Uutiset>Blogi

Tutkijoiden neljä viestiä lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi hallitusneuvottelijoille

Lapsiperheköyhyyttä voidaan vähentää kohdennetun lapsilisän ja ylivelkaantuneiden perheiden kevytkonkurssimenettelyn avulla sekä edistämällä kansanterveyttä. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen vaatii pitkäjänteistä työtä.

Suomessa noin joka kymmenes lapsi elää pienituloisessa kotitaloudessa. Lapsiperheköyhyys estää lasten oikeuksien toteutumisen, heikentää heidän mahdollisuuksiansa osallisuuteen ja vaikeuttaa heidän mahdollisuuksiensa toteutumista. Lapsiperheköyhyydellä on havaittu olevan vaikutuksia pitkälle aikuisuuteen asti. 

On tärkeää, että hallitusneuvottelijat tunnistavat lapsiperheköyhyyttä lisäävät ja toisaalta sitä ehkäisevät keinot. Itlan Samalta viivalta -ohjelmassa olemme analysoineet lapsiperheköyhyyttä eri näkökulmista. Nostamme tutkimuksistamme neljä viestiä hallitusneuvottelijoille.  

1. Lapsilisällä voidaan vaikuttaa lapsiperheköyhyyteen 

Valtiovarainministeriön julkaisemassa meno- ja rakennekartoituksessa yhtenä säästökohteena esitettiin lapsilisän sisarus- ja yksinhuoltajakorotuksen poistoa. Sisaruskorotuksen poiston myötä noin 7 000 lasta putoaisi köyhyysrajan alapuolelle. Yksinhuoltajakorotuksen poisto lisäisi köyhien lasten määrää 6 500 lapsella.  

Mikäli molemmat toteutettaisiin, lapsiköyhyys kasvaisi 1,2 prosenttiyksikköä, joka vastaa 13 000 lasta. Korotusten poisto olisi erityisen merkittävää yksinhuoltajakotitalouksien kohdalla, joilla lapsiköyhyys kasvaisi 3,9 prosenttiyksikköä. Analysoimme ehdotuksia tarkemmin blogissa Sisarus- ja yksinhuoltajakorotuksen poistaminen lisäisi köyhyyttä.  


Itlan Lapsilisä 2.0 -mallissa ehdotimme muun muassa lapsilisän ulottamista 17-vuotiaisiin ja pikkulapsiperheille tehtävää korotusta.


Itlan Lapsilisä 2.0 -mallissa ehdotimme muun muassa lapsilisän ulottamista 17-vuotiaisiin ja pikkulapsiperheille tehtävää korotusta. Lapsilisän maksaminen 17-vuotiaille vähentäisi lapsiperheköyhyyttä 0,1 prosenttiyksikköä ja pikkulapsikorotus 0,1 prosenttiyksikköä. Malli on esitelty raportissa Miten uudistaa lapsilisäjärjestelmää? Ehdotuksia lapsilisäjärjestelmän uudistamiseksi

2. Kevytkonkurssi voi olla ratkaisu ylivelkaantuneille lapsiperheille

Suomessa on myös politiikkalohkoja, joihin ei lapsiperheköyhyyden vähentämisessä ole vielä kiinnitetty huomioita. Suomessa on esimerkiksi heikot mahdollisuudet selvitä ylivelkaantuneisuudesta, erityisesti pienituloisissa perheissä. Tämä on huolestuttavaa koska Suomessa on vähintään 110 000 lasta ylivelkaantuneissa perheissä.  

Itlan Samalta viivalta –ohjelmassa teetimme kansainvälisen katsauksen lapsiperheköyhyyden ratkaisuista vertailumaista. Katsaus on luettavissa täällä. Uudessa-Seelannissa on menettely, “No Asset Procedure” (NAP), joka tarjoaa vaihtoehdon konkurssille niille velallisille, joilla on kohtuullinen määrä velkaa mutta ei juurikaan tuloja tai varallisuutta. NAP:n tavoitteena on tarjota näille henkilöille uusi alku vähentämällä konkurssimenettelyyn liittyviä hallinnollisia kustannuksia. Ohjelman on todettu parantavan erityisesti pienituloisten velallisten taloudellista tilannetta ja elämänlaatua.   

Monissa muissa vertailumaissa on vastaavia menettelyjä velkaantuneille, joilla ei ole varallisuutta tai tuloja. Hallitusneuvottelijoiden olisi hyvä pohtia voisiko vastaava kevytkonkurssimenettely parantaa näiden lapsiperheiden tilannetta. 

3. Kansanterveyttä edistävät toimet ehkäisevät lapsiperheköyhyyttä  

Lapsiperheköyhyyden taustalla on usein vanhempien terveysongelmia. Terveyden edistämisellä ja ennaltaehkäisevillä toimilla voidaan vähentää lapsiperheköyhyyttä. Tutkimuksemme mukaan noin kymmenys toimeentulotuelle siirtymisistä johtuu siitä, että toisella tai molemmilla vanhemmilla on diagnosoitu sairaus.  Erityisesti vanhempien mielenterveyteen liittyvät diagnoosit yhdistyvät suurempaan riskiin siirtyä toimeentulotuelle.  

Hallitusneuvotteluissa päätökset, jotka heikentävät kansanterveyttä, kuten alkoholin saatavuuden lisääminen, lisäävät talousongelmia lapsiperheissä. Kansanterveyttä parantavat toimet ehkäisevät toimeentulotuelle siirtymistä.  

4. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen vaatii pitkäjänteistä työtä  

Suomi on asettanut tavoitteeksi nostaa 33 000 lasta pois köyhyys- tai syrjäytymisriskistä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitusneuvottelijoiden olisi tärkeää pohtia useita yhtäaikaisia politiikkatoimia. Lapsiväestön pienentyessä myös lapsiin kohdistuvien sosiaaliturvaetuuksien osuus valtion budjetista tulee pienenemään. Mikäli kustannukset sidottaisiin nykyiseen tasoon, pystyttäisiin lapsiperheitä tukemaan entistä paremmin.  

Kelan ja Itlan yhteisessä LAPSOSET-tutkimushankkeessa tarkastelemme miten sosiaaliturvaa voisi kehittää, jotta lapsiperheköyhyyttä saataisiin vähennettyä.


Vaikka sosiaaliturvan kehittämisellä ja työllisyyden parantamisella voidaan ratkaista lapsiperheköyhyyttä, on tärkeää tarkastella lapsiperheköyhyyttä kokonaisvaltaisesti ja useilla sektoreilla.


Vaikka sosiaaliturvan kehittämisellä ja työllisyyden parantamisella voidaan ratkaista lapsiperheköyhyyttä, on tärkeää tarkastella lapsiperheköyhyyttä kokonaisvaltaisesti ja useilla sektoreilla. Tärkeitä ovat siis toimet, joilla voidaan parantaa pienituloisten perheiden osallisuutta ja elämänlaatua.  


Kirjoittaja
Lauri Mäkinen

Toimin projektitutkijana Itlan Samalta viivalta -ohjelmassa. Olen työskennellyt Itlassa vuoden 2022 lopulta alkaen.

Taustani on sosiaalipolitiikassa ja valmistuin valtiotieteiden tohtoriksi syyskuussa 2023. Ennen Itlaa työskentelin opetus- ja tutkimustehtävissä Turun yliopiston sosiaalipolitiikka oppiaineessa.

Tutustu asiantuntijaan

Kirjoittaja

Aapo Hiilamo

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.