Arkistot: Tapahtumat

Tervetuloa YOUNG-ohjelman toiseen aamukahviwebinaariin!

YOUNG-ohjelman toisessa aamukahviwebinaarissa teemana on koodin tehokas jäsentäminen, versionhallinta ja analyysien uusittavuus R-ympäristössä.


Alustuksen pitää tutkimusavustaja Pyry Kantanen Ulos epätoivosta-hankkeesta.

Pyry Kantanen esittelee mm. Juhana Peltosen ”Best practices in FIONA” – esiteltyjä konsepteja laitetaan käytäntöön R-ekosysteemin tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntämällä.

Kenelle suunnattu?

Tilaisuus on suunnattu rekisteritutkijoille, mutta tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille!

Kuinka osallistua?

Tilaisuus järjestetään 20. joulukuuta klo 8.30–9.30 Teamsissa, jonne voit liittyä alla olevan linkin kautta. Ilmoittautumista ei vaadita.

Tervetuloa linjoille verkostoitumaan, jakamaan kokemuksia ja keskustelemaan aiheesta!



Lisätietoja

Olethan yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää webinaareista tai YOUNG-ohjelmasta.

Heidi Tilander

Tapahtuma- ja ohjelmakoordinaattori

Event and Programme Coordinator

heidi.tilander@itla.fi

044 312 0695
Marjo Kurki

Kehitysjohtaja

Director of Development

YOUNG -ohjelma

Kasvun tuki

marjo.kurki@itla.fi

044 271 0797

Oulussa lapsiperheköyhyys on hieman yleisempää kuin muualla Suomessa – köyhyys koskettaa noin 5 000 lasta Oulussa. Samalta viivalta Oulu on Oulun kaupungin ja Itlan yhteistyöprojekti, jonka taustalla on kaupungin päätös vähentää lapsiperheköyhyyttä ja sen kielteisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Kokeilun kärkenä on ollut lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnan edistäminen yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Itlan projektitutkija Ville Tikkanen on tehnyt Samalta viivalta Oulu -kokeilusta arviointitutkimusta, jonka tuloksia pääsemme kuulemaan 4. joulukuuta. Arviointia on tehty sekä tukea saaneiden lapsiperheiden että kokeilussa mukana olleiden toimijoiden näkökulmasta.

Kenelle tilaisuus on suunnattu?

Kutsumme mukaan kaikki, jotka tekevät työtä lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi Suomessa. Myös yritykset saavat hyödyllistä tietoa paikallisen tason toiminnasta, jonka avulla voidaan parantaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.

Kuinka osallistua?

Tilaisuus järjestetään 4. joulukuuta klo 12.00–13.30 Teamsissa, jonne voit liittyä alla olevan linkin kautta. Ilmoittautumista ei vaadita. Osallistujilla on mahdollisuus jättää ajatuksia ja ideoita Padletin avulla tilaisuuden ajan.

Ohjelma

12.00 Samalta viivalta Oulu pähkinänkuoressa

Tiina Ristikari, tutkimusprofessori, Itla

Eija Viitala, kehittäjäkoordinaattori, Oulun kaupunki

12.20 Yhteisön konkreettista tukea lapsiperheille – arviointitutkimuksen tuloksia

Ville Tikkanen, projektitutkija, Itla

12.50 Järjestövarikko käytännössä

Tiia Hautamäki, projektipäällikkö, Järjestövarikko-hanke

13.10 Kommenttipuheenvuoro

Sanna Syrén, työkykykoordinaattori, työllisyyspalvelut BusinessOulu

13.30 Tilaisuus päättyy

Lämpimästi tervetuloa!

Tilaisuuden järjestävät yhdessä lastensäätiö Itla, Auta Lasta ry:n Järjestövarikko-hanke ja Oulun kaupunki.

Järjestämme perjantaina 8.11.2024 TRT-menetelmän koulutuspäivän, josta ei kannata jäädä paitsi. TRT-menetelmä on ryhmämuotoinen ja traumareaktioita ennaltaehkäisevä menetelmä, joka parantaa traumasta selviytymistä ja opettaa keinoja traumaoireiden hallintaan.

Suomessa TRT-menetelmää on hyödynnetty muun muassa Ukrainasta sotaa pakoon tulleiden lasten, nuorten ja heidän huoltajiensa traumaoireiden tukemisessa. Menetelmä sopii myös muiden traumojen käsittelyyn esimerkiksi koulussa, sosiaalihuollossa, vastaanottokeskuksessa tai järjestössä.

Nyt järjestettävä koulutus tarjoaa runsaasti perustietoa menetelmästä sekä syventäviä näkökulmia lasten ja nuorten traumojen käsittelyyn. TRT-menetelmän kehittäneessä Children and War Foundationissa työskentelevä vanhempi neuvonantaja Unni Heltne kertoo tarkemmin menetelmän lähtökohdista ja käytöstä.

Pienryhmäkeskusteluissa pääset syventymään TRT-menetelmän ohjaamisen kysymyksiin tai TRT-menetelmän perusteiden kertaamiseen. Iltapäivällä kuulet myös menetelmän käyttöön liittyvistä kokemuksista kouluissa ja asioista, jotka kannattaa huomioida menetelmän soveltamisessa eri yhteyksiin.

Täydennyskoulutus on tarkoitettu lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään traumalle altistuneita lapsia ja nuoria – esimerkiksi opettajille, psykologeille, sosiaaliohjaajille ja kriisityöntekijöille.

Ohjelma

8.30–9.00 Aamukahvit

9.00–9.15 Avaussanat, ohjelmajohtaja Marjo Kurki, Itla

9.15–10.00 TRT-menetelmän teoreettinen perusta ja kokemuksia eri kohderyhmillä, vanhempi neuvonantaja Unni Heltne, Children and War Foundation (huom. luentokielenä on englanti, tulkkausta ei ole järjestetty)

10.00–10.15 Jaloittelutauko

10.15–11.00 TRT-menetelmän teoreettinen perusta ja kokemuksia eri kohderyhmillä, jatkuu

11.00–12.00 Lounastauko (omakustanteinen lounas)

12.00–13.00 Pienryhmät:

  • TRT-ydinelementtien kertaus, TRT-kouluttaja Jenna Kokkola, SPR:n Nuorten turvatalo (suositellaan, jos et ole vielä käyttänyt menetelmää)
  • Syventävä pienryhmä, apulaisprofessori Kirsi Peltonen Turun yliopistosta ja työnohjaaja Kirsti Pekkarinen (tarkoitettu ainoastaan jo ryhmiä ohjanneille)
  • Vanhempien kohtaaminen, opettaja ja TRT-ohjaaja Sanna Niinivaara sekä kriisi-ja perhetyöntekijä ja kriisi- ja traumapsykoterapeutti Lasse Jalonen
    SPR:n Nuorten turvatalo (suositellaan, jos olet jo ohjannut ryhmiä tai ryhmäsi on alkamassa)

13.00–14.00 Traumat lasten elämässä, apulaisprofessori Kirsi Peltonen, Turun yliopisto

14.00–14.30 Kahvitauko

14.30–15.00 Katsaus TRT-menetelmän käyttöönoton ja suunnitelmallisen adaptoinnin tilanteesta, asiantuntijat Nina MelleniusNoora Seilo ja Jonna Lehikoinen, Itla

15.00–16.00 Kokemuksia TRT-menetelmän käytöstä Suomessa:

  • Kokemuksia TRT-ryhmien toteutuksesta kouluympäristössä, Rohkee- ja Ehjäksi-hankkeiden työryhmät, MLL Uudenmaan piiri
  • Tulevaisuuden näkökulmia, SPR Nuorten turvatalot

Lisätiedot 

Jonna Lehikoinen 
asiantuntija, Itla 
jonna.lehikoinen[at]itla.fi, puh. 045 787 36903

Syksy 2024

Pe 22.11. klo 8.15-9.00 Oulu ja Pohjois-Pohjanmaa 
Järjestöt yhteisövaikuttavuustyössä: rooli ja liittyminen mukaan 

Tule kuulemaan, kuinka Oulun alueen järjestöt ovat tulleet osaksi paikallista lapsi- ja perhelähtöistä palvelujärjestelmää. Järjestökoordinaattori Airi Martikainen (MLL) ja kehittäjäkoordinaattori Eija Viitala (Oulun kaupunki) kertovat miten yhteiset tavoitteet muuttuvat konkreettiseksi yhteiseksi työksi.

Pe 13.12. klo 8.15-9.00 Pirkanmaa
Yhteisövaikuttavuustyö Pirkanmaan perhekeskuksessa – miten Suomen suurimmalla hyvinvointialueella rakennetaan lapsi- ja perhelähtöistä palvelujärjestelmää yhteisövaikuttavuuden periaattein

Erityisasiantuntija Virve Savolainen, kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelija Katariina Hämäläinen kertovat johtamisen rakenteista arjen kokemuksilla maustettuna.

Kevät 2025

Pe 24.1. klo 8.15-9.00 Pirkanmaa
Kokemuksia lasten, nuorten ja perheiden monialaisista palvelupoluista Pirkanmaalla.

Suunnittelija Katariina Hämäläinen ja erityisasiantuntija Virve Savolainen kertovat miten yhteisövaikuttavuustyötä tehdään käytännössä.


Pe 21.2. klo 8.15-9.00 Pohjois-Karjala
Miten yhteisövaikuttavuudella tuetaan lapsiperhepalveluiden yhteisjohtamista ja integraatiota?

Tule kuulemaan, kun mm. kehittäjätyöntekijä Tuija Klinberg kertoo yhteisövaikuttavuustyön

johtamisesta ja koordinoinnista.


Pe 21.3. klo 8.15-9.00 Kanta-Häme
Mikä on Omatiimi – ja voidaanko lapsiperhepalvelujen yhteensovittamisessa onnistua? Liity linjoille ja kuulet lisää mm. perhekeskusasiantuntija ja kehittäjätyöntekijä Milla Mäkikomsilta.


Pe 25.4. klo 8.15-9.00 Keski-Pohjanmaa
Käytöksellään reagoivat lapset – kuinka heitä tuetaan ennakoiden ja kokonaisvaltaisesti? 

Tule kuulemaan kehittäjätyöntekijä Marika Saaren, päätoiminen tuntiopettaja (Isokylän koulu, Kokkola) & TCM- ja RYMY-kouluttaja Jonna Ollikaisen, ruotsinkielisten opetuspalveluiden johtaja Tony Wildjeskogin sekä asiatuntija, RyMy-koulutuksen kehittäjä ja kouluttaja Päivi Uron (Itla) kokemuksia.  
 


Pe 23.5. Klo 8.15-9.00 Pohjois-Pohjanmaa
Yhteisövaikuttavuustyön pilotointi lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa. 

Tervetuloa kuulemaan EHL, yliopisto-opettaja, väitöskirjatutkija Anna Pelkosen ja suuhygienisti Kati Karjalaisen (Pohde) sekä kehittäjätyöntekijä Eija Viitalan (Oulu) kokemuksia.


Lisätietoja

Olethan yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää aamukahveista.

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mari.hirvonen@itla.fi

044 363 7276

Miten seuraava terveyskriisi tullaan hallitsemaan Suomessa?

Strategisen tutkimuksen PANDEMICS-ohjelman (Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena, 2021–2024) monitieteisen tutkimuksen tavoitteena on ollut vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kriisien parempaa ennakointia, ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä kriiseistä palautumista. Ohjelman keskeisenä tutkimuskohteena on ollut koronapandemiakriisi. Pandemia-ajan tarkastelu yhteiskunnallisena kriisinä ja siitä kumpuavat kriisinhallinnan opit ja tutkimusperustaiset ratkaisut tarjoavat mahdollisuuden soveltaa opittua erilaisten kriisien parempaan ennakointiin, hallintaan ja kriiseistä palautumiseen. Loppuseminaarissa käsitellään ohjelman Koronapandemian opit: Kohti parempaa kriiseihin varautumista ja kriisinhallintaa -julkaisun teemoja. Tilaisuuden juontaa toimittaja Jari Hanska. (Aamupäivällä klo 10–12 on sidosryhmille suunnattu kutsutilaisuus.)

OHJELMA

12.00-13.00 Lounas ilmoittautuneille (ilmoittautuminen lounaalle päättyy 28.10.)
13.00–13.10 Alkusanat ja white paperin julkaisu
13.10–15.00 Paneelikeskustelut (Stage)

13.10–14.05 Miten kriisit muokkaavat demokratiaa, hallinnon toimivuutta ja päätöksentekotapoja?
Koronapandemia oli syvällinen haaste demokratioille. Myös Suomessa pandemia-aika heikensi päätöksenteon avoimuutta ja kavensi väestön mahdollisuuksia osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Paneelissa keskustellaan siitä, miten hallinnon avoimuus ja kansalaisen osallistuminen turvataan tulevissa kriisitilanteissa sekä miten demokraattisia instituutioita tulisi kehittää luottamuksen vahvistamiseksi. Paneelikeskustelun alustaa professori Johanna Rainio-Niemi (Helsingin yliopisto, JuRe-hanke) ja professori Harri Jalonen (Vaasan yliopisto, WELGO-hanke)

Panelistit: demokratia- ja julkisoikeusosaston osastopäällikkö Johanna Suurpää (oikeusministeriö), strategianosaston neuvotteleva virkamies Jouni Varanka (valtioneuvoston kanslia), professori Henri Vogt (Turun yliopisto, JuRe-hanke) ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma (Helsingin yliopisto, WELGO-hanke).

14.05–15.00 Miten seuraava terveyskriisi tullaan hallitsemaan Suomessa?
2000-luvun suurimman terveyskriisin, koronapandemian, yhteiskunnalliset vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Siinä nivoutui yhteen lukuisia erilaisia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, jotka yhdessä vaikuttavat yhteiskuntaamme laajamittaisesti ja pitkäkestoisesti. Pandemiasta saimme paljon oppeja, joiden pohjalta voimme kehittää kriisien hallintaa Suomessa. Tilaisuuden toisessa paneelissa keskustellaan siitä, miten seuraava terveyskriisi hallitaan niin, että sen vahingot eri yhteiskunnan sektoreilla olisivat mahdollisimman pienet. Paneelikeskustelun alustaa johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen (THL, WELGO-hanke) ja tutkimusryhmän johtaja Emilia Rönkkö (Oulun yliopisto, RECIPE-hanke)

Panelistit: pääjohtaja Mika Salminen (THL), strategiajohtaja Pasi Pohjola (Sosiaali- ja terveysministeriö), yksikön päällikkö Laura Francke (OPH), tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa (Helsingin yliopisto, WELGO-hanke) ja professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto, EduRESCUE-hanke)




PANDEMICS-ohjelmaa rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto. Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä.

Lisätietoja

Heidi Tilander

heidi.tilander@itla.fi

044 312 0695

Heidi Tilander

Tapahtuma- ja ohjelmakoordinaattori

Event and Programme Coordinator

heidi.tilander@itla.fi

044 312 0695
Marjo Kurki

Kehitysjohtaja

Director of Development

YOUNG -ohjelma

Kasvun tuki

marjo.kurki@itla.fi

044 271 0797

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa huolehtimaan jokaisen lapsen perheen riittävästä toimeentulosta. Lapsiperheiden toimeentulon turvaaminen on tärkeä tavoite, koska lapsuudessa koetuilla toimeentulovaikeuksilla on pitkän aikavälin yhteyksiä hyvinvointiin. Vuonna 2022 Suomessa jopa 11,7 prosenttia eli lähes 120 000 lasta eli pienituloisessa perheessä.

Lapsoset-hankkeen tutkijat ovat rakentaneet kokonaiskuvaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentulosta Suomessa: mitä etuuksia lapsiperheet käyttävät ja miten lapsiperheiden tukemiseen käytettäviä resursseja voidaan kohdentaa nykyistä paremmin. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sosiaaliturvaetuuksien vaikutuksia pikkulasten vanhempien työnteon kannustimiin, miten yleistynyt vuoroasuminen vaikuttaa lapsiperheköyhyyteen ja kuinka elatusavusta sopiminen nykyään toimii.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu paikan päälle 4.11. mennessä tai etäosallistujaksi 11.11. mennessä. Etäosallistujille lähetetään katselulinkki sähköpostitse viimeistään päivää ennen tilaisuutta.

Paikan päällä on tarjolla kahvitus klo 13.30–14.00.

Ohjelma

Tilaisuuden juontajana toimii tutkimusprofessori, kehitysjohtaja Tiina Ristikari Itlasta.

14.00 Lapsoset-hankkeen esittely

Signe Jauhiainen, tutkimuspäällikkö, Kelan tutkimus

14.15 Lapsiperheiden pienituloisuuden mittaaminen ja kehitys

Lauri Mäkinen, erikoistutkija, Kelan tutkimus

14.25 Lapsiperheet ja sosiaaliturvaetuudet

Anneli Miettinen, tutkimuspäällikkö, Kelan tutkimus

14.35 Sosiaaliturvamuutosten vaikutukset

Tapio Räsänen, erikoistutkija, Kelan tutkimus

14.45 Yleisökysymyksiä

14.55 Lastenhoidon tuet ja työllisyys

Tapio Räsänen, erikoistutkija, Kelan tutkimus

15.05 Lasten asumisjärjestelyt ja pienituloisuus

Anneli Miettinen, tutkimuspäällikkö, Kelan tutkimus

15.15 Järjestelmänäkökulma elatusapuun ja elatustukeen

Ella Sihvonen, erikoistutkija, Kelan tutkimus

15.25 Yleisökysymyksiä

15.35 Kommentti

Liisa Siika-aho, ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö

Esa Iivonen, vaikuttamistyön johtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

15.55 Yleisökysymyksiä

16.00 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa!

YOUNG-ohjelma aloittaa rekisteritutkijoille suunnatut aamukahviwebinaarit. Teemana on rekisteriaineistojen yhdistäminen etäkäyttöympäristössä.

Ensimmäinen tapaaminen on perjantaina 4.10.2024 klo 8.30–9.30. Teemana rekisteriaineistojen yhdistäminen etäkäyttöympäristössä. Alustuksen pitää kriminologian professori, Mikko Aaltonen ACElife-hankkeesta. Tilaisuus on järjestetään Teams-välityksellä ja on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille!

Tervetuloa mukaan verkostoitumaan, jakamaan kokemuksia ja keskustelemaan aiheesta.


Lisätietoja

Olethan yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää webinaareista tai YOUNG-ohjelmasta.

Heidi Tilander

Tapahtuma- ja ohjelmakoordinaattori

Event and Programme Coordinator

heidi.tilander@itla.fi

044 312 0695
Marjo Kurki

Kehitysjohtaja

Director of Development

YOUNG -ohjelma

Kasvun tuki

marjo.kurki@itla.fi

044 271 0797

22. lokakuuta klo 12.00–15.30 kokoonnumme Kulttuurikasarmille keskustelemaan ylisukupolvisen köyhyyden kierteestä yhdessä uraauurtavien vieraiden kanssa. Tilaisuudessa tarkastellaan ylisukupolvista köyhyyttä useamman Euroopan maan näkökulmasta.

Kuulemme europarlamentaarikko Maria Ohisalon terveiset Euroopan parlamentista, jonka jälkeen London School of Economicsin tutkijat Irene Bucelli ja Abigail McKnight kertovat tutkimuksestaan liittyen ylisukupolviseen köyhyyteen. Bucelli ja McKnight ovat tutkineet kansainvälisesti niitä mekanismeja ja malleja, joiden ajatellaan selittävän köyhyyden siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Iltapäivällä kuulemme myös mielenkiintoisten panelistien keskustelua ylisukupolvisen köyhyyden ehkäisystä sekä Euroopan että Suomen tasolla. Paneeleissa ovat mukana Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean puheenjohtaja Aoife Nolan, Euroopan lapsitakuun tiimin vetäjä Krzysztof Stefan Iszkowski, Eurochildin EU edunvalvonnan johtaja Francesca Pisanu, UNICEF Innocentin terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusjohtaja Gwyther Rees, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu, SDP:n 1. varapuheenjohtaja Nasima Razmyar, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio, kokoomuksen kansanedustaja Noora Fagerström ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelualuejohtaja Mari Ahlström.

Tilaisuutta ja paneeleja juontaa toimittaja Annika Damström. Panelisteille kysymyksiä ovat esittämässä myös Itlan Valoisat-ryhmän nuoret kokemusvaikuttajat.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu paikan päälle 15.10. mennessä tai etäosallistujaksi 20.10. mennessä. Etäosallistujille lähetetään katselulinkki sähköpostitse 21.10.

Kulttuurikasarmilla on tarjolla salaattilounas ilmoittautuneille klo 12.00–12.45.

Huomioithan, että ohjelma on sekä suomeksi että englanniksi. Pyrimme järjestämään tilaisuudelle tulkkauksen useammalla kielellä. Tulkkaustoiveen voit kirjoittaa ilmoittautumisen yhteydessä.

Ohjelma

12.45 Tervetuloa

Juontaja Annika Damström

12.50 Terveiset Euroopan parlamentista

Europarlamentaarikko Maria Ohisalo (vihr.)

13.00 Ylisukupolvisen köyhyyden mekanismit

Tutkijat Abigail McKnight ja Irene Bucelli, London School of Economics

13.35 Paneeli: Ratkaisuja ylisukupolviseen köyhyyteen Euroopassa

Aoife Nolan, Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean puheenjohtaja

Krzysztof Stefan Iszkowski, Euroopan lapsitakuun tiimin vetäjä

Francesca Pisanu, Eurochildin EU edunvalvonnan johtaja
Gwyther Rees, UNICEF Innocentin terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusjohtaja

14.20 Tauko

14.30 Ylisukupolvinen köyhyys Suomessa

Tutkimusprofessori Tiina Ristikari, Itla

14.40 Paneeli: Ratkaisuja ylisukupolviseen köyhyyteen Suomessa

Nasima Razmyar, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu, SDP:n 1. varapuheenjohtaja

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Pasi Moisio, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori

Noora Fagerström, kokoomuksen kansanedustaja
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelualuejohtaja

15.25 Musiikkiesitys

Vera Krok, laulu
Timo Peltonen, kitara, Meri-Helsingin musiikkiopiston apulaisrehtori

Lämpimästi tervetuloa!

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Itlan kanssa Tampereen yliopisto/Perla, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Alli Paasikiven säätiö, kansallinen lapsistrategia, Suomen Unicef, lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto ja Pelastakaa Lapset ry.

Nyt sinulla on loistava mahdollisuus oppia uutta psykososiaalisten menetelmien adaptoinnista – eli menetelmien suunnitelmallisesta muokkaamisesta paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi!

Tapahtumassa pääset kuulemaan adaptoinnin perusteista, uusimmasta tutkimustiedosta ja työkaluista, joista on apua menetelmien muokkauksessa. Luvassa on myös käytännön esimerkkejä Suomesta.

Onnistunut adaptointi edistää menetelmän käyttöä ja parantaa sen soveltuvuutta niin lapsille, nuorille ja perheille, kuin suomalaiseen palvelujärjestelmäänkin.  Adaptoinnissa menetelmän muokkauksen tarve perustellaan ja toteutus kuvataan huolellisesti. Tämän avulla varmistetaan, että muokkaukset eivät vaaranna menetelmän vaikuttavuutta.

Tapahtuma on suunnattu erityisesti psykososiaalisia menetelmiä ylläpitäville organisaatioille, menetelmien käyttöönotosta vastaaville johtajille hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä psykososiaalisten menetelmien implementoinnin tutkijoille. Myös muut kiinnostuneet ovat hyvin tervetulleita! Tapahtuma on maksuton.

Kouluttajina ovat kansainvälinen adaptoinnin huippuasiantuntija professori Graham Moore Cardiffin yliopistosta sekä Itlan adaptoinnin asiantuntijat Noora Seilo ja Nina Mellenius.

Ohjelma 

12.00 Tervetuloa, toimitusjohtaja Katri Vataja, Itla

12.05 Mikä ihmeen adaptointi? Tieteellinen toimittaja Noora Seilo ja asiantuntija Nina Mellenius, Itla 

12.20 Why adapt interventions to new contexts? Key concepts, guidance and frameworks. Professori Graham Moore, Cardiffin yliopisto 

13.35 Tauko – tarjolla smoothie, kahvia ja teetä 

13.50 Q&A, luennoitsijat vastaavat osallistujien kysymyksiin. Kysymyksiä voi esittää englanniksi tai suomeksi. 

14.40 Vinkkejä ja apuvälineitä omaan adaptointityöhön 

15.00 Tapahtuma päättyy 

Kouluttajien esittelyt 

Graham Moore on sosiaalitieteiden ja kansanterveystieteen professori Cardiffin yliopistossa. Hän toimii johtamistehtävissä DECIPHer keskuksessa, Wolfsonin nuorten mielenterveyden keskuksessa, ESRC Ison-Britannian käyttäytymistutkimuksen johtokeskuksessa (BR-UK) sekä UKRI-rahoitteisessa RE-STAR-ohjelmassa. Mooren tutkimusaiheet keskittyvät interventioiden vaikutuksiin terveyserojen vähentämisessä, kuten epätasa-arvon vaikutuksiin ja alipalveltuihin ryhmiin kohdentuviin interventioihin. Hän on kansainvälisesti tunnettu sosiaalisten interventioiden arviointiin liittyvien innovaatioiden takia. Moore on myös ollut keskeisessä roolissa mukana kehittämässä ja kirjoittamassa laajasti siteerattua MRC-ohjeistusta prosessiarvioinnista. Yhdessä Evansin kanssa hän toimii myös yhteisvastuullisena tutkijana ja pääkirjoittajana MRC-NIHR-rahoitetussa ohjeistuksessa interventioiden soveltamisesta uusiin konteksteihin.

Noora Seilo on koulutukseltaan nuorisolääkäri ja lääketieteen tohtori. Hän on postdoc-tutkija Tampereen yliopistossa ja työskentelee asiantuntijana Itlan Kansallinen implementointi -hankkeessa näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien adaptoinnin parissa. Kansallinen implementointi -hanke edistää kansallisesti lasten, nuorten ja perheiden näyttöön perustuvien, vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa.

Nina Mellenius on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri sekä toimii psykososiaalisten menetelmien työnohjaajana ja kouluttajana. Hän toimii myös väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa Right to Belong -konsortiossa. Mellenius työskentelee asiantuntijana Itlan Kansallinen implementointi -hankkeessa näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien adaptoinnin parissa.

Lisätietoja

Nina Mellenius

Asiantuntija, Itla

nina.mellenius[at]itla.fi, puh. 040 1985 440

Tapahtumassa pääset tutustumaan näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoon eli implementointiin liittyviin uusiin tutkimustuloksiin, joista on hyötyä sote-palveluiden kehittämisessä ja päätöksenteossa. Alan kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat valottavat myös implementoinnin käsitteitä ja implementoinnin eri vaiheisiin liittyviä ydinkysymyksiä.

Luvassa on kiinnostavia puheenvuoroja muun muassa professori Henna Hassonilta Karoliinisesta instituutista sekä apulaisprofessori Rhiannon Evansilta ja professori Graham Moorelta Cardiffin yliopistosta. Iltapäivän posterinäyttelyssä esitellään tuoreita implementointiin liittyviä tutkimuksia.

Tapahtuma on maksuton ja sen järjestävät Vaikuttavien käytäntöjen implementoinnin tutkimusverkosto kuuluvat Itla, Itä-Suomen yliopisto, Kela, Työterveyslaitos ja Hoitotyön tutkimussäätiö.

Tervetuloa verkostoitumaan tutkimusverkoston ensimmäiseen tapahtumaan!

Ohjelma

Klo 9.00–9.30 Saapuminen ja kahvit

Klo 9.30–9.45 Tervetuloa! tutkimusprofessori Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

Klo 9.45–10.45 Implementointi sosiaali- ja terveydenhuollossa – tutkimus, käytäntö ja päätöksenteko, professori Henna Hasson, Karoliininen instituutti

Klo 10.45–11.00 Kommenttipuheenvuoro, tutkimusjohtaja Heidi Parisod, Hotus

Klo 11.00–12.00 Lounastauko (lounas omakustanteinen)

Klo 12.00–12.30 Kun on aika lopettaa – de-implementaatio osana arkea, professori Henna Hasson, Karoliininen instituutti

Klo 12.30–12.45 Kommenttipuheenvuoro, terveydenhuollon erikoislääkäri, päätoimittaja Raija Sipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Klo 12.45-13.45 Adapting interventions to support sustainable implementation in new contexts, professori Graham Moore ja apulaisprofessori Rhiannon Evans, Cardiffin yliopisto (puheenvuoro englanniksi, ei tulkata) 

Klo 13.45–14.15 Kommenttipuheenvuoro: Reflections about adaptation in Finnish context, LT, nuorisolääkäri, kehittämispäällikkö Noora Seilo, Itla, Kasvun tuki (puheenvuoro englanniksi, ei tulkata) 

Klo 14.15–15.30 Posterit implementoinnin uusista tutkimuksista ja kahvit

Puhujien esittelyt

Henna Hasson on implementaatiotutkimuksen professori ja Medical Management Centren johtaja Ruotsin Karoliinisessa instituutissa. Hänen tutkimuksensa keskittyy terveys- ja sosiaalialan implementoinnin toteuttamiseen ja arviointiin. Erityisesti Hasson on kiinnostunut näyttöön perustuvan tiedon tuottamisesta ja käytöstä. Hänen tutkimustuloksistaan on apua, kun analysoidaan kuinka, milloin ja missä kontekstissa näyttöön perustuvat menetelmät voivat toimia käytännössä.

Heidi Parisod on koulutukseltaan terveydenhoitaja ja terveystieteiden tohtori, ja hän toimii tutkimusjohtajana Hoitotyön tutkimussäätiössä (Hotus). Lisäksi Parisod toimii myös Suomen JBI yhteistyökeskuksen ja WHO:n hoitotyön yhteistyökeskuksen johtajana. Hänen työnsä ja tutkimuksensa kohdentuu näyttöön perustuvaan hoitotyöhön ja sen edistämiseen, kuten hoitotyöhön kohdentuvien Hotus-hoitosuositusten laadintaan, näytön implementoinnin edistämiseen ja näyttöön perustuvan hoitotyön toteutumisen arviointiin.

Raija Sipilä on toiminut Duodecimin Käypä hoito -suositusten toimituspäällikkönä 15 vuotta ja päätoimittajana heinäkuusta 2024 lähtien. Taustaltaan hän on terveydenhuollon erikoislääkäri. Hän on työskennellyt tutkitun tiedon käyttöön saattamisen eri vaiheissa aina tutkimuksesta tiedon kriittiseen arviointiin ja edelleen implementointiin. Sipilän tutkimukset ovat liittyneet hoitosuosituksen laatimisen menetelmiin, implementointiin ja de-implementointiin.

Rhiannon Evans on tohtori ja sosiaalitieteiden ja kansanterveystieteen lehtori DECIPHer-tutkimuskeskuksessa Cardiffin yliopistossa. Hän toimii myös apulaisjohtajana National Institute for Health and Care Research (NIHR) kansanterveystutkimuksen systemaattisten katsausten tiimissä. Evansin metodologinen asiantuntemus keskittyy systemaattisiin katsauksiin, jotka kohdistuvat kompleksisiin järjestelmiin, prosesseihin, adaptointiin ja laadullisiin menetelmiin. Hänen varsinainen tutkimusaiheensa on heikommassa asemassa olevien väestöryhmien terveys ja hyvinvointi, erityisesti mielenterveyden edistämisen ja itsemurhien ehkäisyn osalta. Evans on ADAPT-ohjauksen toinen päätutkija.

Graham Moore on sosiaalitieteiden ja kansanterveystieteen professori Cardiffin yliopistossa. Hän toimii johtamistehtävissä DECIPHer keskuksessa, Wolfsonin nuorten mielenterveyden keskuksessa, ESRC Ison-Britannian käyttäytymistutkimuksen johtokeskuksessa (BR-UK) sekä UKRI-rahoitteisessa RE-STAR-ohjelmassa. Mooren tutkimusaiheet keskittyvät interventioiden vaikutuksiin terveyserojen vähentämisessä, kuten epätasa-arvon vaikutuksiin ja alipalveltuihin ryhmiin kohdentuviin interventioihin. Hän on kansainvälisesti tunnettu sosiaalisten interventioiden arviointiin liittyvien innovaatioiden takia. Moore on myös ollut keskeisessä roolissa mukana kehittämässä ja kirjoittamassa laajasti siteerattua MRC-ohjeistusta prosessiarvioinnista. Yhdessä Evansin kanssa hän toimii myös yhteisvastuullisena tutkijana ja pääkirjoittajana MRC-NIHR-rahoitetussa ohjeistuksessa interventioiden soveltamisesta uusiin konteksteihin.

Noora Seilo on koulutukseltaan nuorisolääkäri ja lääketieteen tohtori. Hän on postdoc-tutkija Tampereen yliopistossa ja työskentelee asiantuntijana Itlan Kansallinen implementointi -hankkeessa näyttöön perustuvien psykososiaalisten interventioiden adaptoinnin parissa. Kansallinen implementointi -hanke edistää kansallisesti lasten, nuorten ja perheiden näyttöön perustuvien, vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa.

Lisätietoja

Mervi Rantsi, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
mervi.rantsi[at]uef.fi, puh. 040 920 2963

1 2 3