tulevaisuuteen katsovaa päätöksentekoa niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla. Kuntien on tarkasteltava realistisesti omaa tilannettaan ja tehtävä paikallisesti kestäviä ratkaisuja. Valtion tasolla on tarpeellista pohtia, voidaanko erilaisia kuntia enää ohjata samalla tavalla vai tulisiko kuntien ohjausta jatkossa eriyttää. Väestönmuutoksen haasteisiin vastaaminen vaatii joka tapauksessa sekä päätöksiä että yhteistyötä niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisella tasolla.

Blogi on Muuttuva väestö -blogisarjan neljäs osa.

Kirjoittaja
Anni Kyösti

Olen projektitutkija Osallisuus palveluissa -tutkimuksessa (STN/Right to Belong -konsortio). Tutkimuksessa tarkastellaan yksinäisyyttä ja ostrakismia palvelujärjestelmän näkökulmasta.

Aloitin Itlassa vuoden 2022 alussa Muuttuva väestö -tutkimushankkeessa (2021-2023), jossa tarkasteltiin väestönmuutoksen vaikutuksia varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Aiemmin olen tehnyt monipuolisesti tutkimusta kuntien toiminnasta ja johtamisesta.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Lapsi hiekkalaatikolla hiekkalelujen kanssa.
Uutiset
|
25.03.2025
Kuudesta menetelmästä julkaistu uusi arvio
Kasvun tuen menetelmäpankissa on julkaistu päivitetty arvio kuudesta menetelmästä. Päivityksen saivat seuraavien menetelmien arviot: FHille-ohjelma, Vertti-ryhmät, Trappan, Vahvuutta vanhemmuuteen, Vanhempana vahvemmaksi ja VOIKUKKIA-vertaistukimenetelmä. Arviot julkaistaan myöhemmin myös Kasvun tuki -aikakauslehdessä.
Kasvun tuki
Menetelmä
Psykososiaaliset menetelmät
Kasvun tuki -aikakauslehtiä pöydällä, yksi avoinna henkilön käsissä.
Artikkelit
|
24.03.2025
Kasvun tuessa arvioitujen menetelmien teoriaperustaisuus
Menetelmän teoriaperusta luo pohjan muutokselle, jota menetelmällä tavoitellaan, ja on siten keskeinen tekijä psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudessa. Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa kartoitetaan Kasvun tuessa arvioitujen lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien teoriaperustaisuus.
Kasvun tuki
Kasvun tuki -aikakauslehti
Psykososiaaliset menetelmät
Teoria
Tutkimusartikkeli
Kaksi nuorta selin kameraan kävelemässä kadulla.
Uutiset
|
24.03.2025
Nuorten vaikeisiin käytösoireisiin tarkoitetusta MDFT-menetelmästä julkaistu uusi arvio
MDFT-menetelmästä eli monimuotoisesta perheterapeuttisesta työskentelystä on julkaistu uusi arvio Kasvun tuen menetelmäpankissa. Arvion mukaan menetelmästä on vahvaa dokumentoitua näyttöä, ja se saa arvion 5/5. MDFT-menetelmä on tarkoitettu 12–18-vuotiaille moninaisista käytös- ja päihdehäiriöistä kärsiville nuorille ja heidän perheilleen. Arvio julkaistaan myös seuraavassa Kasvun tuki -aikakauslehdessä.
Kasvun tuki
Menetelmä
Psykososiaaliset menetelmät
Uutiset
|
22.03.2025
Suosittu menetelmäpankki uudistui – ja samalla Kasvun tuen sisällöt siirtyivät itla.fi:hin
Uudistettu Kasvun tuen menetelmäpankki auttaa tutustumaan lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuuteen entistä helpommin. Menetelmäpankki ja muut Itlan Kasvun tuen sisällöt muuttivat samalla Itlan verkkosivuille itla.fi:hin.
Kasvun tuki
Taimia ruukuissa.
Uutiset
|
21.03.2025
Menetelmäarvioiden päivitys jatkuu vilkkaana
Kasvun tuessa on aloitettu neljän menetelmän, TRT:n, Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmän, Theraplayn ja Pidä kiinni -hoitojärjestelmän arvioinnin päivitys. Arviot julkaistaan systemaattisina katsauksina Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Arviointi
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Vauva nojaa äitinsä olkapäähän.
Vieraskynä
|
18.03.2025
Vanhempien tukeminen on avain mielenterveyskriisin selättämiseen
Suomessa on kattava lainsäädäntö ja paljon hoitosuosituksia perheiden varhaiseksi tukemiseksi ja kokonaisvaltaisten mielenterveyspalveluiden järjestämiseksi. Käytäntö on kuitenkin lainsäädäntöä ja suosituksia karumpi. Raskaus- ja pikkulapsiaikaan panostamisen säästäisi Suomen taloudellisia ja psykososiaalisia voimavaroja.
1 000 ensimmäistä päivää
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Vanhemmuus