Arkistot: Tapahtumat

Miten seuraava terveyskriisi tullaan hallitsemaan Suomessa?

Strategisen tutkimuksen PANDEMICS-ohjelman (Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena, 2021–2024) monitieteisen tutkimuksen tavoitteena on ollut vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kriisien parempaa ennakointia, ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä kriiseistä palautumista. Ohjelman keskeisenä tutkimuskohteena on ollut koronapandemiakriisi. Pandemia-ajan tarkastelu yhteiskunnallisena kriisinä ja siitä kumpuavat kriisinhallinnan opit ja tutkimusperustaiset ratkaisut tarjoavat mahdollisuuden soveltaa opittua erilaisten kriisien parempaan ennakointiin, hallintaan ja kriiseistä palautumiseen. Loppuseminaarissa käsitellään ohjelman Koronapandemian opit: Kohti parempaa kriiseihin varautumista ja kriisinhallintaa -julkaisun teemoja. Tilaisuuden juontaa toimittaja Jari Hanska. (Aamupäivällä klo 10–12 on sidosryhmille suunnattu kutsutilaisuus.)

OHJELMA

12.00-13.00 Lounas ilmoittautuneille (ilmoittautuminen lounaalle päättyy 28.10.)
13.00–13.10 Alkusanat ja white paperin julkaisu
13.10–15.00 Paneelikeskustelut (Stage)

13.10–14.05 Miten kriisit muokkaavat demokratiaa, hallinnon toimivuutta ja päätöksentekotapoja?
Koronapandemia oli syvällinen haaste demokratioille. Myös Suomessa pandemia-aika heikensi päätöksenteon avoimuutta ja kavensi väestön mahdollisuuksia osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Paneelissa keskustellaan siitä, miten hallinnon avoimuus ja kansalaisen osallistuminen turvataan tulevissa kriisitilanteissa sekä miten demokraattisia instituutioita tulisi kehittää luottamuksen vahvistamiseksi. Paneelikeskustelun alustaa professori Johanna Rainio-Niemi (Helsingin yliopisto, JuRe-hanke) ja professori Harri Jalonen (Vaasan yliopisto, WELGO-hanke)

Panelistit: demokratia- ja julkisoikeusosaston osastopäällikkö Johanna Suurpää (oikeusministeriö), strategianosaston neuvotteleva virkamies Jouni Varanka (valtioneuvoston kanslia), professori Henri Vogt (Turun yliopisto, JuRe-hanke) ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma (Helsingin yliopisto, WELGO-hanke).

14.05–15.00 Miten seuraava terveyskriisi tullaan hallitsemaan Suomessa?
2000-luvun suurimman terveyskriisin, koronapandemian, yhteiskunnalliset vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Siinä nivoutui yhteen lukuisia erilaisia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, jotka yhdessä vaikuttavat yhteiskuntaamme laajamittaisesti ja pitkäkestoisesti. Pandemiasta saimme paljon oppeja, joiden pohjalta voimme kehittää kriisien hallintaa Suomessa. Tilaisuuden toisessa paneelissa keskustellaan siitä, miten seuraava terveyskriisi hallitaan niin, että sen vahingot eri yhteiskunnan sektoreilla olisivat mahdollisimman pienet. Paneelikeskustelun alustaa johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen (THL, WELGO-hanke) ja tutkimusryhmän johtaja Emilia Rönkkö (Oulun yliopisto, RECIPE-hanke)

Panelistit: pääjohtaja Mika Salminen (THL), strategiajohtaja Pasi Pohjola (Sosiaali- ja terveysministeriö), yksikön päällikkö Laura Francke (OPH), tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa (Helsingin yliopisto, WELGO-hanke) ja professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto, EduRESCUE-hanke)

---

---

Lisätietoja

Heidi Tilander

heidi.tilander@itla.fi

044 312 0695

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa huolehtimaan jokaisen lapsen perheen riittävästä toimeentulosta. Lapsiperheiden toimeentulon turvaaminen on tärkeä tavoite, koska lapsuudessa koetuilla toimeentulovaikeuksilla on pitkän aikavälin yhteyksiä hyvinvointiin. Vuonna 2022 Suomessa jopa 11,7 prosenttia eli lähes 120 000 lasta eli pienituloisessa perheessä.

Lapsoset-hankkeen tutkijat ovat rakentaneet kokonaiskuvaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentulosta Suomessa: mitä etuuksia lapsiperheet käyttävät ja miten lapsiperheiden tukemiseen käytettäviä resursseja voidaan kohdentaa nykyistä paremmin. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sosiaaliturvaetuuksien vaikutuksia pikkulasten vanhempien työnteon kannustimiin, miten yleistynyt vuoroasuminen vaikuttaa lapsiperheköyhyyteen ja kuinka elatusavusta sopiminen nykyään toimii.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu paikan päälle 4.11. mennessä tai etäosallistujaksi 11.11. mennessä. Etäosallistujille lähetetään katselulinkki sähköpostitse viimeistään päivää ennen tilaisuutta.

Paikan päällä on tarjolla kahvitus klo 13.30–14.00.

Ohjelma

Tilaisuuden juontajana toimii tutkimusprofessori, kehitysjohtaja Tiina Ristikari Itlasta.

14.00 Lapsoset-hankkeen esittely

Signe Jauhiainen, tutkimuspäällikkö, Kelan tutkimus

14.15 Lapsiperheiden pienituloisuuden mittaaminen ja kehitys

Lauri Mäkinen, erikoistutkija, Kelan tutkimus

14.25 Lapsiperheet ja sosiaaliturvaetuudet

Anneli Miettinen, tutkimuspäällikkö, Kelan tutkimus

14.35 Sosiaaliturvamuutosten vaikutukset

Tapio Räsänen, erikoistutkija, Kelan tutkimus

14.45 Yleisökysymyksiä

14.55 Lastenhoidon tuet ja työllisyys

Tapio Räsänen, erikoistutkija, Kelan tutkimus

15.05 Lasten asumisjärjestelyt ja pienituloisuus

Anneli Miettinen, tutkimuspäällikkö, Kelan tutkimus

15.15 Järjestelmänäkökulma elatusapuun ja elatustukeen

Ella Sihvonen, erikoistutkija, Kelan tutkimus

15.25 Yleisökysymyksiä

15.35 Kommentti

Liisa Siika-aho, ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö

Esa Iivonen, vaikuttamistyön johtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

15.55 Yleisökysymyksiä

16.00 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa!

Lue Lapsoset-hankkeesta

Liity tilaisuuteen Teamsissa

YOUNG-ohjelma aloittaa rekisteritutkijoille suunnatut aamukahviwebinaarit. Teemana on rekisteriaineistojen yhdistäminen etäkäyttöympäristössä.

Ensimmäinen tapaaminen on perjantaina 4.10.2024 klo 8.30–9.30. Teemana rekisteriaineistojen yhdistäminen etäkäyttöympäristössä. Alustuksen pitää kriminologian professori, Mikko Aaltonen ACElife-hankkeesta. Tilaisuus on järjestetään Teams-välityksellä ja on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille!

Tervetuloa mukaan verkostoitumaan, jakamaan kokemuksia ja keskustelemaan aiheesta.

Liity aamukahviwebinaariin

---

Lisätietoja

Olethan yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää webinaareista tai YOUNG-ohjelmasta.

22. lokakuuta klo 12.00–15.30 kokoonnumme Kulttuurikasarmille keskustelemaan ylisukupolvisen köyhyyden kierteestä yhdessä uraauurtavien vieraiden kanssa. Tilaisuudessa tarkastellaan ylisukupolvista köyhyyttä useamman Euroopan maan näkökulmasta.

Kuulemme europarlamentaarikko Maria Ohisalon terveiset Euroopan parlamentista, jonka jälkeen London School of Economicsin tutkijat Irene Bucelli ja Abigail McKnight kertovat tutkimuksestaan liittyen ylisukupolviseen köyhyyteen. Bucelli ja McKnight ovat tutkineet kansainvälisesti niitä mekanismeja ja malleja, joiden ajatellaan selittävän köyhyyden siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Iltapäivällä kuulemme myös mielenkiintoisten panelistien keskustelua ylisukupolvisen köyhyyden ehkäisystä sekä Euroopan että Suomen tasolla. Paneeleissa ovat mukana Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean puheenjohtaja Aoife Nolan, Euroopan lapsitakuun tiimin vetäjä Krzysztof Stefan Iszkowski, Eurochildin EU edunvalvonnan johtaja Francesca Pisanu, UNICEF Innocentin terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusjohtaja Gwyther Rees, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu, SDP:n 1. varapuheenjohtaja Nasima Razmyar, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio, kokoomuksen kansanedustaja Noora Fagerström ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelualuejohtaja Mari Ahlström.

Tilaisuutta ja paneeleja juontaa toimittaja Annika Damström. Panelisteille kysymyksiä ovat esittämässä myös Itlan Valoisat-ryhmän nuoret kokemusvaikuttajat.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu paikan päälle 15.10. mennessä tai etäosallistujaksi 20.10. mennessä. Etäosallistujille lähetetään katselulinkki sähköpostitse 21.10.

Kulttuurikasarmilla on tarjolla salaattilounas ilmoittautuneille klo 12.00–12.45.

Huomioithan, että ohjelma on sekä suomeksi että englanniksi. Pyrimme järjestämään tilaisuudelle tulkkauksen useammalla kielellä. Tulkkaustoiveen voit kirjoittaa ilmoittautumisen yhteydessä.

Ohjelma

12.45 Tervetuloa

Juontaja Annika Damström

12.50 Terveiset Euroopan parlamentista

Europarlamentaarikko Maria Ohisalo (vihr.)

13.00 Ylisukupolvisen köyhyyden mekanismit

Tutkijat Abigail McKnight ja Irene Bucelli, London School of Economics

13.35 Paneeli: Ratkaisuja ylisukupolviseen köyhyyteen Euroopassa

Aoife Nolan, Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean puheenjohtaja

Krzysztof Stefan Iszkowski, Euroopan lapsitakuun tiimin vetäjä

Francesca Pisanu, Eurochildin EU edunvalvonnan johtaja
Gwyther Rees, UNICEF Innocentin terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusjohtaja

14.20 Tauko

14.30 Ylisukupolvinen köyhyys Suomessa

Tutkimusprofessori Tiina Ristikari, Itla

14.40 Paneeli: Ratkaisuja ylisukupolviseen köyhyyteen Suomessa

Nasima Razmyar, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu, SDP:n 1. varapuheenjohtaja

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Pasi Moisio, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori

Noora Fagerström, kokoomuksen kansanedustaja
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelualuejohtaja

15.25 Musiikkiesitys

Vera Krok, laulu
Timo Peltonen, kitara, Meri-Helsingin musiikkiopiston apulaisrehtori

Lämpimästi tervetuloa!

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Itlan kanssa Tampereen yliopisto/Perla, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Alli Paasikiven säätiö, kansallinen lapsistrategia, Suomen Unicef, lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto ja Pelastakaa Lapset ry.

Nyt sinulla on loistava mahdollisuus oppia uutta psykososiaalisten menetelmien adaptoinnista – eli menetelmien suunnitelmallisesta muokkaamisesta paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi!

Tapahtumassa pääset kuulemaan adaptoinnin perusteista, uusimmasta tutkimustiedosta ja työkaluista, joista on apua menetelmien muokkauksessa. Luvassa on myös käytännön esimerkkejä Suomesta.

Onnistunut adaptointi edistää menetelmän käyttöä ja parantaa sen soveltuvuutta niin lapsille, nuorille ja perheille, kuin suomalaiseen palvelujärjestelmäänkin.  Adaptoinnissa menetelmän muokkauksen tarve perustellaan ja toteutus kuvataan huolellisesti. Tämän avulla varmistetaan, että muokkaukset eivät vaaranna menetelmän vaikuttavuutta.

Tapahtuma on suunnattu erityisesti psykososiaalisia menetelmiä ylläpitäville organisaatioille, menetelmien käyttöönotosta vastaaville johtajille hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä psykososiaalisten menetelmien implementoinnin tutkijoille. Myös muut kiinnostuneet ovat hyvin tervetulleita! Tapahtuma on maksuton.

Kouluttajina ovat kansainvälinen adaptoinnin huippuasiantuntija professori Graham Moore Cardiffin yliopistosta sekä Itlan adaptoinnin asiantuntijat Noora Seilo ja Nina Mellenius.

Ohjelma 

12.00 Tervetuloa, toimitusjohtaja Katri Vataja, Itla

12.05 Mikä ihmeen adaptointi? Tieteellinen toimittaja Noora Seilo ja asiantuntija Nina Mellenius, Itla 

12.20 Why adapt interventions to new contexts? Key concepts, guidance and frameworks. Professori Graham Moore, Cardiffin yliopisto 

13.35 Tauko – tarjolla smoothie, kahvia ja teetä 

13.50 Q&A, luennoitsijat vastaavat osallistujien kysymyksiin. Kysymyksiä voi esittää englanniksi tai suomeksi. 

14.40 Vinkkejä ja apuvälineitä omaan adaptointityöhön 

15.00 Tapahtuma päättyy 

Kouluttajien esittelyt 

Graham Moore on sosiaalitieteiden ja kansanterveystieteen professori Cardiffin yliopistossa. Hän toimii johtamistehtävissä DECIPHer keskuksessa, Wolfsonin nuorten mielenterveyden keskuksessa, ESRC Ison-Britannian käyttäytymistutkimuksen johtokeskuksessa (BR-UK) sekä UKRI-rahoitteisessa RE-STAR-ohjelmassa. Mooren tutkimusaiheet keskittyvät interventioiden vaikutuksiin terveyserojen vähentämisessä, kuten epätasa-arvon vaikutuksiin ja alipalveltuihin ryhmiin kohdentuviin interventioihin. Hän on kansainvälisesti tunnettu sosiaalisten interventioiden arviointiin liittyvien innovaatioiden takia. Moore on myös ollut keskeisessä roolissa mukana kehittämässä ja kirjoittamassa laajasti siteerattua MRC-ohjeistusta prosessiarvioinnista. Yhdessä Evansin kanssa hän toimii myös yhteisvastuullisena tutkijana ja pääkirjoittajana MRC-NIHR-rahoitetussa ohjeistuksessa interventioiden soveltamisesta uusiin konteksteihin.

Noora Seilo on koulutukseltaan nuorisolääkäri ja lääketieteen tohtori. Hän on postdoc-tutkija Tampereen yliopistossa ja työskentelee asiantuntijana Itlan Kansallinen implementointi -hankkeessa näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien adaptoinnin parissa. Kansallinen implementointi -hanke edistää kansallisesti lasten, nuorten ja perheiden näyttöön perustuvien, vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa.

Nina Mellenius on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri sekä toimii psykososiaalisten menetelmien työnohjaajana ja kouluttajana. Hän toimii myös väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa Right to Belong -konsortiossa. Mellenius työskentelee asiantuntijana Itlan Kansallinen implementointi -hankkeessa näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien adaptoinnin parissa.

Lisätietoja

Nina Mellenius

Asiantuntija, Itla

nina.mellenius[at]itla.fi, puh. 040 1985 440

Tapahtumassa pääset tutustumaan näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoon eli implementointiin liittyviin uusiin tutkimustuloksiin, joista on hyötyä sote-palveluiden kehittämisessä ja päätöksenteossa. Alan kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat valottavat myös implementoinnin käsitteitä ja implementoinnin eri vaiheisiin liittyviä ydinkysymyksiä.

Luvassa on kiinnostavia puheenvuoroja muun muassa professori Henna Hassonilta Karoliinisesta instituutista sekä apulaisprofessori Rhiannon Evansilta ja professori Graham Moorelta Cardiffin yliopistosta. Iltapäivän posterinäyttelyssä esitellään tuoreita implementointiin liittyviä tutkimuksia.

Tapahtuma on maksuton ja sen järjestävät Vaikuttavien käytäntöjen implementoinnin tutkimusverkosto kuuluvat Itla, Itä-Suomen yliopisto, Kela, Työterveyslaitos ja Hoitotyön tutkimussäätiö.

Tervetuloa verkostoitumaan tutkimusverkoston ensimmäiseen tapahtumaan!

Ohjelma

Klo 9.00–9.30 Saapuminen ja kahvit

Klo 9.30–9.45 Tervetuloa! tutkimusprofessori Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

Klo 9.45–10.45 Implementointi sosiaali- ja terveydenhuollossa – tutkimus, käytäntö ja päätöksenteko, professori Henna Hasson, Karoliininen instituutti

Klo 10.45–11.00 Kommenttipuheenvuoro, tutkimusjohtaja Heidi Parisod, Hotus

Klo 11.00–12.00 Lounastauko (lounas omakustanteinen)

Klo 12.00–12.30 Kun on aika lopettaa – de-implementaatio osana arkea, professori Henna Hasson, Karoliininen instituutti

Klo 12.30–12.45 Kommenttipuheenvuoro, terveydenhuollon erikoislääkäri, päätoimittaja Raija Sipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Klo 12.45-13.45 Adapting interventions to support sustainable implementation in new contexts, professori Graham Moore ja apulaisprofessori Rhiannon Evans, Cardiffin yliopisto (puheenvuoro englanniksi, ei tulkata) 

Klo 13.45–14.15 Kommenttipuheenvuoro: Reflections about adaptation in Finnish context, LT, nuorisolääkäri, kehittämispäällikkö Noora Seilo, Itla, Kasvun tuki (puheenvuoro englanniksi, ei tulkata) 

Klo 14.15–15.30 Posterit implementoinnin uusista tutkimuksista ja kahvit

Puhujien esittelyt

Henna Hasson on implementaatiotutkimuksen professori ja Medical Management Centren johtaja Ruotsin Karoliinisessa instituutissa. Hänen tutkimuksensa keskittyy terveys- ja sosiaalialan implementoinnin toteuttamiseen ja arviointiin. Erityisesti Hasson on kiinnostunut näyttöön perustuvan tiedon tuottamisesta ja käytöstä. Hänen tutkimustuloksistaan on apua, kun analysoidaan kuinka, milloin ja missä kontekstissa näyttöön perustuvat menetelmät voivat toimia käytännössä.

Heidi Parisod on koulutukseltaan terveydenhoitaja ja terveystieteiden tohtori, ja hän toimii tutkimusjohtajana Hoitotyön tutkimussäätiössä (Hotus). Lisäksi Parisod toimii myös Suomen JBI yhteistyökeskuksen ja WHO:n hoitotyön yhteistyökeskuksen johtajana. Hänen työnsä ja tutkimuksensa kohdentuu näyttöön perustuvaan hoitotyöhön ja sen edistämiseen, kuten hoitotyöhön kohdentuvien Hotus-hoitosuositusten laadintaan, näytön implementoinnin edistämiseen ja näyttöön perustuvan hoitotyön toteutumisen arviointiin.

Raija Sipilä on toiminut Duodecimin Käypä hoito -suositusten toimituspäällikkönä 15 vuotta ja päätoimittajana heinäkuusta 2024 lähtien. Taustaltaan hän on terveydenhuollon erikoislääkäri. Hän on työskennellyt tutkitun tiedon käyttöön saattamisen eri vaiheissa aina tutkimuksesta tiedon kriittiseen arviointiin ja edelleen implementointiin. Sipilän tutkimukset ovat liittyneet hoitosuosituksen laatimisen menetelmiin, implementointiin ja de-implementointiin.

Rhiannon Evans on tohtori ja sosiaalitieteiden ja kansanterveystieteen lehtori DECIPHer-tutkimuskeskuksessa Cardiffin yliopistossa. Hän toimii myös apulaisjohtajana National Institute for Health and Care Research (NIHR) kansanterveystutkimuksen systemaattisten katsausten tiimissä. Evansin metodologinen asiantuntemus keskittyy systemaattisiin katsauksiin, jotka kohdistuvat kompleksisiin järjestelmiin, prosesseihin, adaptointiin ja laadullisiin menetelmiin. Hänen varsinainen tutkimusaiheensa on heikommassa asemassa olevien väestöryhmien terveys ja hyvinvointi, erityisesti mielenterveyden edistämisen ja itsemurhien ehkäisyn osalta. Evans on ADAPT-ohjauksen toinen päätutkija.

Graham Moore on sosiaalitieteiden ja kansanterveystieteen professori Cardiffin yliopistossa. Hän toimii johtamistehtävissä DECIPHer keskuksessa, Wolfsonin nuorten mielenterveyden keskuksessa, ESRC Ison-Britannian käyttäytymistutkimuksen johtokeskuksessa (BR-UK) sekä UKRI-rahoitteisessa RE-STAR-ohjelmassa. Mooren tutkimusaiheet keskittyvät interventioiden vaikutuksiin terveyserojen vähentämisessä, kuten epätasa-arvon vaikutuksiin ja alipalveltuihin ryhmiin kohdentuviin interventioihin. Hän on kansainvälisesti tunnettu sosiaalisten interventioiden arviointiin liittyvien innovaatioiden takia. Moore on myös ollut keskeisessä roolissa mukana kehittämässä ja kirjoittamassa laajasti siteerattua MRC-ohjeistusta prosessiarvioinnista. Yhdessä Evansin kanssa hän toimii myös yhteisvastuullisena tutkijana ja pääkirjoittajana MRC-NIHR-rahoitetussa ohjeistuksessa interventioiden soveltamisesta uusiin konteksteihin.

Noora Seilo on koulutukseltaan nuorisolääkäri ja lääketieteen tohtori. Hän on postdoc-tutkija Tampereen yliopistossa ja työskentelee asiantuntijana Itlan Kansallinen implementointi -hankkeessa näyttöön perustuvien psykososiaalisten interventioiden adaptoinnin parissa. Kansallinen implementointi -hanke edistää kansallisesti lasten, nuorten ja perheiden näyttöön perustuvien, vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa.

Lisätietoja

Mervi Rantsi, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
mervi.rantsi[at]uef.fi, puh. 040 920 2963

YOUNG-ohjelma osallistuu pop up-keskusteluun perjantaina 27.9. aiheella Edessä loistava tulevaisuus(ko)? – Nuoret matkalla menestykseen

YLEn ja Erätauko-säätiön Hyvin sanottu -keskustelufestivaalilla järjestettävä dialogi tuo yhteen nuoret ja aikuiset keskustelemaan toiveikkaasta tulevaisuudesta. Keskustelussa pohdimme muun muassa sitä, mitä mahdollisuuksia ja haasteita näemme tulevaisuuden tuovan ja millaisia taitoja sitä varten tarvitsemme.

YOUNG-ohjelma osallistuu pop up-keskusteluun perjantaina 27.9. aiheella: Edessä loistava tulevaisuus(ko)? – Nuoret matkalla menestykseen.

Keskustelun tavoitteena on lisätä sukupolvien välistä ymmärrystä. Yhteiskuntamme muuttuessa yhä nopeammin on selvää, että nuorten todellisuus ja etenkin tulevaisuus näyttävät hyvin erilaiselta kuin muutama vuosikymmen sitten. Sitä muovaavat uudenlaiset haasteet ympäristökriisistä mielenterveyskriisiin, mutta myös uudenlaiset mahdollisuudet esimerkiksi teknologian kehityksen myötä. Keskustelussa luodaan yhteistä kuvaa siitä, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa, ja mitä se meiltä vaatii.

Seuraa keskustelua verkossa!

Edessä loistava tulevaisuus(ko)? – Nuoret matkalla menestykseen

---

”Keskustelussa pohdimme muun muassa sitä, mitä mahdollisuuksia ja haasteita näemme tulevaisuuden tuovan ja millaisia taitoja sitä varten tarvitsemme.”

---

Lisätietoja

Olethan yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää YOUNG-ohjelmasta.

Tervetuloa YOUNG-ohjelman vuosittaiseen sidosryhmäpäivään, jonka järjestää tänä vuonna SchoolWell-tutkimuskonsortio. Tilaisuuden teemana on tällä kertaa koulu.

Iltapäivän aikana pohdimme yhdessä koulun arkea lähellä olevien sidosryhmien ja YOUNG-ohjelman hankkeiden tutkijoiden kanssa koulujen arjesta esiin nousevia teemoja ja etsimme niihin tutkimusperäisiä ratkaisuja. Ohjelmassa on lyhyitä tutkimuspuheenvuoroja, rinnakkaisia keskusteluja eri teemoista tutkijoiden ja sidosryhmäedustajien välillä, sekä päivän aiheita yhteen kokoava konsortiojohtajien yhteinen paneelikeskustelu.

OHJELMA

12.00–12.15 Ohjelmajohtajan terveiset

12.15–13.30 Konsortioiden alustuspuheenvuorot – tutkimukseen perustuvia ratkaisuja kouluista kerättyihin haasteisiin

• ”Oppilaiden traumaattiset elämänkokemukset näkyvät koulussa tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Hankalia asioita voi tulla esiin koulutehtävissä.”   – Right to Belong, ACElife
• ”Kuinka paljon opettajan on ylipäänsä tarpeen tietää perheen asioista tukeakseen lasta haastavassa elämäntilanteessa? – Ulos epätoivosta
• ”Oppilaat saattavat jättää menemättä kouluun, jos tietävät kaverin olevan poissa. Syynä voi olla esimerkiksi tunne turvattomuudesta tai yksinäisyydestä.” – IMAGINE
• ”Oppilaiden välillä on voimakkaita ”klikkejä”, jotka vaikuttavat ryhmädynamiikkaan. Oppilaat eivät pysty työskentelemään kaikkien kanssa, vaan tiettyjä oppilaita suositaan/syrjitään.” – SchoolWell

13.30–14.45 Koululla on väliä! -dialogit – vuoropuhelussa koulun sidosryhmät ja YOUNG-ohjelman tutkijat
Ennalta sovitut keskustelijat vuoropuhelussa, yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä

14.45–15.15 iltapäiväkahvi

15.15–16.00 Käytäntö ja tutkimus – päivän kokoava konsortiojohtajien paneelikeskustelu

16.00–17.00 Rentoa verkostoitumista

Ilmoittauduthan viimeistään: perjantaina 1.11.2024

SchoolWell

YOUNG-ohjelma

YOUNG-ohjelmaa rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto. Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä.

Järjestämme 10. kesäkuuta 2024 juhlaseminaarin, jossa esiintyy interventio- ja implementointitutkimuksen asiantuntijoita Suomesta ja ulkomailta. Seminaarissa kuulet puheenvuoroja tutkimusperustaisesta vaikuttavuuden arvioinnista, alan onnistumisista ja uusista tuulista. Seminaari tarjoaa myös mahdollisuuden tavata interventio- ja implementointityön edelläkävijöitä ja innoittajia – niin uusia kuin vanhoja tuttuja.

Haluamme juhlistaa yhdessä teidän kanssanne työtä, jota olemme tehneet Itlassa jo 10 vuoden ajan: lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyden edistämistä vaikuttavilla psykososiaalisilla menetelmillä yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa. Kasvun tuessa tehty työ on ollut uraauurtavaa, mutta ilman kumppaneittemme tukea emme olisi päässeet näin pitkälle. Kiitos! Yhteinen työmme on nyt tärkeämpää kuin koskaan, kun yhteiskunnassa haetaan uusia tapoja ratkaista lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia ja sosiaali- ja terveyshuollon palvelureformi etenee.

Kasvun tuki on kehittynyt nykyiseen muotoonsa pohjoismaisen yhteistyön myötä. Olemmekin kutsuneet seminaarin puhujiksi norjalaiset yhteistyökumppanimme, professori Tine Nordgreenin Bergenin yliopistosta ja professori Monica Martinussenin Tromssan yliopistosta. Lisäksi seminaarissa puhuu professori Martin Webber Yorkin yliopistosta Isosta-Britanniasta sekä useita suomalaisia asiantuntijoita. Osallistujille on tarjolla aamukahvi, salaattilounas sekä iltapäiväkahvi. Paikalle Musiikkitaloon mahtuu 150 henkilöä.

Ilmoittautumisaika lähiosallistujaksi on päättynyt. Seminaariin voi osallistua myös etäyhteydellä.

Ohjelma

klo 9.00–9.30 Kahvi

klo 9.30–12.00 Aamupäivän ohjelma on englanniksi. The morning programme is in English.

• Alkusanat – Opening words, vice chairperson Maria Kaisa Aula, Itla’s Board of Trustees
• Professor Monica Martinussen, UiT Arctic University of Norway: Kasvun tuki and Ungsinn: 10 years of collaboration, inspiration, and friendship
• Professor Tine Nordgreen, Haukeland University Hospital, Bergen, Norway: Possibilities and challenges of the usability and utilization of digital interventions
• Professor Martin Webber, University of York, UK: Improving the quality and outcomes of social work practice: evidence, implementation and insight

klo 12.00–13.00 Lounas

Iltapäivän ohjelma on suomeksi.

klo 13.00–14.30

• Emeritusprofessori Mauri Marttunen: Mitä tiedämme nuorten mielenterveysongelmista?
• Paneelikeskustelu: Kohti yhdenvertaisia ja vaikuttavia lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja.
  • Kuka päättää, saavatko lapset ja nuoret vaikuttavaa tukea? Miten menetelmien käyttöönottoa tulee tukea tulevaisuudessa?
  • Keskusteluun osallistuvat
    • Keski-Suomen hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja, Itlan hallituksen varapuheenjohtaja Maria Kaisa Aula
    • johtaja Andreas Blanco Sequeiros sosiaali- ja terveysministeriöstä
    • tutkija Nanne Isokuortti Strategisen tutkimuksen IMAGINE-hankkeesta ja Itlasta
    • professori Mirjam Kalland Helsingin yliopistosta
    • johtaja Petra Kouvonen Itlasta sekä IMAGINE- ja Kasvun tuki KI -hankkeesta.
  • Keskustelua johtaa ohjelmajohtaja Marjo Kurki Itlasta

klo 14.30–15.00 Kahvi

klo 15.00–15.50 Kasvun tuen uranuurtajat eilen, tänään ja huomenna

• Tutkimusprofessori Taina Laajasalo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen, Duodecim

klo 15.50–16.00 Päätössanat: Toimitusjohtaja Katri Vataja, Itla

Seminaarin juontaa Kimmo Ohtonen.

Lämpimästi tervetuloa juhlistamaan 10-vuotista matkaamme sekä ennen kaikkea luomaan katse kohti tulevaisuutta!

Tutustu puhujiin

Itlan Kasvun tuki on lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien riippumaton asiantuntija. Tuotamme luotettavaa tietoa menetelmien vaikuttavuudesta ja edistämme vaikuttavien menetelmien systemaattista käyttöönottoa pitkäjänteisesti. Olemme sillanrakentaja hyvinvointialueiden ja kansallisten toimijoiden välillä.

Kutsumme tilaisuuteen toimijoita, jotka työskentelevät työkyvyn ja työllistymisen edistämiseksi julkisella, kolmannella ja yksityisellä sektorilla.

Tilaisuudessa kuullaan tutkimustietoa työllisyyden ja lapsiperheköyhyyden yhteydestä, sekä pohditaan yhdessä työllisyyden ja työkyvyn edistämisen toimijoiden kanssa perheiden ja lasten huomioimista aikuisten palveluissa.