Uutiset>Blogi
16.03.2023

Väestönmuutoksen erilaiset todellisuudet Suomen kunnissa

Väestönmuutoksella on vaikutuksia koko Suomessa, mutta se merkitsee eri alueilla erilaisia asioita. Syntyvyyden lasku tulee ennusteiden mukaan näkymään koko Suomessa, joskin se vaikuttaa lasten määrään vaihtelevasti eri alueilla. Osassa kuntia palveluverkkoja on karsittu ja talouspaineet yhdistävät monia kuntia. Miten kuntien erilaisuus tulisi tulevaisuudessa huomioida päätöksenteossa?

Kasvavat, kutistuvat ja pitkien etäisyyksien kunnat

Väestönmuutosten vaikutuksia voidaan tarkastella maamme kunnissa kolmesta eri näkökulmasta: kasvavat kunnat, kutistuvat kunnat ja pitkien etäisyyksien kunnat. Kasvavissa kunnissa lasten määrä lisääntyy ja kunnat kamppailevat muun muassa tilanahtauden ja investointipaineiden kanssa.

Kutistuvissa kunnissa lasten määrä vähenee. Osa kunnista on karsinut palveluverkkoa niin, että jäljellä on vain yksi yhteiskoulu ja päiväkoti, kun taas osassa kunnista voi olla laaja palveluverkko eli useita kouluja ja varhaiskasvatusyksiköitä.

Pitkien etäisyyksien kunnissa välimatkat haastavat palveluiden järjestämistä ja tyypillisesti palveluverkkoa ei voida muuttaa, vaikka yksiköiden lapsimäärät olisivat pieniä.

Henkilöstöpula ja talouspaineet kurittavat kuntia

Kaikkia kuntia yhdistää akuutti pula tai huoli henkilöstön saatavuudesta. Voidaan puhua jo erittäin kriittisestä henkilöstöpulasta erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa ongelma on tulevaisuuden huolien listalla.

Talouspaineet yhdistävät kuntia, joskin syyt niiden taustalla ovat erilaisia. Kasvavilla seuduilla kunnat kamppailevat kasvusta johtuvien kustannusten kanssa, kun taas kutistuvissa kunnissa palveluverkon ylläpito rasittaa taloutta. Pitkien etäisyyksien kunnissa puolestaan kuljetuskustannukset ovat suuria. Lisäksi kunnilla on omia erityispiirteitä, jotka voivat olla hyvin paikallisia. Ne liittyvät esimerkiksi suurissa kunnissa erikielisten lasten määrän kasvuun tai erityispalveluiden järjestämisen haasteisiin pienissä kunnissa.

Tulevaisuuteen katsovaa päätöksentekoa

Tällä hetkellä erilaisia kuntia ohjataan samankaltaisilla tavoilla eri puolilla Suomea. Kuntien tulevien tarpeiden ennakoiminen on tärkeää, sillä kuntien erilaistuminen näyttää jatkuvan Suomessa. Tarvitsemme tulevaisuuteen katsovaa päätöksentekoa niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla. Kuntien on tarkasteltava realistisesti omaa tilannettaan ja tehtävä paikallisesti kestäviä ratkaisuja. Valtion tasolla on tarpeellista pohtia, voidaanko erilaisia kuntia enää ohjata samalla tavalla vai tulisiko kuntien ohjausta jatkossa eriyttää. Väestönmuutoksen haasteisiin vastaaminen vaatii joka tapauksessa sekä päätöksiä että yhteistyötä niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisella tasolla.

Blogi on Muuttuva väestö -blogisarjan neljäs osa.

Kirjoittaja
Anni Kyösti

Olen projektitutkija Osallisuus palveluissa -tutkimuksessa (STN/Right to Belong -konsortio). Tutkimuksessa tarkastellaan yksinäisyyttä ja ostrakismia palvelujärjestelmän näkökulmasta.

Aloitin Itlassa vuoden 2022 alussa Muuttuva väestö -tutkimushankkeessa (2021-2023), jossa tarkasteltiin väestönmuutoksen vaikutuksia varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Aiemmin olen tehnyt monipuolisesti tutkimusta kuntien toiminnasta ja johtamisesta.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Blogi
|
12.06.2024
Pirkanmaan perhekeskuksessa uskotaan yhteisölliseen tekemiseen
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti Pirkanmaan perhekeskusverkostossa keskitytään sisällön kehittämiseen, yhteisiin rakenteisiin, kaikkien toimijoiden mukaan ottamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelija Katariina Hämäläinen kuvaavat yhteisövaikuttavuusverkostoa lottovoiton kaltaiseksi korkeakouluksi, johon tulee itse aktiivisesti liittyä.
Alueellinen oppimisverkosto
Yhteisövaikuttavuus
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Uutiset
|
07.06.2024
Lasten ja nuorten terapiatakuu: Itla ehdottaa asiantuntijaryhmän perustamista psykososiaalisten menetelmien kansallista valintaa varten  
Itla on jättänyt lausunnon lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen. Toteamme lausunnossa, että terapiatakuun toteuttamisen koordinointi sekä psykososiaalisten menetelmien valinta tulee toteuttaa huolella ja menetelmiä olla saatavilla kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti. Ehdotamme perustettavaksi kansallista asiantuntijaryhmää, joka tukisi hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa.
Kasvun tuki
Nainen tekee töitä tietokoneella.
Tapahtuma
|
31.05.2024
Implementaatiotutkimus ja käytännön implementointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa: Kohti kestäviä ratkaisuja
Miten sote-palveluiden vaikuttavuutta voi vahvistaa implementointiin liittyvän tutkimustiedon avulla? Tervetuloa kuulemaan uusista tutkimustuloksista sekä niiden hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa!
Ke 30.10.2024
9:00-15:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki (Itla) ja verkossa
Kasvun tuki
Uutiset
|
30.05.2024
Tutkimus: Sosiaaliturva ei tasaa lapsiperheiden köyhyyseroja Suomessa
Kansainvälisessä lapsiperheköyhyystutkimuksessa selvisi, että Suomessa sosiaaliturvaetuudet vähentävät enemmän kolmilapsisten perheiden kuin yksilapsisten perheiden köyhyyttä. Köyhyys on tästä huolimatta yleisempää monilapsisissa perheissä.
Lapsiperheköyhyys
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Vieraskynä
|
28.05.2024
Nyt on toiminnan aika – Radanvarsifoorumi vauhdittaa yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen
Pandemian jälkeisessä Suomessa lasten ja nuorten elämää haastaa eri tavoin ilmenevä pahoinvointi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston perustama Radanvarsifoorumi pyrkii tukemaan yhteistyötä ja ratkomaan ongelmia yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Tapahtuma
|
27.05.2024
Kenen ääni kuuluu kriiseissä?- Hyvin sanottu -keskustelufestivaali
On tärkeää pohtia, millä toimilla pandemian pitkäaikaisvaikutuksiin voitaisiin puuttua.
28.9.2024
10.45–12.15
Sibeliustalo, Lahti
PANDEMICS-ohjelma