Yhteisövaikuttavuus

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja pärjäävyyden edistämiseksi tarvitaan laaja joukko toimijoita. Yhteisövaikuttavuus on viitekehys, jonka avulla yhteistyötä voidaan tehdä tavoitteellisesti yhdessä toimialoista riippumatta. Itla edistää yhteisövaikuttavuus-viitekehyksen tutkimusta ja soveltamista Suomessa. 

Yhteisövaikuttavuus-viitekehyksessä (Collective Impact) hyödynnetään systeemiajattelua ihmisten ja yhteiskunnan kompleksisten ja monialaista yhteistyötä vaativien ongelmien ratkaisemiseksi. Malli tarkastelee toimijoiden ja tekojen keskinäisiä riippuvuussuhteita ja vahvistaa toimijoiden yhteisen tavoitteen saavuttamiseen tarvittavia toimia.

Yhteisövaikuttavuus-viitekehyksen ovat kehittäneet John Kania ja Mark Kramer Yhdysvalloissa 2011.

Yhteisövaikuttavuuden viitekehys sisältää viisi toimintaperiaatetta. Niiden kaikkien pitää täyttyä, että toimintaa voidaan kutsua yhteisövaikuttavuudeksi. Tässä se eroaa perinteisistä yhteistyömalleista. 

Yhteisövaikuttavuus-viitekehyksen viisi toimintaperiaatetta:

1 .yhteinen agenda ja tavoite 

2. jaetut yhteiset mittarit 

3. toisiaan vahvistavat toiminnot 

4. jatkuva kommunikointi 

5. taustatukiorganisaatio. 

Yhteisövaikuttavuus-mallissa on kyse ryhmästä eri sektoreiden avaintoimijoita, jotka ovat sitoutuneet toimimaan yhteisen tavoitteen eteen ratkaistakseen tietyn sosiaalisen ongelman tai vahvistaakseen tiettyä kehityskulkua. Tästä esimerkkinä lasten ja perheiden pärjäävyyden vahvistaminen.

Viiden välttämättömän yhteisövaikuttavuuden edellytyksen lisäksi on hyvä tarkastella myös muita elementtejä ja käytännön periaatteita, joita seuraamalla ja toteuttamalla toimijat voivat menestyksekkäästi viedä viitekehyksen käytäntöön.

  1. Suunnittele ja implementoi aloite siten, että oikeudenmukaisuus (equity) on etusijalla.
  2. Osallista yhteisön jäsenet yhteistyöhön.
  3. Rekrytoi ja tee yhteiskehittämistä yhdessä sektorirajat ylittävien kumppaneiden kanssa.
  4. Käytä dataa/tietoa toiminnan jatkuvan oppimisen ja toiminnan mukauttamisen tukena.
  5. Kehitä ja kasvata johtajille erityisiä systeemisen johtamisen taitoja (asioiden hallinta ja johtaminen, fasilitointitaidot, kokoonkutsujan rooli).
  6. Keskity ohjelma- ja systeemisyysstrategioihin.
  7. Rakenna kulttuuri, joka vaalii ja edistää suhteiden syntymistä ja ylläpitämistä, luottamusta sekä arvostamista osallistujien välillä.
  8. Sovella ja muuta lähestymistapa sopivaksi paikalliseen kontekstiin.

Voit myös tutustua malliin tarkemmin esimerkiksi näiden toimijoiden sivuilta:

Katso video yhteisövaikuttavuudesta ja kuuntele podcast

Animaatiovideossa kuvataan lyhyesti yhteisövaikuttavuuden toimintaperiaatteet ja miten mallin avulla vahvistetaan pärjäävyyttä.  Video on katsottavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Yhteisövaikuttavuus – viisi periaatetta pärjäävyyden vahvistamiseksi.

Työelämäprofessori Mika Niemelä Oulun yliopistosta ja sosiaalineuvos Hannu Kallunki Raahesta keskustelevat Itlan podcastissa yhteisövaikuttavuudesta ja Lapset puheeksi -mallista sekä siitä, miten lähiyhteisöt saadaan valjastettua lasten ja nuorten hyvän kasvun tueksi.

Lapsuuden rakentajat podcast 2: Yhteisövaikuttavuus.

Lisätietoja

Tiina Ristikari

Tutkimusprofessori, kehitysjohtaja, Research Professor, Director of Development
050 917 7396

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija, Senior Specialist
044 363 7276