Uutiset>Blogit
22.02.2023

Miten lasten määrä muuttuu kunnissa seuraavien 20 vuoden aikana?

Lasten määrän ennakointi on avainasemassa kuntien tulevaisuuden palveluiden suunnittelussa. Esi- ja perusopetuksessa olevien lasten määrään vaikuttaa syntyvyys ja maahan muuttavan vieraskielisen väestön määrä, varhaiskasvatuksen osalta myös sinne hakeutuminen.

Koska lasten määrästä ei ole vielä syntymättömien ikäluokkien osalta tietoa, tulevaisuuden suunnittelussa on nojauduttava ennusteisiin. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI laski kuusi ennustetta lasten määrän kehityksestä seuraaville 20 vuodelle.

Kuusi ennustetta syntyvyyden arvion mukaan

Alle 16-vuotiaiden lasten määrän ennusteet vuosille 2021–2040 perustuvat syntyvyyteen. Ennustemalleissa tarkastellaan syntyvyyttä viimeisen i) 30, ii) 20, iii) 10 vuoden ja iv) vuosien 2015–2019 keskiarvon mukaan sekä vuosien 1990–2020 v) korkeimman ja vi) matalimman syntyvyyden mukaan.

Kuvio 4.4. Alle 16-vuotiaan väestön absoluuttinen muutos kuudessa eri syntyvyyden ennusteessa vuosina 2021–2040 verrattuna vuoden 2021 tilanteeseen Suomessa.

Lasten määrän muutos vuoteen 2021 verrattuna on kuvattu yllä olevassa kuviossa kuuden ennusteen mukaan. Vain yhden ennusteen mukaan alle 16-vuotiaiden määrä kasvaa parinkymmenen vuoden aikana. Käytännössä kaikissa ennusteissa lasten määrä vähenee seuraavan kymmenen vuoden aikana. 2030-luvun lasten määrään vaikuttaa tulevan syntyvyyden kehitys – elpyykö lasten määrän kehitys vai jatkuuko supistuminen.

Alueelliset erot ennusteissa

Vaikka syntyvyyden lasku tulee useimpien ennusteiden mukaan näkymään koko Suomessa, se painottuu alueellisesti eri tavoin. Tämä vaikuttaa lasten määrään vaihtelevasti eri alueilla. Alla olevassa kuviossa on esitetty todennäköinen alle 16-vuotiaan väestön kehitys seuraavien 20 vuoden aikana.

Kuvio 2. Alle 16-vuotiaiden väestön määrän todennäköinen kehitys useimmissa ennusteissa vuosina 2021–2040 kunnittain verrattuna vuoden 2021 tilanteeseen Suomessa.

MDI:n laskemat ennusteet huomioivat syntyvyyden lisäksi vieraskielisen väestönkehityksen, mikä poikkeaa Tilastokeskuksen tekemästä väestöennusteesta. Erikielisten lasten määrän kehitys on tärkeä tieto kuntien ennakointityön kannalta. Erikielisten lasten määrä vaikuttaa niin henkilöstöresursseihin, henkilöstön osaamistarpeisiin kuin tilasuunnitteluun.

Suunnitelmia on tehtävä epävarmuudesta huolimatta

Tulevaan syntyvyyteen ja vieraskielisten lasten määrään liittyvästä epävarmuudesta huolimatta tulevaisuutta on suunniteltava kunnissa jo nyt. Esimerkiksi kuntien palveluverkkoihin tehtävät muutosprosessit ovat pitkiä ja ne perustuvat ennakointitietoon. Kuntien ennakointityön pohjaksi laaditut erilaiset mallit luovat melko yhtenäistä kuvaa siitä, millaista kehitys tulee olemaan. Kuntien haasteena on kuitenkin arvioida ja ennakoida lapsiväestön jakaantumista kunnan sisällä eri alueiden välillä. Tarpeellisena näyttäytyy lisäksi sen pohtiminen, millä tavalla valtio pystyy kunnille osoitettavassa rahoituksessa ja tuessa huomioimaan hyvin erilaiset kuntien tilanteet ja paikalliset haasteet.


Kirjoittaja
Marko Merikukka
Tutustu asiantuntijaan
Kirjoittaja
Anni Kyösti
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
11.11.2026
Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Itla selvitti, kuinka lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa. Asiantuntijat ehdottavat valtioneuvostolle vuosittain koottavaa pitkän aikavälin tilannekuvaa, jonka avulla tieto hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden kehityksestä saataisiin tiiviimmäksi osaksi julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi hallituskausittain tulisi toteuttaa riippumaton arvio Suomen kehityksen suunnasta suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.