Uutiset>Blogi

Väestönmuutoksen erilaiset todellisuudet Suomen kunnissa

Väestönmuutoksella on vaikutuksia koko Suomessa, mutta se merkitsee eri alueilla erilaisia asioita. Syntyvyyden lasku tulee ennusteiden mukaan näkymään koko Suomessa, joskin se vaikuttaa lasten määrään vaihtelevasti eri alueilla. Osassa kuntia palveluverkkoja on karsittu ja talouspaineet yhdistävät monia kuntia. Miten kuntien erilaisuus tulisi tulevaisuudessa huomioida päätöksenteossa?

Kasvavat, kutistuvat ja pitkien etäisyyksien kunnat

Väestönmuutosten vaikutuksia voidaan tarkastella maamme kunnissa kolmesta eri näkökulmasta: kasvavat kunnat, kutistuvat kunnat ja pitkien etäisyyksien kunnat. Kasvavissa kunnissa lasten määrä lisääntyy ja kunnat kamppailevat muun muassa tilanahtauden ja investointipaineiden kanssa.

Kutistuvissa kunnissa lasten määrä vähenee. Osa kunnista on karsinut palveluverkkoa niin, että jäljellä on vain yksi yhteiskoulu ja päiväkoti, kun taas osassa kunnista voi olla laaja palveluverkko eli useita kouluja ja varhaiskasvatusyksiköitä.

Pitkien etäisyyksien kunnissa välimatkat haastavat palveluiden järjestämistä ja tyypillisesti palveluverkkoa ei voida muuttaa, vaikka yksiköiden lapsimäärät olisivat pieniä.

Henkilöstöpula ja talouspaineet kurittavat kuntia

Kaikkia kuntia yhdistää akuutti pula tai huoli henkilöstön saatavuudesta. Voidaan puhua jo erittäin kriittisestä henkilöstöpulasta erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa ongelma on tulevaisuuden huolien listalla.

Talouspaineet yhdistävät kuntia, joskin syyt niiden taustalla ovat erilaisia. Kasvavilla seuduilla kunnat kamppailevat kasvusta johtuvien kustannusten kanssa, kun taas kutistuvissa kunnissa palveluverkon ylläpito rasittaa taloutta. Pitkien etäisyyksien kunnissa puolestaan kuljetuskustannukset ovat suuria. Lisäksi kunnilla on omia erityispiirteitä, jotka voivat olla hyvin paikallisia. Ne liittyvät esimerkiksi suurissa kunnissa erikielisten lasten määrän kasvuun tai erityispalveluiden järjestämisen haasteisiin pienissä kunnissa.

Tulevaisuuteen katsovaa päätöksentekoa

Tällä hetkellä erilaisia kuntia ohjataan samankaltaisilla tavoilla eri puolilla Suomea. Kuntien tulevien tarpeiden ennakoiminen on tärkeää, sillä kuntien erilaistuminen näyttää jatkuvan Suomessa. Tarvitsemme tulevaisuuteen katsovaa päätöksentekoa niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla. Kuntien on tarkasteltava realistisesti omaa tilannettaan ja tehtävä paikallisesti kestäviä ratkaisuja. Valtion tasolla on tarpeellista pohtia, voidaanko erilaisia kuntia enää ohjata samalla tavalla vai tulisiko kuntien ohjausta jatkossa eriyttää. Väestönmuutoksen haasteisiin vastaaminen vaatii joka tapauksessa sekä päätöksiä että yhteistyötä niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisella tasolla.

Blogi on Muuttuva väestö -blogisarjan neljäs osa.

Kirjoittaja
Anni Kyösti

Olen projektitutkija Osallisuus palveluissa -tutkimuksessa (STN/Right to Belong -konsortio). Tutkimuksessa tarkastellaan yksinäisyyttä ja ostrakismia palvelujärjestelmän näkökulmasta.

Aloitin Itlassa vuoden 2022 alussa Muuttuva väestö -tutkimushankkeessa (2021-2023), jossa tarkasteltiin väestönmuutoksen vaikutuksia varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Aiemmin olen tehnyt monipuolisesti tutkimusta kuntien toiminnasta ja johtamisesta.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.